Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä

83 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
→‎Tarttuminen: jäsennelty uudelleen sekavaa osiota
(→‎Tarttuminen eläimiin: -> uusi otsikko: COVID-19 eläimillä. siirretty artikkelin loppuun.)
(→‎Tarttuminen: jäsennelty uudelleen sekavaa osiota)
COVID-19 on määritelty Suomessa [[tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006406297.html |nimeke =Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-13|viitattu=2020-02-13 }}</ref> Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] 29. tammikuuta 2020 [[Saariselkä|Saariselällä]] lomailleella<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387778.html |nimeke =Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-29|viitattu=2020-01-29}}</ref> ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11192835 |nimeke =Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-06}}</ref> Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]] [[Milano]]sta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006418502.html |nimeke =Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-02-25|viitattu=2020-02-26}}</ref>
 
== TarttuminenTartuntatavat ==
 
=== Pisaratartunta (esim. aivastuksesta tai hengitysilmasta) ===
=== Tartuntatavat ja -riskit ===
[[SARS-CoV-2]] tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa.<ref name=":13">{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/koronaviruksen-tarttuminen-ja-itamisaika |nimeke =Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika - Infektiotaudit ja rokotukset |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-17 }}</ref> Pisaroita muodostuu esimerkiksi myös hengitettäessä, puhuttaessa ja laulettaessa.<ref name=":20">{{Verkkoviite|osoite = https://www.ecdc.europa.eu/en/covid-19/latest-evidence/transmission |nimeke =Transmission of COVID-19|julkaisu=European Centre for Disease Prevention and Control|ajankohta=2020-07-16|viitattu=2020-07-18 |Kieli = {{en}} }}</ref> Pisaratartunnassa henkilöiden tulee olla noin metrin etäisyydellä toisistaan, jolloin pisaroita voi päätyä sairaalta terveen henkilön suun [[limakalvo]]ille, nenän limakalvoille tai silmien [[sidekalvo]]ille, joista virus sitten päätyy terveen kehoon COVID-19-taudin aiheuttaen.<ref name=":21">{{Verkkoviite|osoite = https://www.who.int/news-room/commentaries/detail/modes-of-transmission-of-virus-causing-covid-19-implications-for-ipc-precaution-recommendations |nimeke =Modes of transmission of virus causing COVID-19: implications for IPC precaution recommendations |ajankohta=2020-03-29|viitattu=2020-07-18 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Virus voi tarttua myös ilmasta [[aerosoli]]muodossa, eli hyvin pienissä pisaroissa, joiden halkaisija on alle viisi [[mikrometri]]ä,<ref name=":21" /> mutta tämän tartuntatavan riski on pienempi kuin pisaratartunnan. On silti vielä epäselvää, kuinka merkittävä leviämisreitti ilmavälitteisyys oikeasti on.<ref name=":13" /> Niin sanottu supertartuttaja levittää puhuessan virusaerosolia jopa tuhat kertaa enemmän puhuessaan kuin hengittäessään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007652074.html|nimeke=Lukijan mielipide {{!}} Aerosolit levittävät koronavirusta tehokkaasti|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-12-01|viitattu=2020-12-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Aerosolit voivat levitä yli metrin etäisyydelle niitä levittäneestä sairaasta henkilöstä ja pysyä tartuttamiskykyisinä ilmassa hyvin pitkään. Aerosolitartunta on mahdollinen ainakin sairaalaolosuhteissa, kuten [[Intubaatio|intubaation]] yhteydessä.<ref name=":21" /> Supertartuttaja on kuitenkin terminä harhaanjohtava, koska tartuttavuus vaihtelee ihmisten välillä hyvin paljon. Vain osa tartunnoista johtaa jatkotartuntoihin ja osan kohdalla tartuntoja tulee paljon. Todennäköisesti tartuttavuus vaihtelee taudin vaiheen mukaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-kysymysta-ja-vastausta-koronasta-voiko-supertartuttaja-olla-kuka-tahansa-ja-miten-tartuttajan-tunnistaa-thl-n-salminen-se-on-vahan-kavalaa/7960054|nimeke=10 kysymystä ja vastausta koronasta: Voiko supertartuttaja olla kuka tahansa ja miten tartuttajan tunnistaa? THL:n Salminen: "Se on vähän kavalaa"|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-10-20|viitattu=2020-12-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
=== Kosketustartunta ===
Virus voi tarttua myös [[kosketustartunta]]na, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.<ref name=":13" />
 
