Versio 16. marraskuuta 2017 kello 18.19 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 149 muokkausta muotoiluja ja järjestelyä ← Vanhempi muutos		Versio 5. maaliskuuta 2021 kello 18.42 muokkaa kumoa AtraieBOT (keskustelu \| muokkaukset) botit 11 857 muokkausta p kursiiveja poistettu mallineesta pyynnöstä; ehkä myös oheismuokkauksia (AWB), typos fixed: ennaltaehkäise → ennalta ehkäise, kraater → kraatter Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Taksonomia/eläimet \| nimi = Mäkärät \| kuva =~~Black_Fly~~Black Fly.png \| kuvateksti = Mäkärä puremassa. \| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia'' \| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda'' \| luokka = [[Hyönteiset]] ''Insecta'' \| lahko = [[Kaksisiipiset]] ''Diptera'' \| alalahko = [[Sääsket]] ''Nematocera'' \| heimo = Mäkärät<br>'''''Simuliidae''''' \| heimo_auktori = [[Edward Newman\|Newman]], 1834 \| jako = Alaheimot \| jaot = ''[[Parasimuliinae]]'' Rivi 64: Mäkäränaaras munii virtaavaan veteen, jotkin lajit veden pinnalle ja toiset vesikasvien tai kivien luo tai veden alle. Yksi naaras voi tuottaa satoja munia. Toukat tarrautuvat vesikasveihin ja kiviin. Niillä on seitti, jonka avulla ne pääsevät takaisin jos virta irrottaa ne. Toukat syövät viuhkamaisilla pyyntielimillään saalistamiaan virran mukana kulkeutuvia pieneliöitä ja muita ravintohiukkasia. Mäkärän toukkia syövät kalat, etenkin [[lohikalat]], sekä selkärangattomat pedot ja linnut. Luotuaan nahkansa viisi tai kuusi kertaa toukka koteloituu ja varttuu kotelonsa sisällä aikuiseksi. Mäkärän koko elämä kestää yleensä yhden vuoden. Suomessa mäkärät eivät talvehdi.<ref>Itämies 2008, s. 43–48.</ref> Mäkärät lentävät useimmin keskikesän kuumimpina viikkoina, mutta hyvissä olosuhteissa niitä voi esiintyä Suomessa jo toukokuun lopulla sekä alkusyksyyn asti.<ref>Itämies 2008, s. 32–34.</ref> Mäkärät lähtevät lentoon jo 14 lämpöasteessa, mutta niille edullisin lämpötila on 19–20 astetta. [[Ilmanpaine]]en lasku ja lähestyvä [[ukkosrintama]] kiihdyttää mäkärien lentoa ja verenhimoa.<ref>Itämies 2008, s. 39.</ref> Mäkärä käyttää ravinnokseen verta. Se tekee ihoon reiän haukkaamalla suuosillaan ihosta palasen. Sen jälkeen se laajentaa purentakohtaa ~~kraaterimaiseksi~~kraatterimaiseksi toisilla suuosillaan. Mäkärä imee haavasta pursuavaa verta. Se erittää sylkirauhasistaan veren hyytymistä estävää ainetta, joka aiheuttaa puremakohtaan pienen tulehduksen, turpoamisen ja kutinan.<ref>Itämies 2008, s. 35.</ref> Puremasta voi herkällä ihmisellä seurata ihon voimakastakin turpoamista ja joskus kova kuume. Herkät ihmiset saattavatkin tarvita ~~ennaltaehkäisevää~~ennalta ehkäisevää lääkitystä mennessään mäkäräalueelle.<ref>Itämies 2008, s. 40–41.</ref> Sisätiloissa mäkärät eivät pure ihmistä vaan pyrkivät ulos.<ref>Itämies 2008, s. 42–43.</ref> ==Lähteet== {{Kirjaviite \| Tekijä = Itämies, Juhani \| Nimeke = Paarman puremaa: Tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä \| Vuosi = 2008 \| Sivu = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = F-Kustannus \| Suomentaja = \| Tunniste = ISBN 978-952-461-157-2 }} ===Viitteet=== {{viitteet}} Rivi 76 ⟶ 77: [http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=126640 ITIS: Simuliidae] {{en}} [http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/makara-ja-polttiainen/ Hyönteismaailma.fi - Mäkärät ja polttiaiset] Oy Transmeri Ab {{Taksopalkki}} [[Luokka:Sääsket]]

Ero sivun ”Mäkärät” versioiden välillä