Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä

42 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
→‎Tarttuminen eläimiin: -> uusi otsikko: COVID-19 eläimillä. siirretty artikkelin loppuun.
(→‎Mahdolliset pysyvät vammat ja vauriot: otsikko uusiksi ja lisätty useita lähteitä)
(→‎Tarttuminen eläimiin: -> uusi otsikko: COVID-19 eläimillä. siirretty artikkelin loppuun.)
 
====== Tartunnan saaminen turkiseläimiltä ======
Useat turkistarhoilla töissä olevat ihmiset ovat saaneet [[SARS-CoV-2]] tartunnan turkistarhan eläimiltä.<ref name=":24">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11367675|nimeke=Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tanskan terveysministeri arvioi, että puolet Pohjois-Tanskan 783 koronatartunnasta on tullut turkistarhojen minkeiltä. Tauti on tarttunut minkeistä ihmisiin myös Alankomaissa.<ref name=":29">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/06/mink-and-coronavirus-whats-happened-and-should-we-be-worried|nimeke=Mink and coronavirus: what's happened and should we be worried?|tekijä=Linda Geddes|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-06|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Puolet Alankomaissa turkistarhojen yhteydessä havaituista tartunnoista oli minkeissä syntynyttä uutta virusmuunnosta. Myös 12 tanskalaisella on todettu uutta turkistarhojen minkeillä syntynyttä viruksen muunnosta. Pidetään mahdollisena, että kehitetyt rokotteet eivät tehoa turkistarhoilla muuntuneeseen uuteen virusmuunnokseen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/nov/05/denmark-lockdown-north-mink-blamed-coronavirus-strain|nimeke=Denmark tightens lockdown in north over mink Covid outbreak|tekijä=Daniel Boffey|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-05|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Virusmuunnos on oletettavasti kehittynyt kun tauti on levinnyt minkkitarhoilla useita viikkoja huomaamatta.<ref name=":30">{{Lehtiviite|Tekijä=Bas B. Oude Munnink, Reina S. Sikkema, David F. Nieuwenhuijse, Robert Jan Molenaar, Emmanuelle Munger, Richard Molenkamp|Otsikko=Jumping back and forth: anthropozoonotic and zoonotic transmission of SARS-CoV-2 on mink farms|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-09-01|Sivut=2020.09.01.277152|Doi=10.1101/2020.09.01.277152|www=https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.09.01.277152v1|Kieli=en}}</ref>
 
==== Raskaus ====
== Tartunnan uusiutuminen ==
Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastanut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista [[SARS-CoV-2]]-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.gizmodo.co.uk/2020/07/whats-the-evidence-for-covid-19-reinfection/ |nimeke =What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection?|tekijä=Ed Cara |julkaisu=Gizmodo UK|ajankohta=2020-07-14|viitattu=2020-07-14 |Kieli = {{en}} }}</ref> Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien [[vasta-aine]]iden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings|Otsikko=Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020-07-11|Doi=10.1101/2020.07.09.20148429|www = https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.09.20148429v1 |Kieli = {{en}} }}</ref> [[T-solu]]välitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-immunesystem-idUSKBN24B1D8 |nimeke =Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies|tekijä=Deena Beasley|julkaisu=Reuters|ajankohta=2020-07-10|viitattu=2020-07-14 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Tarttuminen eläimiin ==
SARS-CoV-2 voi tarttua ihmisten lisäksi myös muihin eläimiin, mutta tapauksia on ollut vain vähän. Tartunta on tullut eläimille aina ihmisen kautta, mutta eläimet ovat myös tartuttaneet toisiaan saatuaan taudin. Yhtään lemmikin tartuttamaa ihmistä ei ole todettu.<ref name=":17" /> Sen sijaan turkistarhoilla kasvatuista minkeistä tauti on tarttunut ihmisiin.<ref name=":24">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11367675|nimeke=Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Viruksella on kyky siirtyä lajista toiseen ja se on siinä hyvä.<ref name=":29" />
 
