Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Parempi kuva mallinteeseen. |
||
Rivi 2:
| nimi = Ensimmäinen ristiretki Suomeen
| osa_sotaa =
| kuva =
| kuvateksti =
| päivämäärä = n. 1150
| paikka = [[Varsinais-Suomi]]
Rivi 20:
| muut_taistelut =
}}
'''Ensimmäinen ristiretki Suomeen''' on [[Ruotsi]]sta Lounais-Suomeen mahdollisesti [[1150]]-luvulla tehty [[ristiretki]].<ref name="ERA_1985_24">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 24</ref> Ristiretken todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Jonkinlainen laaja sotaretki kuitenkin tehtiin Ruotsista Suomeen 1150-luvulla.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=55–56|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref> Sotaretkeä ei kuitenkaan voida pitää varsinaisena ristiretkenä, vaan ajalle tyypillisenä sotaretkenä, niin sanottuna [[ledung]]-retkenä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gerog Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Myyttisen retken tavoitteena oli estää suomalaisten hyökkäykset Ruotsiin sekä [[Katolinen kirkko|katolisen uskon]] levittäminen [[Suomalainen muinaisusko|pakanalliseen]] Lounais-Suomeen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=21|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref>
==Tiedot sotaretkestä==
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1270-luvulla kirjoitettuun ''[[Pyhän Eerikin legenda]]an'', jota ei voida pitää luotettavana lähteenä.<ref name="Vahtola_1987">{{Kirjaviite|Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.)|Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen|Vuosi=1987|Luku=Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola|Sivu=|Sivut=48–52|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-14253-0}}</ref>
Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan [[Pyhän Henrikin legenda]] Turusta vuoden 1300 paikkeilta<ref name="ERA_1985_24" /> sekä ''[[Piispa Henrikin surmavirsi]]''. Edellinen on laadittu muokkaamaan piispa Henrikin hautakirkosta ja [[Köyliö]]stä maineikasta ''palvontapiiriä''.<ref name="ERA_1985_26">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 26</ref> Jälkimmäinen puolestaan on suomenkielinen, [[kalevalainen runous|kalevalamittainen kansanruno]], joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan kieron vaimonsa valheiden yllyttämä talonpoika [[Lalli]] tappoi Henrikin [[Köyliönjärvi|Köyliönjärven]] jäällä kirveellä.
Rivi 34 ⟶ 31:
== Sotaretken ajankohta ja syyt ==
Retken ajankohdaksi on ehdotettu lähes kaikki 1150-luvun vuosia. Laajinta kannatusta ovat saaneet vuodet 1150, 1155, 1157 ja 1158. Muita ehdotettuja vuosia ovat olleet 1153, 1154 ja 1156.<ref name=":0" />
[[Tiedosto:Crusades to Finland.png|pienoiskuva|300x300px|Kartta Suomeen tehtyjen ristiretkien hypoteettisista reiteistä ja kohteista]]
[[Pyhän Eerikin legenda|Pyhän Eerikin legendan]] mukaan suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta [[Eerik Pyhä]] päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään suomalaisia kristinuskoon. Kristinusko oli levinnyt Suomeen kuitenkin jo aiemmin, viimeistään 1000-luvulla. Tässä yhteydessä [[Pyhän Henrikin legenda]] esittämä kuvaus suomalaisten pakanuudesta on myöhemmin tehty yksinkertaistus.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=67|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimityksia 1039}}</ref>
| |||