Ero sivun ”Rudolf Ray” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo, lisätty luokka |
p + Linkki: Itsenäisyyden kuusi. Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
||
Rivi 3:
Lappeen pitäjän [[Lapvesi|Lapveden]] kylässä ratamestari Anders Rayn perheeseen syntynyt Rudolf Ray opiskeli [[Helsingin Suomalainen Reaalilyseo|Helsingin Suomalaisessa Reaalilyseossa]] vuodesta 1894 lähtien, mutta jätti koulun kesken 1901 ja ryhtyi rautatievirkamieheksi. Vuonna 1914 hän perusti Helsinkiin maataloustuotteita välittäneen liikkeen ''Maanviljelijäin Kauppatoimisto''. Suomen itsenäistyttyä Ray ryhtyi vuonna 1919 [[Chile]]n pääkonsuliksi toimien lähinnä maan [[salpietari]]teollisuuden edustajana.<ref name="hs140531"/>
Vuonna 1930 kuollut Ray lahjoitti testamentissaan eduskunnalle Suomen itsenäistymispäivänä 1917 istuttamansa kuusen sekä varat siihen liittyvää muistomerkkiä varten. Kaivopuistoon siirretty kuusi muistomerkkeineen luovutettiin eduskunnalle juhlallisin menoin 13. toukokuuta 1931.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = ”Virittäin sille vapauden soihdun...” | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 4.12.1960 | Sivut = 11, 20 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1960-12-04/11 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 19.4.2018}}</ref> Muistomerkissä on Rayn kirjoittamia säkeitä ja lisäksi tilaisuudessa esitettiin hänen sanoittamansa ''Isänmaan kuusen hymni'', jonka oli säveltänyt [[Leevi Madetoja]].<ref name="hs140531"/> Ray teki myös ehdotuksen [[Suomen vaakuna]]ksi, jossa leijonan sijasta oli karhu. Hänen suunnittelemansa vaakuna on ikuistettu
== Teokset ==
| |||