=== Turkiseläimet ===
SARS-CoV-2 voi tarttua [[Minkki|minkkeihin]]. Esimerkiksi helmikuun alussa vuonna 2021 epidemioita oli todettu 320 mikkitarhoissa maailmanlaajuisesti.<ref name=":17">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11766092|nimeke=Korona on sairastuttanut myös eläimiä lumileopardeista fretteihin – jos lemmikkikodissasi on koronaa, huomioi ainakin nämä varotoimet|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vuonna 2020 jo Yhdysvalloissa yksistään kuoli 12000 minkkiä COVID-19-tautiin.<ref name=":31">{{Verkkoviite|osoite=https://www.cbsnews.com/news/thousands-mink-dead-coronavirus-covid-19-disease-outbreak-utah-wisconsin-fur-farms/|nimeke=Thousands of mink dead from COVID-19 outbreaks in Utah and Wisconsin|julkaisu=www.cbsnews.com|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Tartuntoja on havaittu minkkitarhoilla muun muassa Tanskassa, Alankomaissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.<ref name=":27">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11635689|nimeke=Pelko minkkien koronatartunnoista levisi Suomeen – kymmenkunta koronatartunnan saanutta ulkomaalaista odottaa turkistarhoille töihin pääsyä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Marraskuussa 2020 Tanskan viranomaiset määräsivät kaikki maan 15–17 miljoonaa minkkiä tapettavaksi SARS-CoV-2-tartuntojen vuoksi. Syynä oli minkeissä syntynyt uusi mutaatio, jonka arvioidaan uhkaavan ihmisille tarkoitettujen [[SARS-CoV-2-rokote|SARS-CoV-2-rokotteiden]] toimivuutta.<ref name=":27" /><ref name=":25">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11632397|nimeke=Miksi korona tarttuu minkkeihin, pitääkö Suomessa lopettaa turkiseläimiä? Asiantuntijat vastaavat kysymyksiimme|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tauti on levinnyt tarhoilta toisille ilman ihmisen levitystä – mahdollisesti kissojen tai lintujen välittämänä.<ref name=":26">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11605462|nimeke=Koronaviruksen leviäminen minkkitarhalle voi tarkoittaa koko tilan eläinten lopettamista – Ruokavirasto tekee päätöksen Tanskan mallista ensi viikolla|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Virusta on myös havaittu tarhoilla olevasta pölystä.<ref name=":24" />
 
Suomessa COVID-19-tautia ei vuoden 2021 helmikuuhun mennessä ole havaittu minkeillä, mutta se on havaittu yhdellä turkistarhaajalla.<ref name=":25" /> Tautia on myös todettu Vaasaan ja Pohjanmaalle minkkitarhoihin töihin tulleilla ukrainalaisille työntekijöillä.<ref name=":27" /> Suomessa [[Ruokavirasto]] todennäköisesti määräisi eläintautilain nojalla kaikki minkit tapettavaksi, mikäli tarhan eläimillä havaittaisiin SARS-CoV-2-tartunta.<ref name=":25" /> Ruokaviraston mukaan turkistarhojen suojaustoimia ei aiota valvoa, sillä ne on vapaaehtoisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yksikin-koronatartunta-minkkitarhalla-voi-johtaa-kaikkien-tarhan-elainten-lopettamiseen-myos-suomessa-tanskassa-ja-hollannissa-tapettu-miljoonia-minkkeja-koronan-takia/7958630|nimeke=Yksikin koronatartunta saattaa johtaa pian kaikkien minkkitarhan eläinten lopettamiseen myös Suomessa – Tanskassa ja Hollannissa tapettu jo miljoonia minkkejä|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-10-19|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
COVID-19 käyttäytyy minkeissä samalla tavoin kuin ihmisessä. Nuoret minkit saavat taudin helpommin kun taas vanhemmat, 1-4 vuoden ikäiset, minkit kuolevat siihen helpommin. Minkkien keuhkoissa oleva proteiini altistaa ne muita eläimiä helpommin taudille.<ref name=":31" /> Minkkien SARS-CoV-2-tartunnan oireita ovat ripuli ja hengitystieoireet.<ref name=":25" /> Yleinen havaittu oire on vaikeus hengittää. Yhdysvalloissa tartunta on edennyt nopeasti ja eläin on monesti kuollut seuraavana jo päivänä.<ref name=":31" /> Virus tappaa noin 20 prosenttia sairastuneista minkeistä. Virus on helpommin löydettävissä tutkimuksissa kuolleilta minkeiltä. Myös [[Supikoira|supikoirat]] ovat alttiita saamaan taudin.<ref name=":25" />
 
