Ero sivun ”Loppi” versioiden välillä

'''Loppi''' ({{k-sv|Loppis}}) on kunta [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeen maakunnassa]]. Lopen asukasluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}Loppi}} }} ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}Loppi}} }}&nbsp;km²².<ref name="vakilukuviite"/><ref name="pinta-ala"/> Pinta-alasta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}Loppi}} }}&nbsp;km²² on vesistöjä.<ref name="pinta-ala"/> Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}Loppi }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}Loppi}} round 2}} }} asukasta/km²². Kunnan väkiluku on laskenut 2010-luvulta lähtien. Lopella on noin 2&nbsp;400 asuntoa ja noin 3&nbsp;100 kesämökkiä. Lopen naapurikunnat ovat [[Hyvinkää]], [[Hämeenlinna]], [[Janakkala]], [[Karkkila]], [[Riihimäki]], [[Tammela]] ja [[Vihti]]. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet vuoteen 1968 saakka [[Hyvinkään maalaiskunta]] ja [[Pyhäjärvi Ul]], joista edellinen liitettiin Hyvinkään kaupunkiin ja jälkimmäinen Karkkilaan, sekä vuoteen 2008 saakka [[Renko]], joka liitettiin Hämeenlinnaan.

Loppi on historiallista [[Häme]]en maakuntaa. Alkujaan se on ollut [[Janakkala]]n [[kappeliseurakunta]]. 1500-luvulla muodostuneeseen Lopen kappeliseurakuntaan kuului nykyisistä Lopen kylistä vain seitsemän: Läyliäinen, Sajaniemi, Joentaka, Loppi, Hunsala, Teväntö ja Pilpala. Muut kylät kuuluivat suoraan Janakkalaan. Itsenäinen seurakunta Lopesta tuli vuonna 1632. Tämä käsitti myös muut sittemmin Loppeen kuuluneet kylät ja lisäksi Kytäjärven kylä, joka sittemmin on kuulunut [[Hyvinkää]]seen. Vuoteen 1579 Kytäjärvi oli ollut osa Janakkalaa, tullut sitten osaksi Nurmijärveä ja Lopen seurakunnan itsenäistyessa siitä tuli osa Loppea. 1600-luvun lopulla Kytäjärvi siirrettiin osaksi Nurmijärveä lukuun ottamatta Lopen yhteyteen jäänyttä Vatsian taloa. Lopen [[hallintopitäjä]] oli alueeltaan kirkkopitäjää paljon laajempi.<ref>Kallenautio 1978: 88-90.</ref> Kun Riihimäen kauppala perustettiin vuonna 1926, siirrettiin Kytäjärven kylän Vatsian talo Lopesta Riihimäen kauppalaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hoffren, Jouko Kalevi Penttilä| Nimeke =Riihimäen historia I. Vuoteen 1960 | Vuosi =1979 | Luku = | Sivu =779-780| Selite = | Julkaisupaikka =Riihimäki| Julkaisija =Riihimäen kaupunki | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-99205-4-4| Kieli = }}</ref>

Toisen maailmansodan jälkeen Lopelle asutettiin [[siirtoväki|Karjalan siirtoväkeä]] hieman alle 11001&nbsp;100 henkeä. Suurin osa heistä, liki 900, oli kotoisin [[Antrea]]n pitäjästä.<ref>Kallenautio 1978:231.</ref>

| 1966–1991 || Olavi Sampo

| 1991–2009 || Voitto Saraneva

| 2009–2010 || Ilkka Salminen

* {{Kirjaviite | Tekijä =Kallenautio, Jorma | Nimeke =Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana | Vuosi =1978 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Loppi | Julkaisija =Lopen kunta ja manttaalikunta | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn =951-99093-3-4 | Kieli = }}