Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä

29 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
jäsennelty luettavammaksi tieto
(jäsentelyä)
(jäsennelty luettavammaksi tieto)
[[Verenluovutus]] ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.veripalvelu.fi:443/uutiset/koronaepidemia-verenluovuttajia-tarvitaan-epidemian-aikana|nimeke=Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan|julkaisu=veripalvelu.fi|ajankohta=2020-03-17|viitattu=2020-03-22}}</ref> Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.<ref name=":21" /> Vesilaitoksilla suoritettavat [[Vesijohtovesi|hanaveden]] käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/koronavirus-ja-vesiturvallisuus |nimeke =Ympäristöterveys – Koronavirus ja vesiturvallisuus |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-18 }}</ref>
 
== Tartunnan uusiutuminenRiskiryhmät ==
Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastanut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista [[SARS-CoV-2]]-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.gizmodo.co.uk/2020/07/whats-the-evidence-for-covid-19-reinfection/ |nimeke =What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection?|tekijä=Ed Cara |julkaisu=Gizmodo UK|ajankohta=2020-07-14|viitattu=2020-07-14 |Kieli = {{en}} }}</ref> Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien [[vasta-aine]]iden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings|Otsikko=Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020-07-11|Doi=10.1101/2020.07.09.20148429|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.09.20148429v1 |Kieli = {{en}} }}</ref> [[T-solu]]välitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-immunesystem-idUSKBN24B1D8 |nimeke =Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies|tekijä=Deena Beasley|julkaisu=Reuters|ajankohta=2020-07-10|viitattu=2020-07-14 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
=== Iäkkäät ja pitkäaikaissairaat ===
[[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen]] mukaan nuorilla ja lapsilla COVID-19:n oireet ovat yleensä olleet lievät. Sairaus on kuitenkin erityisen vaarallinen iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. COVID-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille, sydämen tai keuhkojen toimintaa heikentävää sairautta poteville ja niille, joilla [[immuunijärjestelmä]] on heikko. Esimerkkejä edellisistä ovat vaikea sydänsairaus, vaikea keuhkosairaus, elinvaurioin oireileva [[diabetes]], krooninen maksan tai [[munuaisten vajaatoiminta]], vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten jokin [[solusalpaaja]]hoidossa oleva syöpätauti, ja vastustuskykyä heikentävät hoidot, kuten [[kortisoni]]hoito. Päivittäinen tupakointi, sähkötupakointi ja sairaalloinen ylipaino, jossa [[painoindeksi]] on yli 40, saattavat myös lisätä COVID-19:n oireiden vakavuutta heikentämällä keuhkojen toimintaa. Hyvin hoidettua [[astma]]a tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat [[Hylkimisenestolääke|immunosuppressiivista]] lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat |nimeke =Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-04-24 }}</ref>
 
=== Raskaana olevat ===
Koronavirustaudin vaikutuksia [[Raskaus|raskauteen]] ei täysin tunneta, koska luotettavaa tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla.<ref name="cdc">{{Verkkoviite|osoite=https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/pregnancy-breastfeeding.html?CDC_AA_refVal=https%3A%2F%2Fwww.cdc.gov%2Fcoronavirus%2F2019-ncov%2Fspecific-groups%2Fpregnancy-faq.html|nimeke=Coronavirus Disease 2019 (COVID-19)|julkaisu=Centers for Disease Control and Prevention|ajankohta=11 February 2020|viitattu=19 March 2020|kieli=en-us}}</ref> Samantyyppisten virusten, kuten [[SARS]] ja [[MERS|MERS,]] perusteella tehdyt arviot viittaavat siihen, että raskaana olevilla naisilla olisi suurempi riski saada vakava infektio.<ref name="lancetprediction">{{Lehtiviite|Tekijä=Guillaume Favre, Léo Pomar, Didier Musso, David Baud|Otsikko=2019-nCoV epidemic: what about pregnancies?|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020-02-22|Numero=10224|Sivut=e40|Pmid=32035511|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30311-1|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30311-1/abstract|kieli={{en}}}}</ref><ref name="who">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/news-room/q-a-detail/q-a-on-covid-19-pregnancy-childbirth-and-breastfeeding|nimeke=Q&A on COVID-19, pregnancy, childbirth and breastfeeding|julkaisu=www.who.int|viitattu=6 April 2020|kieli={{en}}}}</ref> Maaliskuussa 2020 tehdyissä tutkimuksissa taudinkuva kuitenkaan ei poikennut raskaana olevilla naisilla.<ref name=":43">{{Lehtiviite|Tekijä=Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic|Otsikko=Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists|Julkaisu=Journal of Perinatology|Ajankohta=2020-05|Numero=5|Sivut=820–826|Doi=10.1038/s41372-020-0665-6|Issn=1476-5543|www=https://www.nature.com/articles/s41372-020-0665-6|kieli={{en}}}}</ref>
 
