Versio 27. tammikuuta 2019 kello 17.30 muokkaa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 463 muokkausta taksoboksin siistintää ← Vanhempi muutos		Versio 2. maaliskuuta 2021 kello 18.48 muokkaa kumoa AtraieBOT (keskustelu \| muokkaukset) botit 11 857 muokkausta p →‎top: kursiiveja poistettu mallineesta pyynnöstä; ehkä myös oheismuokkauksia (AWB) Uudempi muutos →
Rivi 12: \| yläluokka = [[Luukalat]] Osteichthyes \| luokka = [[Viuhkaeväiset]] Actinopterygii \| alaluokka = ''[[Neopterygii]]'' \| lahko = [[Sillikuorekalat]] Argentiniformes \| heimo = [[Sillikuoreet]] Argentinidae Rivi 21: \| commons = Argentina silus }} '''Kultakuore''' (''Argentina silus'') on [[Sillikuoreet\|sillikuoreiden]] heimoon kuuluva, [[Pohjois-Atlantti\|Pohjois-Atlantin]] syvien osien kala, joka elää noin ~~140-1440~~140–1440 metrin syvyydessä, tavallisimmin ~~150-550~~150–550 metrissä. Sitä tavataan yleisimmin [[Norja]]n, [[Tanska]]n, [[Islanti\|Islannin]], [[Iso-Britannia (saari)\|Ison-Britannian]], [[Irlanti\|Irlannin]] ja läntisen [[Kanada]]n alueilla, mutta myös [[Ranska]]ssa, [[Portugali]]ssa, [[Venäjä]]llä ja [[Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]]. Kultakuore voi kasvaa 50  cm:n pituiseksi ja sen pituusennätys on 70  cm. Vanhin tavattu kultakuore oli 35-vuotias. Pääasiallisena ravintona on [[plankton]] ja pieneliöt, kuten katkat ja [[krillit]], mutta joskus myös pienet kalat. Kultakuore nousee syksyisin ja talvisin melko matalaan veteen <ref name="Halme">{{Kirjaviite \| Tekijä= Erkki Halme \| Nimeke= Pohjolan kalat värikuvina \| Selite= 6. painos, s. 82 \| Julkaisupaikka= Porvoo \| Julkaisija= WSOY \| Vuosi= 1986 \| Tunniste=ISBN 951-0-11584-3}}</ref>. Kutu tapahtuu rannikoiden lähellä keväällä ja kesällä <ref name="Halme" />. Toukat ja mätimunat kulkevat virtausten mukana <ref name="Halme" />.

Ero sivun ”Kultakuore” versioiden välillä