Ero sivun ”Madeirankiitäjä” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
p
kursiiveja poistettu mallineesta pyynnöstä; ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
p (kursiiveja poistettu mallineesta pyynnöstä; ehkä myös oheismuokkauksia (AWB))
| leveys = 250
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]]'' Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''
| lahko = [[Kiitäjälinnut]] ''Apodiformes''
| heimo = [[Kiitäjät (lintuheimo)|Kiitäjät]] ''Apodidae''
| suku = [[Tervakiitäjät]] ''Apus''
| laji = ''unicolor''
 
==Tuntomerkit==
Madeirankiitäjä on 14-1514–15,5 senttimetriä pitkä ja sen siipien kärkiväli on 36-3936–39 senttimetriä. Väritykseltään se muistuttaa suuresti [[tervapääsky]]ä. Se on tummanvärinen, mutta hieman tervapääskyä vaaleampi ja pienikokoisempi. Sillä on vaalea kurkkulappu, joka on pienempi ja epäselvempi kuin tervapääskyllä. Lisäksi madeirankiitäjän pyrstö on suhteessa pitempi ja sen siivet ovat kapeammat kuin tervapääskyllä.<ref name="svensson">{{Kirjaviite | Tekijä = Svensson, Lars | Nimeke = Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut | Sivu = 236 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 978-951-1-21351-2}}</ref>
 
Madeirankiitäjän ääni kirkunaa, joka ei eronne tervapääskyn äänistä.<ref name="svensson"/>
 
==Levinneisyys==
Madeirankiitäjä pesii [[Madeira]]lla ja [[Kanarian saaret|Kanarian saarilla]]. Laji talvehtii Luoteis-Afrikan rannikolla, mutta osa jää talveksi pesimäalueille.<ref name="IUCN"/><ref name="svensson"/> Madeirankiitäjäkannan kooksi on arvioitu 7500-300007500–30000 yksilöä ja laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.<ref name="IUCN"/>
 
[[file:Einfarbsegler.jpg|thumb|]]
 
[[fileTiedosto:Einfarbsegler.jpg|thumb|pienoiskuva]]
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{Taksopalkki}}
{{Tynkä/Lintu}}
 
10 516

muokkausta