Saatavilla olevan suppean aineiston perusteella näyttää, että tartuntaa äidistä sikiöön viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei tapahdu tai tapahtuu hyvin harvoin. Huhtikuussa 2020 ei ollut vielä saatavissa aineistoa alkuraskauden osalta. Mitkään tutkimustulokset huhtikuusta 2020 alkaen eivät viittaa covid-19:n aiheuttamaan lisääntyneeseen [[Keskenmeno|keskenmenon]] tai synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiin.<ref name=":42">{{Lehtiviite|Tekijä=Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic|Otsikko=Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists|Julkaisu=Journal of Perinatology|Ajankohta=2020-05|Numero=5|Sivut=820–826|Doi=10.1038/s41372-020-0665-6|Issn=1476-5543|www=https://www.nature.com/articles/s41372-020-0665-6|kieli={{en}}}}</ref> Taudin ilmaantuessa mahdollisesti vakavamuotoisena voidaan ennenaikainen synnytys käynnistää äidin yleistilan heikkenemisen vuoksi.<ref name="Jernman">{{Lehtiviite|Tekijä=Riina Jernman ym.|Otsikko=Covid 19 ja raskaus|Lopetusmerkki=|Selite=|Julkaisu=Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim|Ajankohta=2020|Vuosikerta=135.|Numero=15|Sivut=1645–-1655|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomalainen lääkäriseura Duodecim|Tunniste=|www=|www-teksti=|Tiedostomuoto=|Viitattu=17.12.2020|Kieli=}}</ref>
 
=== A-veriryhmä ===
Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan [[veriryhmä]] voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa [[Prognoosi|hoitoennusteen]] laatimisessa. Tutkimuksen [[otanta]] oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten [[diabetes]], lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Zhao et al|Otsikko=Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.03.11.20031096|www=https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.11.20031096v2|Kieli={{en}}}}</ref>
== Tartunnan ehkäiseminen ==
 