=== Maatilaeläimet ===
Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että tauti lisääntyy heikosti sioissa, kanoissa ja ankoissa.<ref name=":17" />
 
=== Lemmikkieläimet ===
[[Koira|Koirilta]] ja [[Kissa|kissoilta]] on saatu joitakin positiivisia COVID-19-näytetuloksia, mutta nämä eläimet eivät juuri ole oireilleet.<ref name=":22">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/|Nimeke=Usein kysyttyä: eläimet ja COVID-19|Tekijä=|Julkaisu=Ruokavirasto|Ajankohta=9.12.2020|Viitattu=18.12.2020}}</ref> Tiettävästi ensimmäinen ihmisestä eläimeen siirtynyt SARS-CoV-2-tartunta todettiin vuoden 2020 tammikuussa Hong Kongissa koiralta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-03-04/hong-kong-pet-dog-tests-positive-for-coronavirus-scmp-reports|nimeke=Hong Kong Dog Likely First Human-to-Animal Coronavirus Infection|julkaisu=Bloomberg.com|ajankohta=2020-03-04|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Kissat saattavat levittää tautia muihin eläimiin.<ref name=":24" />
 
Vuoden 2021 helmikuussa SARS-CoV-2 on todistetusti tarttunut ainakin 84 kissaan ja 60 koiraan sekä yhteen [[Fretti|frettiin]]. Kissaa pidetään lemmikeistä herkimmin alttiina sairastumiselle. [[Kliininen tutkimus|Kliinisissä tutkimuksissa]] on havaittu, että tauti lisääntyy heikosti koirissa ja niiden kykyä levittää tautia pidetään vähäisenä. Eläinkokeissa on todettu että tauti myös voi tarttua kaniin ja hamsteriin. Tautiin sairastuneita koiria ja kissoja on jouduttu lopettamaan.<ref name=":17" />
 
Tartunnan saaneita eläimiä suositellaan pitämään sisällä.<ref name=":22" /> Lemmikkiä suositellaan pidettäväksi kaukana tautiin sairastuneista ihmisistä, eikä lemmikkiä suositella otettavan sairastuneena syliin, eikä sen kanssa kanssa tulisi nukkua. Terveen ihmisen tulisi hoitaa ja ruokkia lemmikki, erityisesti kissojen tapauksessa.<ref name=":17" />
 
Lemmikkieläimet saattavat tarvita oman [[SARS-CoV-2-rokote|SARS-CoV-2-rokotteen]]. Arvellaan, että tauti saattaisi muuntua lemmikkieläimissä ja levitä uudestaan takaisin ihmisiin uutena muunnoksena. Lemmikkien SARS-CoV-2-rokotteille ei kuitenkaan oltu myönnetty myyntilupia Yhdysvalloissa vuoden 2021 helmikuussa.<ref name=":28">{{Verkkoviite|osoite=https://www.livescience.com/pets-covid-19-vaccine.html|nimeke=Why cats and dogs may need their own COVID-19 vaccines|tekijä=Rachael Rettner-Senior Writer 25 January 2021|julkaisu=livescience.com|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
=== Villieläimet ja eläintarhat ===
SARS-CoV-2 on tarttunut eläintarhojen eläimiin muun muassa Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Virossa. Tartuntoja on vuoden 2021 helmikuuhun mennessä havaittu isoista kissaeläimistä leijonilla (10 tartuntaa), tiikereillä (8 tartuntaa), lumileopardeilla (3 tartuntaa) sekä yhdellä puumalla (1 tartunta). SARS-CoV-2 tarttuu myös ihmisensukuisiin apinoihin; tauti on tarttunut ainakin [[Gorilla|gorillaan]] Yhdysvalloissa (3 tartuntaa gorilloihin). [[Korkeasaaren eläintarha|Korkeasaaren eläintarhan]] eläinlääkärin Sanna Sainmaan mukaan tartunnat eläintarhojen eläimiin korreloivat maan COVID-19-tartuntojen kanssa. Sainmaan mukaan eläintarhassa noudatetaan eläinten kanssa samoja varotoimenpiteitä kuin ihmisten kanssa, eli kahden metrin etäisyyttä ja hyvää käsihygieniaa,<ref name=":17" />
 