=== Oireeton leviäminen ===
Virukseen sairastuneet oireettomat henkilöt voivat myös levittää virusta. Oireettomien aiheuttamien tartuntojen osuutta ei tiedetä. Oireettomista valtaosalle tulee tiettävästi oireita myöhemmin.<ref name=":20" />
 
=== Turkiseläimiltä ===
Useat turkistarhoilla töissä olevat ihmiset ovat saaneet [[SARS-CoV-2]] tartunnan turkistarhan eläimiltä.<ref name=":24">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11367675|nimeke=Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tanskan terveysministeri arvioi, että puolet Pohjois-Tanskan 783 koronatartunnasta on tullut turkistarhojen minkeiltä. Tauti on tarttunut minkeistä ihmisiin myös Alankomaissa.<ref name=":29">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/06/mink-and-coronavirus-whats-happened-and-should-we-be-worried|nimeke=Mink and coronavirus: what's happened and should we be worried?|tekijä=Linda Geddes|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-06|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Puolet Alankomaissa turkistarhojen yhteydessä havaituista tartunnoista oli minkeissä syntynyttä uutta virusmuunnosta. Myös 12 tanskalaisella on todettu uutta turkistarhojen minkeillä syntynyttä viruksen muunnosta. Pidetään mahdollisena, että kehitetyt rokotteet eivät tehoa turkistarhoilla muuntuneeseen uuteen virusmuunnokseen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/05/denmark-lockdown-north-mink-blamed-coronavirus-strain|nimeke=Denmark tightens lockdown in north over mink Covid outbreak|tekijä=Daniel Boffey|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-05|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Virusmuunnos on oletettavasti kehittynyt kun tauti on levinnyt minkkitarhoilla useita viikkoja huomaamatta.<ref name=":30">{{Lehtiviite|Tekijä=Bas B. Oude Munnink, Reina S. Sikkema, David F. Nieuwenhuijse, Robert Jan Molenaar, Emmanuelle Munger, Richard Molenkamp|Otsikko=Jumping back and forth: anthropozoonotic and zoonotic transmission of SARS-CoV-2 on mink farms|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-09-01|Sivut=2020.09.01.277152|Doi=10.1101/2020.09.01.277152|www=https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.09.01.277152v1|Kieli=en}}</ref>
 
== Leviäminen ==
Virus tarttuu parhaiten paljon väkeä sisältävissä ja suljetuissa sisätiloissa, kuten rakennuksissa tai liikennevälineissä. Näistä esimerkkejä ovat tehtaat, kirkot, ravintolat, laivat, kaupat ja juhlat. Virus tarttuu ulkona huonommin, mutta voi levitä ulkonakin suuressa väkijoukossa, kuten karnevaaleissa tai urheilutapahtumissa.<ref name=":20" />
 
COVID-19-tartunnan takia oireilevat levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa.<ref name=":20" /> Tutkimusten mukaan 10–20 prosentin vähemmistö aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista. Eniten SARS-CoV-2-virusta levittäviä sanotaan superlevittäjiksi.<ref name= "hesari187">{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000006575239.html |nimeke = Pandemia etenee superleviämistilanteissa |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-07-18|viitattu=2020-07-20 }}</ref> Tämä selittää taudin rypäsmäisen leviämisen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000006481333.html |nimeke =Koronavirus {{!}} Valtaosa koronatartunnoista voi olla ”superlevittäjien” aikaansaannoksia, arvelevat tutkijat |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-04-21|viitattu=2020-07-20 }}</ref>
COVID-19-tartunnan takia oireilevat levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa. Virukseen sairastuneet oireettomat henkilöt voivat myös levittää virusta. Oireettomista valtaosalle kuitenkin tiettävästi tulee oireita myöhemmin. Oireettomien aiheuttamien tartuntojen osuutta ei tiedetä. Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen, mutta ei mahdotonta.<ref name=":20" />
 
Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen, mutta ei mahdotonta.<ref name=":20" />
Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.<ref name=":21" /> Vesilaitoksilla suoritettavat [[Vesijohtovesi|hanaveden]] käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/koronavirus-ja-vesiturvallisuus |nimeke =Ympäristöterveys – Koronavirus ja vesiturvallisuus |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-18 }}</ref>
 
[[Verenluovutus]] ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.veripalvelu.fi:443/uutiset/koronaepidemia-verenluovuttajia-tarvitaan-epidemian-aikana |nimeke =Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan |julkaisu = veripalvelu.fi |ajankohta=2020-03-17|viitattu=2020-03-22}}</ref> Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.<ref name=":21" /> Vesilaitoksilla suoritettavat [[Vesijohtovesi|hanaveden]] käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/koronavirus-ja-vesiturvallisuus |nimeke =Ympäristöterveys – Koronavirus ja vesiturvallisuus |julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-18 }}</ref>
 
Tutkimusten mukaan 10–20 prosentin vähemmistö aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista. Eniten SARS-CoV-2-virusta levittäviä sanotaan superlevittäjiksi.<ref name= "hesari187">{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000006575239.html |nimeke = Pandemia etenee superleviämistilanteissa |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-07-18|viitattu=2020-07-20 }}</ref> Tämä selittää taudin rypäsmäisen leviämisen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000006481333.html |nimeke =Koronavirus {{!}} Valtaosa koronatartunnoista voi olla ”superlevittäjien” aikaansaannoksia, arvelevat tutkijat |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-04-21|viitattu=2020-07-20 }}</ref>
 
====== Veriryhmä ======
Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan [[veriryhmä]] voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa [[Prognoosi|hoitoennusteen]] laatimisessa. Tutkimuksen [[otanta]] oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten [[diabetes]], lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Zhao et al|Otsikko=Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility |Julkaisu=medRxiv |Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.03.11.20031096|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.11.20031096v2 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
====== Tartunnan saaminen turkiseläimiltä ======
Useat turkistarhoilla töissä olevat ihmiset ovat saaneet [[SARS-CoV-2]] tartunnan turkistarhan eläimiltä.<ref name=":24">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11367675|nimeke=Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tanskan terveysministeri arvioi, että puolet Pohjois-Tanskan 783 koronatartunnasta on tullut turkistarhojen minkeiltä. Tauti on tarttunut minkeistä ihmisiin myös Alankomaissa.<ref name=":29">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/06/mink-and-coronavirus-whats-happened-and-should-we-be-worried|nimeke=Mink and coronavirus: what's happened and should we be worried?|tekijä=Linda Geddes|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-06|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Puolet Alankomaissa turkistarhojen yhteydessä havaituista tartunnoista oli minkeissä syntynyttä uutta virusmuunnosta. Myös 12 tanskalaisella on todettu uutta turkistarhojen minkeillä syntynyttä viruksen muunnosta. Pidetään mahdollisena, että kehitetyt rokotteet eivät tehoa turkistarhoilla muuntuneeseen uuteen virusmuunnokseen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/05/denmark-lockdown-north-mink-blamed-coronavirus-strain|nimeke=Denmark tightens lockdown in north over mink Covid outbreak|tekijä=Daniel Boffey|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-05|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Virusmuunnos on oletettavasti kehittynyt kun tauti on levinnyt minkkitarhoilla useita viikkoja huomaamatta.<ref name=":30">{{Lehtiviite|Tekijä=Bas B. Oude Munnink, Reina S. Sikkema, David F. Nieuwenhuijse, Robert Jan Molenaar, Emmanuelle Munger, Richard Molenkamp|Otsikko=Jumping back and forth: anthropozoonotic and zoonotic transmission of SARS-CoV-2 on mink farms|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-09-01|Sivut=2020.09.01.277152|Doi=10.1101/2020.09.01.277152|www=https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.09.01.277152v1|Kieli=en}}</ref>
 
==== Raskaus ====
{{Pääartikkeli|[[Koronavirustauti raskauden aikana]]}}