 
Osa oireista voi jatkua ainakin kuukausia, mutta virustaudin uutuuden takia näiden oireiden keston pituutta ei tiedetä<!-- Kappaleen tietoa ei oltu eritelty lauseittain, joten en tiedä missä jälkimäinen virke uutuudesta mainitaan. Joudun siis laittamaan kaikki, kunnes joku löytää asian... Ainakin Lähteessä 60 (YLE) on kerrottu että oireet voi jatkua kuukausia. -->.<ref name=":4" /><ref name=":32" /><ref name=":34" /><ref name=":35" /><ref name=":36">{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo16034|nimeke=Pitkäkestoinen COVID-19|tekijä=Anatomian Professori, Seppo Parkkila|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|ajankohta=3.2.2021|viitattu=2021-02-21}}</ref> Maailmalla taudin pitkittymisilmiö tunnetaan nimillä ''long haulers'' ({{K-fi|kaukomatkalaiset}}) ja ''long COVID'' ({{K-fi|pitkä COVID}}).<ref name=":15" /> Pitkittymiseen liittyy oireiden lieveneminen vähitellen ja sitten äkillisesti niiden paheneminen.<ref name=":35" /> Tauti pitkittyy noin 5-10 prosenttilla taudin saaneista.<ref name=":37">{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/pelko-jalkioireista-nain-virus-iskee-18-40-vuotiaisiin/|nimeke=Pelko jälkioireista: Näin virus iskee 18–40-vuotiaisiin|ajankohta=2021-02-03|viitattu=2021-03-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Joka kymmenellä on jokin jälkioire, kuten päänsärkyä, vielä kolme kuukautta taudin sairastamisen jälkeen. Rokotteen saaminen vaikuttaisi auttavan pitkittyneestä taudista kärsivien vointia ja oireita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.thetimes.co.uk/article/vaccine-may-ease-long-covid-suffering-th8dvrqht|nimeke=Vaccine may ease long Covid suffering|tekijä=Rhys Blakely, Science Correspondent|viitattu=2021-03-04|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
=== Uusiutuminen ===
Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastanut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista [[SARS-CoV-2]]-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.gizmodo.co.uk/2020/07/whats-the-evidence-for-covid-19-reinfection/ |nimeke =What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection?|tekijä=Ed Cara |julkaisu=Gizmodo UK|ajankohta=2020-07-14|viitattu=2020-07-14 |Kieli = {{en}} }}</ref> Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien [[vasta-aine]]iden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings|Otsikko=Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020-07-11|Doi=10.1101/2020.07.09.20148429|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.09.20148429v1 |Kieli = {{en}} }}</ref> [[T-solu]]välitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-immunesystem-idUSKBN24B1D8 |nimeke =Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies|tekijä=Deena Beasley|julkaisu=Reuters|ajankohta=2020-07-10|viitattu=2020-07-14 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Mahdolliset pysyvät seuraukset ==
Virukseen reagoiva immuunijärjestelmä saattaa vaurioittaa erityisesti sisäelimiä, jolloin [[maksa]], [[Munuainen|munuaiset]] tai [[perna]] eivät toimi normaalisti, ja veriarvot heikkenevät. Myös itse virus saattaa levitä sisäelimiin. Jos se pääsee verenkiertoon, varsinkin verta käsittelevät maksa ja munuaiset ovat vaarassa.<ref name=":0" />
 
== Riskiryhmät ==
 
=== Iäkkäät ja pitkäaikaissairaat ===
[[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen]] mukaan nuorilla ja lapsilla COVID-19:n oireet ovat yleensä olleet lievät. Sairaus on kuitenkin erityisen vaarallinen iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. COVID-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille, sydämen tai keuhkojen toimintaa heikentävää sairautta poteville ja niille, joilla [[immuunijärjestelmä]] on heikko. Esimerkkejä edellisistä ovat vaikea sydänsairaus, vaikea keuhkosairaus, elinvaurioin oireileva [[diabetes]], krooninen maksan tai [[munuaisten vajaatoiminta]], vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten jokin [[solusalpaaja]]hoidossa oleva syöpätauti, ja vastustuskykyä heikentävät hoidot, kuten [[kortisoni]]hoito. Päivittäinen tupakointi, sähkötupakointi ja sairaalloinen ylipaino, jossa [[painoindeksi]] on yli 40, saattavat myös lisätä COVID-19:n oireiden vakavuutta heikentämällä keuhkojen toimintaa. Hyvin hoidettua [[astma]]a tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat [[Hylkimisenestolääke|immunosuppressiivista]] lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat |nimeke =Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-04-24 }}</ref>
 
