Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Tarttuminen: jäsennelty uudelleen sekavaa osiota
jäsentelyä
Rivi 54:
 
[[Verenluovutus]] ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.veripalvelu.fi:443/uutiset/koronaepidemia-verenluovuttajia-tarvitaan-epidemian-aikana|nimeke=Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan|julkaisu=veripalvelu.fi|ajankohta=2020-03-17|viitattu=2020-03-22}}</ref> Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.<ref name=":21" /> Vesilaitoksilla suoritettavat [[Vesijohtovesi|hanaveden]] käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/koronavirus-ja-vesiturvallisuus |nimeke =Ympäristöterveys – Koronavirus ja vesiturvallisuus |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-18 }}</ref>
 
====== Veriryhmä ======
Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan [[veriryhmä]] voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa [[Prognoosi|hoitoennusteen]] laatimisessa. Tutkimuksen [[otanta]] oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten [[diabetes]], lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Zhao et al|Otsikko=Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility |Julkaisu=medRxiv |Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.03.11.20031096|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.11.20031096v2 |Kieli = {{en}} }}</ref>
==== Raskaus ====
{{Pääartikkeli|[[Koronavirustauti raskauden aikana]]}}
 
COVID-19:n vaikutuksia raskauteen ei tiedetä täysin, koska luotettavaa tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla.
 
=== Itämisaika ===
Taudin itämisaika on keskimäärin 5–6 vuorokautta, jonka jälkeen oireet alkavat.<ref name=":2" /> Ääritapauksissa itämisaika on 0–24 vuorokautta.<ref name=":11">{{Lehtiviite|Tekijä=W Guan et al|Otsikko=Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China |Julkaisu=medRxiv |Ajankohta=2020 |Doi=10.1101/2020.02.06.20020974|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.02.06.20020974v1 |Kieli = {{en}} }}</ref> [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]] suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta.<ref name=":6" />
 
== Tartunnan uusiutuminen ==
Rivi 153 ⟶ 143:
 
72&nbsp;000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja viidellä prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai [[verenmyrkytys]].<ref name=":10" />
 
=== Itämisaika ===
Taudin itämisaika on keskimäärin 5–6 vuorokautta, jonka jälkeen oireet alkavat.<ref name=":2" /> Ääritapauksissa itämisaika on 0–24 vuorokautta.<ref name=":11">{{Lehtiviite|Tekijä=W Guan et al|Otsikko=Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China |Julkaisu=medRxiv |Ajankohta=2020 |Doi=10.1101/2020.02.06.20020974|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.02.06.20020974v1 |Kieli = {{en}} }}</ref> [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]] suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta.<ref name=":6" />
 
=== Virustartunnan kesto ===
Rivi 184 ⟶ 177:
 
== Riskiryhmät ==
 
=== Iäkkäät ja pitkäaikaissairaat ===
[[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen]] mukaan nuorilla ja lapsilla COVID-19:n oireet ovat yleensä olleet lievät. Sairaus on kuitenkin erityisen vaarallinen iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. COVID-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille, sydämen tai keuhkojen toimintaa heikentävää sairautta poteville ja niille, joilla [[immuunijärjestelmä]] on heikko. Esimerkkejä edellisistä ovat vaikea sydänsairaus, vaikea keuhkosairaus, elinvaurioin oireileva [[diabetes]], krooninen maksan tai [[munuaisten vajaatoiminta]], vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten jokin [[solusalpaaja]]hoidossa oleva syöpätauti, ja vastustuskykyä heikentävät hoidot, kuten [[kortisoni]]hoito. Päivittäinen tupakointi, sähkötupakointi ja sairaalloinen ylipaino, jossa [[painoindeksi]] on yli 40, saattavat myös lisätä COVID-19:n oireiden vakavuutta heikentämällä keuhkojen toimintaa. Hyvin hoidettua [[astma]]a tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat [[Hylkimisenestolääke|immunosuppressiivista]] lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat |nimeke =Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-04-24 }}</ref>
 
