Ero sivun ”Uusikaarlepyy” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vuoden 2021 kartta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 24:
| genetiivi = Kaupungin
}}
'''Uusikaarlepyy''' ({{k-sv|Nykarleby}}, aik. {{k-fi|Lapuanjoensuu}} <ref>[http://www.genealogia.fi/genos/14/14_16.htm Genos] Viitattu 11.6.2011</ref><ref>[http://runeberg.org/pieni/2/0542.html Pieni Tietosanakirja] Viitattu 11.6.2011</ref>) on suomalainen kaupunki. Uusikaarlepyy sijaitsee [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan maakunnassa]], [[Lapuanjoki|Lapuanjoen]] suussa. Uudenkaarlepyyn naapurikunnat ovat [[Kauhava]], [[Pedersören kunta]], [[Pietarsaari]] ja [[Vöyri]]. Kaupunki on [[Kaksikielisyys|kaksikielinen]]: noin 90 prosenttia asukkaista puhuu [[ruotsin kieli|ruotsia]] ja noin 8 prosenttia [[suomen kieli|suomea]]. Syyskuussa [[1808]] paikkakunnalla käytiin [[Suomen sota]]an liittynyt [[Juuttaan taistelu]]. Tästä taistelusta kertoo [[Johan Ludvig Runeberg]]in ''[[Vänrikki Stoolin tarinat]]''.
 
== Historia ==
Lapuanjoen suun seutu näyttää tehtyjen muinaislöytöjen perusteella tulleen asutetuksi myöhemmin kuin [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] ja [[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]] seudut. Kuitenkin jo esihistoriallisella ajalla täällä on varmasti rakennettu sulkuja jokeen kalojen pyydystämiseksi ja harjoitettu [[hylje|hylkeenpyyntiähylkeenpyynti]]ä [[Perämeri|Perämereltä]]. Kiinteä asutus Lapuanjoen varteen syntyi keskiajalla ja vuonna 1550 oli nykyisen kaupungin paikalla sijainneessa Lepon kylässä 33 taloa.<ref name="tarmio"/>
 
Kun [[Ruotsin kuningas]] [[Kaarle IX]] palasi kotiin [[Puolan sota|Puolan sodasta]] Pohjanmaan kautta, hän suunnitteli muun muassa vanhojen emäpitäjien jakamista, ja yhtenä tuloksena oli Uudenkaarlepyyn muodostaminen Pietarsaaren ja Vöyrin eräistä osista vuonna 1607. Uusi kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kehotti kauppaan ja purjehdukseen tottuneita seudun talonpoikia asettumaan Lepon kylään, johon hän vuonna 1617 määräsi perustettavaksi kaupungin. Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet vuonna 1620.<ref name="tarmio"/>
Rivi 34:
 
Uudenkaarlepyyn seudun tärkein vientituote oli [[terva]], jota vietiin kaupungista 1600-luvun lopussa noin 5&nbsp;000 tynnyriä eli kolmannes [[Kokkola]]sta viedystä määrästä. Seuraavan vuosisadan lopulla Uusikaarlepyy oli kehittynyt yhdeksi valtakunnan suurimmista vientisatamista, ja vuonna 1782 tervan vientimäärä oli kohonnut liki 20&nbsp;000 tynnyriin. Vuonna 1856 tervaa vietiin Uudestakaarlepyystä vielä yli 13&nbsp;000 tynnyriä, mutta pian tämän jälkeen vienti tyrehtyi. Samaan aikaan Lapuanjoki oli maatunut purjehduskelvottomaksi. Vuonna 1903 rakennettiin [[Oulun rata|Oulun radan]] [[Kovjoen rautatieasema|Kovjoen asemalta]] [[Uudenkaarlepyyn rautatie|kapearaiteinen rautatie]] Uuteenkaarlepyyhyn, mutta tämäkään ei parantanut tilannetta. Rata purettiin vuonna 1916 ja kiskot myytiin Venäjälle.<ref name="tarmio"/>
 
[[Tiedosto:Pietarsaaren seutu kuntaliitokset.svg|vasen|pienoiskuva|Kuntaliitokset [[Pietarsaaren seutukunta|Pietarsaaren seudulla.]] Vuonna 1975 Uuteenkaarlepyyhyn liitettiin [[Uudenkaarlepyyn maalaiskunta|Uudenkaarlepyyn maalaiskunta,]], [[Munsala]] ja [[Jepua]].]]
Suurin osa Uudenkaarlepyyn kaupungista tuhoutui vuonna 1858 sattuneessa tulipalossa. Tämän jälkeen suunniteltiin kaupungin siirtämistä [[Oravainen|Oravaisten]] Karvatiin hyvän sataman viereen, mutta hanke jäi toteuttamatta. Arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]] laati uuden [[asemakaava]]n, jota täydennettiin vuonna 1910.<ref name="tarmio"/>
 
Rivi 50 ⟶ 51:
 
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Uudessakaarlepyyssä oli 7 &nbsp;521 asukasta, joista 4 &nbsp;517 asui [[Taajama|taajamissa]], 2 &nbsp;964 haja-asutusalueilla ja 40 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Uudenkaarlepyyn taajama-aste on 60,4 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> Uudenkaarlepyyn taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
Rivi 107 ⟶ 108:
 
=== Nähtävyydet ===
[[KuvaTiedosto:Nykarleby_kyrka.jpg|thumb|left|250px|[[Uudenkaarlepyyn kirkko]].]]
* [[Kuddnäs]] on kirjailija [[Zachris Topelius|Zachris (Sakari) Topeliuksen]] lapsuudenkoti, joka on toiminut museona vuodesta 1934 lähtien. Perusnäyttely esittelee talon elämää Topeliuksen aikana.
* [[Kovjoen asema]] on liikennekäytöstä poistettu pysäkki Pohjanmaan radan varressa. Nykyisin siellä toimii [[Kovjoen museorautatie|museorautatie]] ja kesäkahvila.
Rivi 144 ⟶ 145:
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/893.html Tilastokeskus - Uudenkaarlepyyn avainluvut]
* [http://www.nykarlebyvyer.nu Nykarlebyvyer - Uudenkaarlepyyn historia]
 
 
{{Pohjanmaa}}