Texasissa tutkimusryhmä on selvittänyt SARS-CoV-2:n tarttumista eri eläinlajeihin. Ryhmä on testannut muun muassa villidelfiinejä ja [[Sivettikissat|sivettikissoja]]. Näiltä ei virusta ole kuitenkaan löydetty. On pelätty, että virus leviäisi luontoon eläinten keskuuteen, joskaan tästä ei ole löydetty todisteita ainakaan vuoden 2021 tammikuuhun mennessä. Monet uhanalaiset lajit, kuten kädelliset, ovat vaarassa sairastua tautiin, mikäli se leviää luontoon. Tautia on havaittu luonnossa villiminkeillä ja turkistarhoilta karanneilla minkeillä.<ref name=":17" />
 
Jyrsijät voivat mahdollisesti toimia taudin levittäjinä.<ref name=":25" /> Myös lepakot voivat saada tartunnan.<ref name=":30" />
 
== Tartunnan ehkäiseminen ==
== Rokotetutkimukset ==
{{pääartikkeli|[[SARS-CoV-2-rokote]]}}
SARS-CoV-2-rokote on kehitteillä oleva rokote, joka saattaisi valmistuessaan kehittää [[Immuniteetti|immuniteetin]] SARS-CoV-2:ta vastaan ja estää siten COVID-19-taudin kehittymisen. Rokotteen kehittäjät pyrkivät nopeuttamaan yleensä vuosia kestävää kehittelytyötä kuukausiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.who.int/publications/m/item/draft-landscape-of-covid-19-candidate-vaccines |nimeke =Draft landscape of COVID-19 candidate vaccines|julkaisu = who.int|viitattu=2020-08-07|ietf-kielikoodi=en }}</ref> Ihmisen lisäksi SARS-CoV-2-rokotteita on myös kehitelty eläimille, erityisesti minkeille.<ref name=":28">{{Verkkoviite|osoite=https://www.livescience.com/pets-covid-19-vaccine.html|nimeke=Why cats and dogs may need their own COVID-19 vaccines|tekijä=Rachael Rettner-Senior Writer 25 January 2021|julkaisu=livescience.com|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
== COVID-19 eläimillä ==
SARS-CoV-2 voi tarttua ihmisten lisäksi myös muihin eläimiin, mutta tapauksia on ollut vain vähän. Tartunta on tullut eläimille aina ihmisen kautta, mutta eläimet ovat myös tartuttaneet toisiaan saatuaan taudin. Yhtään lemmikin tartuttamaa ihmistä ei ole todettu.<ref name=":17" /> Sen sijaan turkistarhoilla kasvatuista minkeistä tauti on tarttunut ihmisiin.<ref name=":24">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-1136767511766092|nimeke=MinkkitarhoillaKorona kuohuu:on Josairastuttanut myös eläimiä lumileopardeista fretteihin – jos lemmikkikodissasi on toinenkoronaa, koronavirustartuntahuomioi minkistäainakin ihmiseennämä Hollannissavarotoimet|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sen sijaan turkistarhoilla kasvatuista minkeistä tauti on tarttunut ihmisiin.<ref name=":24" /> Viruksella on kyky siirtyä lajista toiseen ja se on siinä hyvä.<ref name=":29" />
 
=== Lemmikkieläimet ===
[[Koira|Koirilta]] ja [[Kissa|kissoilta]] on saatu joitakin positiivisia COVID-19-näytetuloksia, mutta nämä eläimet eivät juuri ole oireilleet.<ref name=":22">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/|Nimeke=Usein kysyttyä: eläimet ja COVID-19|Tekijä=|Julkaisu=Ruokavirasto|Ajankohta=9.12.2020|Viitattu=18.12.2020}}</ref> Tiettävästi ensimmäinen ihmisestä eläimeen siirtynyt SARS-CoV-2-tartunta todettiin vuoden 2020 tammikuussa Hong Kongissa koiralta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-03-04/hong-kong-pet-dog-tests-positive-for-coronavirus-scmp-reports|nimeke=Hong Kong Dog Likely First Human-to-Animal Coronavirus Infection|julkaisu=Bloomberg.com|ajankohta=2020-03-04|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Kissat saattavat levittää tautia muihin eläimiin.<ref name=":24" />
 