=== Raskaus ===
Koronavirustaudin vaikutuksia [[Raskaus|raskauteen]] ei täysin tunneta, koska luotettavaa tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla.<ref name="cdc">{{Verkkoviite|osoite=https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/pregnancy-breastfeeding.html?CDC_AA_refVal=https%3A%2F%2Fwww.cdc.gov%2Fcoronavirus%2F2019-ncov%2Fspecific-groups%2Fpregnancy-faq.html|nimeke=Coronavirus Disease 2019 (COVID-19)|julkaisu=Centers for Disease Control and Prevention|ajankohta=11 February 2020|viitattu=19 March 2020|kieli=en-us}}</ref> Samantyyppisten virusten, kuten [[SARS]] ja [[MERS|MERS,]] perusteella tehdyt arviot viittaavat siihen, että raskaana olevilla naisilla olisi suurempi riski saada vakava infektio.<ref name="lancetprediction">{{Lehtiviite|Tekijä=Guillaume Favre, Léo Pomar, Didier Musso, David Baud|Otsikko=2019-nCoV epidemic: what about pregnancies?|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020-02-22|Numero=10224|Sivut=e40|Pmid=32035511|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30311-1|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30311-1/abstract|kieli={{en}}}}</ref><ref name="who">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/news-room/q-a-detail/q-a-on-covid-19-pregnancy-childbirth-and-breastfeeding|nimeke=Q&A on COVID-19, pregnancy, childbirth and breastfeeding|julkaisu=www.who.int|viitattu=6 April 2020|kieli={{en}}}}</ref> Maaliskuussa 2020 tehdyissä tutkimuksissa taudinkuva kuitenkaan ei poikennut raskaana olevilla naisilla.<ref name=":43">{{Lehtiviite|Tekijä=Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic|Otsikko=Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists|Julkaisu=Journal of Perinatology|Ajankohta=2020-05|Numero=5|Sivut=820–826|Doi=10.1038/s41372-020-0665-6|Issn=1476-5543|www=https://www.nature.com/articles/s41372-020-0665-6|kieli={{en}}}}</ref>
 
Saatavilla olevan suppean aineiston perusteella näyttää, että tartuntaa äidistä sikiöön viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei tapahdu tai tapahtuu hyvin harvoin. Huhtikuussa 2020 ei ollut vielä saatavissa aineistoa alkuraskauden osalta. Mitkään tutkimustulokset huhtikuusta 2020 alkaen eivät viittaa covid-19:n aiheuttamaan lisääntyneeseen [[Keskenmeno|keskenmenon]] tai synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiin.<ref name=":42">{{Lehtiviite|Tekijä=Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic|Otsikko=Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists|Julkaisu=Journal of Perinatology|Ajankohta=2020-05|Numero=5|Sivut=820–826|Doi=10.1038/s41372-020-0665-6|Issn=1476-5543|www=https://www.nature.com/articles/s41372-020-0665-6|kieli={{en}}}}</ref> Taudin ilmaantuessa mahdollisesti vakavamuotoisena voidaan ennenaikainen synnytys käynnistää äidin yleistilan heikkenemisen vuoksi.<ref name="Jernman">{{Lehtiviite|Tekijä=Riina Jernman ym.|Otsikko=Covid 19 ja raskaus|Lopetusmerkki=|Selite=|Julkaisu=Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim|Ajankohta=2020|Vuosikerta=135.|Numero=15|Sivut=1645–-1655|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomalainen lääkäriseura Duodecim|Tunniste=|www=|www-teksti=|Tiedostomuoto=|Viitattu=17.12.2020|Kieli=}}</ref>
 
=== A-veriryhmä ===
Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan [[veriryhmä]] voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa [[Prognoosi|hoitoennusteen]] laatimisessa. Tutkimuksen [[otanta]] oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten [[diabetes]], lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Zhao et al|Otsikko=Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.03.11.20031096|www=https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.11.20031096v2|Kieli={{en}}}}</ref>
== Ennuste ja kuolleisuus ==
[[Maailman terveysjärjestö]]n 3. maaliskuuta 2020 antaman ilmoituksen mukaan [[tapauskuolleisuus]] COVID-19-tautiin oli 3,4 prosenttia.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite = https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---3-march-2020 |nimeke =WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 |ajankohta=2020-03-03|viitattu=2020-03-05 |Kieli = {{en}} }}</ref> Heinä-elokuussa 2020 järjestön epidemiologi arvioi kuolleisuuden noin 0,6 prosentiksi.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = https://www.dailymail.co.uk/news/article-8588299/World-Health-Organization-says-Covid-19-kill-0-6-patients.html |nimeke =World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients|tekijä=Vanessa Chalmers|julkaisu=Mail Online|ajankohta=2020-08-03 |viitattu=2020-08-03 |Kieli = {{en}} }}</ref>