==== Raskaus ====
Koronavirustaudin vaikutuksia [[Raskaus|raskauteen]] ei täysin tunneta, koska luotettavaa tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla.<ref name="cdc">{{Verkkoviite|osoite=https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/pregnancy-breastfeeding.html?CDC_AA_refVal=https%3A%2F%2Fwww.cdc.gov%2Fcoronavirus%2F2019-ncov%2Fspecific-groups%2Fpregnancy-faq.html|nimeke=Coronavirus Disease 2019 (COVID-19)|julkaisu=Centers for Disease Control and Prevention|ajankohta=11 February 2020|viitattu=19 March 2020|kieli=en-us}}</ref> Samantyyppisten virusten, kuten [[SARS]] ja [[MERS|MERS,]] perusteella tehdyt arviot viittaavat siihen, että raskaana olevilla naisilla olisi suurempi riski saada vakava infektio.<ref name="lancetprediction">{{Lehtiviite|Tekijä=Guillaume Favre, Léo Pomar, Didier Musso, David Baud|Otsikko=2019-nCoV epidemic: what about pregnancies?|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020-02-22|Numero=10224|Sivut=e40|Pmid=32035511|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30311-1|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30311-1/abstract|kieli={{en}}}}</ref><ref name="who">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/news-room/q-a-detail/q-a-on-covid-19-pregnancy-childbirth-and-breastfeeding|nimeke=Q&A on COVID-19, pregnancy, childbirth and breastfeeding|julkaisu=www.who.int|viitattu=6 April 2020|kieli={{en}}}}</ref> Maaliskuussa 2020 tehdyissä tutkimuksissa taudinkuva kuitenkaan ei poikennut raskaana olevilla naisilla.<ref name=":43">{{Lehtiviite|Tekijä=Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic|Otsikko=Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists|Julkaisu=Journal of Perinatology|Ajankohta=2020-05|Numero=5|Sivut=820–826|Doi=10.1038/s41372-020-0665-6|Issn=1476-5543|www=https://www.nature.com/articles/s41372-020-0665-6|kieli={{en}}}}</ref>
 
Saatavilla olevan suppean aineiston perusteella näyttää, että tartuntaa äidistä sikiöön viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei tapahdu tai tapahtuu hyvin harvoin. Huhtikuussa 2020 ei ollut vielä saatavissa aineistoa alkuraskauden osalta. Mitkään tutkimustulokset huhtikuusta 2020 alkaen eivät viittaa covid-19:n aiheuttamaan lisääntyneeseen [[Keskenmeno|keskenmenon]] tai synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiin.<ref name=":42">{{Lehtiviite|Tekijä=Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic|Otsikko=Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists|Julkaisu=Journal of Perinatology|Ajankohta=2020-05|Numero=5|Sivut=820–826|Doi=10.1038/s41372-020-0665-6|Issn=1476-5543|www=https://www.nature.com/articles/s41372-020-0665-6|kieli={{en}}}}</ref> Taudin ilmaantuessa mahdollisesti vakavamuotoisena voidaan ennenaikainen synnytys käynnistää äidin yleistilan heikkenemisen vuoksi.<ref name="Jernman">{{Lehtiviite|Tekijä=Riina Jernman ym.|Otsikko=Covid 19 ja raskaus|Lopetusmerkki=|Selite=|Julkaisu=Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim|Ajankohta=2020|Vuosikerta=135.|Numero=15|Sivut=1645–-1655|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomalainen lääkäriseura Duodecim|Tunniste=|www=|www-teksti=|Tiedostomuoto=|Viitattu=17.12.2020|Kieli=}}</ref>
 
=== A-veriryhmä ===
Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan [[veriryhmä]] voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa [[Prognoosi|hoitoennusteen]] laatimisessa. Tutkimuksen [[otanta]] oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten [[diabetes]], lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Zhao et al|Otsikko=Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility |Julkaisu=medRxiv |Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.03.11.20031096|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.11.20031096v2 |Kieli = {{en}} }}</ref>
== Ennuste ja kuolleisuus ==
[[Maailman terveysjärjestö]]n 3. maaliskuuta 2020 antaman ilmoituksen mukaan [[tapauskuolleisuus]] COVID-19-tautiin oli 3,4 prosenttia.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite = https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---3-march-2020 |nimeke =WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 |ajankohta=2020-03-03|viitattu=2020-03-05 |Kieli = {{en}} }}</ref> Heinä-elokuussa 2020 järjestön epidemiologi arvioi kuolleisuuden noin 0,6 prosentiksi.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = https://www.dailymail.co.uk/news/article-8588299/World-Health-Organization-says-Covid-19-kill-0-6-patients.html |nimeke =World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients|tekijä=Vanessa Chalmers|julkaisu=Mail Online|ajankohta=2020-08-03 |viitattu=2020-08-03 |Kieli = {{en}} }}</ref>