Vuoden 2021 helmikuussa SARS-CoV-2 on todistetusti tarttunut ainakin 84 kissaan ja 60 koiraan sekä yhteen [[Fretti|frettiin]]. Kissaa pidetään lemmikeistä herkimmin alttiina sairastumiselle. [[Kliininen tutkimus|Kliinisissä tutkimuksissa]] on havaittu, että tauti lisääntyy heikosti koirissa ja niiden kykyä levittää tautia pidetään vähäisenä. Eläinkokeissa on todettu että tauti myös voi tarttua kaniin ja hamsteriin. Tautiin sairastuneita koiria ja kissoja on jouduttu lopettamaan.<ref name=":17" />
 
Tartunnan saaneita eläimiä suositellaan pitämään sisällä.<ref name=":22" /> Lemmikkiä suositellaan pidettäväksi kaukana tautiin sairastuneista ihmisistä, eikä lemmikkiä suositella otettavan sairastuneena syliin, eikä sen kanssa kanssa tulisi nukkua. Terveen ihmisen tulisi hoitaa ja ruokkia lemmikki, erityisesti kissojen tapauksessa.<ref name=":17" />
 
Lemmikkieläimet saattavat tarvita oman [[SARS-CoV-2-rokote|SARS-CoV-2-rokotteen]]. Arvellaan, että tauti saattaisi muuntua lemmikkieläimissä ja levitä uudestaan takaisin ihmisiin uutena muunnoksena. Lemmikkien SARS-CoV-2-rokotteille ei kuitenkaan oltu myönnetty myyntilupia Yhdysvalloissa vuoden 2021 helmikuussa.<ref name=":28">{{Verkkoviite|osoite=https://www.livescience.com/pets-covid-19-vaccine.html|nimeke=Why cats and dogs may need their own COVID-19 vaccines|tekijä=Rachael Rettner-Senior Writer 25 January 2021|julkaisu=livescience.com|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
=== Turkiseläimet ===
SARS-CoV-2 voi tarttua [[Minkki|minkkeihin]]. Esimerkiksi helmikuun alussa vuonna 2021 epidemioita oli todettu 320 mikkitarhoissa maailmanlaajuisesti.<ref name=":17">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11766092|nimeke=Korona on sairastuttanut myös eläimiä lumileopardeista fretteihin – jos lemmikkikodissasi on koronaa, huomioi ainakin nämä varotoimet|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vuonna 2020 jo Yhdysvalloissa yksistään kuoli 12000 minkkiä COVID-19-tautiin.<ref name=":31">{{Verkkoviite|osoite=https://www.cbsnews.com/news/thousands-mink-dead-coronavirus-covid-19-disease-outbreak-utah-wisconsin-fur-farms/|nimeke=Thousands of mink dead from COVID-19 outbreaks in Utah and Wisconsin|julkaisu=www.cbsnews.com|viitattu=2021-02-02|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Tartuntoja on havaittu minkkitarhoilla muun muassa Tanskassa, Alankomaissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.<ref name=":27">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11635689|nimeke=Pelko minkkien koronatartunnoista levisi Suomeen – kymmenkunta koronatartunnan saanutta ulkomaalaista odottaa turkistarhoille töihin pääsyä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Marraskuussa 2020 Tanskan viranomaiset määräsivät kaikki maan 15–17 miljoonaa minkkiä tapettavaksi SARS-CoV-2-tartuntojen vuoksi. Syynä oli minkeissä syntynyt uusi mutaatio, jonka arvioidaan uhkaavan ihmisille tarkoitettujen [[SARS-CoV-2-rokote|SARS-CoV-2-rokotteiden]] toimivuutta.<ref name=":27" /><ref name=":25">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11632397|nimeke=Miksi korona tarttuu minkkeihin, pitääkö Suomessa lopettaa turkiseläimiä? Asiantuntijat vastaavat kysymyksiimme|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tauti on levinnyt tarhoilta toisille ilman ihmisen levitystä – mahdollisesti kissojen tai lintujen välittämänä.<ref name=":26">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11605462|nimeke=Koronaviruksen leviäminen minkkitarhalle voi tarkoittaa koko tilan eläinten lopettamista – Ruokavirasto tekee päätöksen Tanskan mallista ensi viikolla|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Virusta on myös havaittu tarhoilla olevasta pölystä.<ref name=":24" />
 
