Ero sivun ”Norsut” versioiden välillä

22 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
kursiiveja poistettu mallineesta pyynnöstä; ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.194.217.248) ja palautettiin versio 19439155, jonka on tehnyt Linkkerpar: Ei parantunut.)
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
p (kursiiveja poistettu mallineesta pyynnöstä; ehkä myös oheismuokkauksia (AWB))
| kuva = Elephant Kruger 2003.jpg
| kuvateksti = [[Savanninorsu]] (''Loxodonta africana'')
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| lahko = [[Norsueläimet]] ''Proboscidea''
| heimo = Norsut<br>'''''Elephantidae'''''
| heimo_auktori = [[John Edward Gray|Gray]], 1821
| jako = Suvut
| jaot =
* [[Afrikannorsut]] (''Loxodonta'')
* ''[[Elephas]]''
* †[[Mammutit]] (''Mammuthus'')
| wikispecies = Elephantidae
| commonscat = Elephantidae
}}
 
== Norsulajit ==
[[FileTiedosto:Phylogenetic Tree of Elephants and Mammoths 2010.png|thumbpienoiskuva|Elefanttien ja mammuttien [[evoluutiopuu]] vuodelta 2010|alt=|300x300px]]
 
''Elephantidae:''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?id=11500002 |nimeke=Mammal Species of the World - Browse: Elephantidae |julkaisu=www.departments.bucknell.edu |viitattu=2019-07-19}}</ref>
 
* ''[[Elephas]]''
** ''maximus'' – [[Aasiannorsu|Aasiannorsut]]t
*** ''maximus'' – [[Srilankannorsu]]
*** ''indicus'' – [[Intiannorsu]]
*** ''sumatranus'' – [[Sumatrannorsu]]
 
* ''Loxodonta'' – [[Afrikannorsut]]
** ''africana'' – [[Savanninorsu]]
** ''cyclotis'' – [[Metsänorsu]]
 
Aasiannorsu on tiedetty jo pitkään erilliseksi lajiksi [[Afrikka|afrikkalaisistaafrikka]]laisista savanninorsusta ja metsänorsusta. Sen sijaan kahta afrikkalaista lajia pidettiin pitkään saman lajin alalajeina. Geenitutkimuksen varmistamalla lajierolla on merkitystä erityisesti norsujen suojelun kannalta. Kunkin lajin yksilömäärä on aiemmin luultua pienempi, mikä tekee lajeista entistäkin uhanalaisempia. Lisäksi salametsästäjät saattavat välttyä rangaistuksilta, koska kaikkien maiden lainsäädännössä metsänorsua ei ole erikseen määritelty uhanalaiseksi.
 
Aasiannorsu on afrikkalaisia lajeja pienikokoisempi, enimmillään noin kolmen metrin korkuinen ja 5&nbsp;000 kilogramman painoinen. Aasiannorsulla vain osalla uroksista on syöksyhampaat, afrikkalaisilla lajeilla syöksyhampaat on molemmilla sukupuolilla. Aasiannorsun korvat ovat pienemmät ja iho vähemmän ryppyinen kuin metsänorsun ja savanninorsun. Sen päässä on kaksi selvästi erottuvaa kyhmyä. Aasiannorsulla on alalajista riippuen 19 tai 20 paria kylkiluita, kun afrikkalaisilla lajeilla on niitä 22 paria.
 
Savanninorsu eli pensasnorsu on norsulajeista suurin. Metsänorsusta se eroaa muun muassa kynsien määrän perusteella: metsänorsulla on viisi kynttä etujaloissa ja neljä takajaloissa (samoin kuin aasiannorsulla), mutta savanninorsulla on etujaloissa vain neljä ja takajaloissa vain kolme kynttä. Savanninorsun syöksyhampaat ovat isommat ja kaarevammat kuin metsänorsun ja korvat jonkin verran suuremmat.
"Aavikkonorsu"”Aavikkonorsu” on [[Namib|Namibin]]in kuivalle ja kuumalle [[puoliaavikko|puoliaavikolle]] sopeutunut savanninorsu, joka elää [[Damaramaa|Damara]]- ja Kakaomaissa.
 
Afrikannorsun kärsässä on noin 100&nbsp;000 lihasta, eli kärsässä on noin kaksi kertaa enemmän lihaksia kuin anakondassa.{{Lähde|9. lokakuuta 2012|Numerotietoja muuteltu ilman lähdettä|vuosi=2012 }} Afrikannorsu pystyy nostamaan leijonan ilmaan ja heittämään sen pois kärsällään. Kärsään mahtuu melkein 10 litraa vettä ja norsu käyttää kärsäänsä myös [[yhdyntä]]än, itsensä raapimiseen ja pesemiseen. Etenkään afrikkalaisten norsujen lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja. Afrikkalaisia lajeja arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa, joista noin 200&nbsp;000 on metsänorsuja. Aasiannorsuja arvioidaan olevan 38&nbsp;000–49&nbsp;000 luonnonvaraista ja noin 16&nbsp;000 kotieläimenä tai vankeudessa elävää yksilöä.
Afrikannorsun kärsässä on noin 100 000 lihasta,
eli kärsässä on noin kaksi kertaa enemmän lihaksia kuin anakondassa.{{Lähde|9. lokakuuta 2012|Numerotietoja muuteltu ilman lähdettä|vuosi=2012 }} Afrikannorsu pystyy nostamaan leijonan ilmaan ja heittämään sen pois kärsällään. Kärsään mahtuu melkein 10 litraa vettä ja norsu käyttää kärsäänsä myös [[yhdyntä]]än, itsensä raapimiseen ja pesemiseen. Etenkään afrikkalaisten norsujen lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja. Afrikkalaisia lajeja arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa, joista noin 200&nbsp;000 on metsänorsuja. Aasiannorsuja arvioidaan olevan 38&nbsp;000–49&nbsp;000 luonnonvaraista ja noin 16&nbsp;000 kotieläimenä tai vankeudessa elävää yksilöä.
 
==Etymologia==
Suomen sana ''norsu'' on vanha variaatio sanasta ''[[mursu]]''. Sanan käyttö elefantinkin nimenä edeltänee 1500-luvulla vaikuttanutta [[Mikael Agricola|Mikael Agricolaa]]a. Sanan siirtyminen tarkoittamaan arktisen merinisäkkään sijasta elefanttia on selitetty siten, että Suomeen tai lähialueille tuodut elefanttien syöksyhampaat olisi käsitetty mursujen eli "norsujen"”norsujen” syöksyhampaiksi, siis "norsunluuksi"”norsunluuksi”. Myöhemmin, kun mursun syöksyhampaiden käyttö väheni ja tietoisuus lisääntyi siitä, että norsunluu on joltain oudolta ja eksoottiselta eteläiseltä eläimeltä, alkoi norsunluun tunnetuksi tekemä sana "norsu"”norsu” tarkoittaa tätä eläintä mursu-sanan jäädessä tarkoittamaan merinisäkästä.
 
== Kuuluisia todellisia ja fiktiivisiä norsuja ==
 
{{Metatieto}}
{{Taksopalkki}}
 
[[Luokka:Norsut|*]]
10 605

muokkausta