Suomessa COVID-19-tautia ei vuoden 2021 helmikuuhun mennessä ole havaittu minkeillä, mutta se on havaittu yhdellä turkistarhaajalla.<ref name=":25" /> Tautia on myös todettu Vaasaan ja Pohjanmaalle minkkitarhoihin töihin tulleilla ukrainalaisille työntekijöillä.<ref name=":27" /> Suomessa [[Ruokavirasto]] todennäköisesti määräisi eläintautilain nojalla kaikki minkit tapettavaksi, mikäli tarhan eläimillä havaittaisiin SARS-CoV-2-tartunta.<ref name=":25" /> Ruokaviraston mukaan turkistarhojen suojaustoimia ei aiota valvoa, sillä ne on vapaaehtoisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yksikin-koronatartunta-minkkitarhalla-voi-johtaa-kaikkien-tarhan-elainten-lopettamiseen-myos-suomessa-tanskassa-ja-hollannissa-tapettu-miljoonia-minkkeja-koronan-takia/7958630|nimeke=Yksikin koronatartunta saattaa johtaa pian kaikkien minkkitarhan eläinten lopettamiseen myös Suomessa – Tanskassa ja Hollannissa tapettu jo miljoonia minkkejä|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-10-19|viitattu=2021-02-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
COVID-19 käyttäytyy minkeissä samalla tavoin kuin ihmisessä. Nuoret minkit saavat taudin helpommin kun taas vanhemmat, 1-4 vuoden ikäiset, minkit kuolevat siihen helpommin. Minkkien keuhkoissa oleva proteiini altistaa ne muita eläimiä helpommin taudille.<ref name=":31" /> Minkkien SARS-CoV-2-tartunnan oireita ovat ripuli ja hengitystieoireet.<ref name=":25" /> Yleinen havaittu oire on vaikeus hengittää. Yhdysvalloissa tartunta on edennyt nopeasti ja eläin on monesti kuollut seuraavana jo päivänä.<ref name=":31" /> Virus tappaa noin 20 prosenttia sairastuneista minkeistä. Virus on helpommin löydettävissä tutkimuksissa kuolleilta minkeiltä. Myös [[Supikoira|supikoirat]] ovat alttiita saamaan taudin.<ref name=":25" />
 
=== Tartunnat eläintarhoissa ===
SARS-CoV-2 on tarttunut eläintarhojen eläimiin muun muassa Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Virossa. Tartuntoja on vuoden 2021 helmikuuhun mennessä havaittu isoista kissaeläimistä leijonilla (10 tartuntaa), tiikereillä (8 tartuntaa), lumileopardeilla (3 tartuntaa) sekä yhdellä puumalla (1 tartunta). SARS-CoV-2 tarttuu myös ihmisensukuisiin apinoihin; tauti on tarttunut ainakin [[Gorilla|gorillaan]] Yhdysvalloissa (3 tartuntaa gorilloihin). [[Korkeasaaren eläintarha|Korkeasaaren eläintarhan]] eläinlääkärin Sanna Sainmaan mukaan tartunnat eläintarhojen eläimiin korreloivat maan COVID-19-tartuntojen kanssa. Sainmaan mukaan eläintarhassa noudatetaan eläinten kanssa samoja varotoimenpiteitä kuin ihmisten kanssa, eli kahden metrin etäisyyttä ja hyvää käsihygieniaa,<ref name=":17" />
 
=== Tuotantoeläimet ===
Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että tauti lisääntyy heikosti sioissa, kanoissa ja ankoissa.<ref name=":17" />
 
=== Villieläimet ja eläintarhatesiintyvyys luonnossa ===
Texasissa tutkimusryhmä on selvittänyt SARS-CoV-2:n tarttumista eri eläinlajeihin. Ryhmä on testannut muun muassa villidelfiinejä ja [[Sivettikissat|sivettikissoja]]. Näiltä ei virusta ole kuitenkaan löydetty. On pelätty, että virus leviäisi luontoon eläinten keskuuteen, joskaan tästä ei ole löydetty todisteita ainakaan vuoden 2021 tammikuuhun mennessä. Monet uhanalaiset lajit, kuten kädelliset, ovat vaarassa sairastua tautiin, mikäli se leviää luontoon. Tautia on havaittu luonnossa villiminkeillä ja turkistarhoilta karanneilla minkeillä.<ref name=":17" />
 
Jyrsijät voivat mahdollisesti toimia taudin levittäjinä.<ref name=":25" /> Myös lepakot voivat saada tartunnan.<ref name=":30" />
 
== Katso myös ==