Ero sivun ”Krillihylje” versioiden välillä

| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''

| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''

| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''

| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''

| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''

| lahko = [[Petoeläimet]] ''Carnivora''

| heimo = [[Hylkeet]] ''Phocidae''

'''Krillihylje''' eli '''rapuhylje'''<ref name="tieku"/> (''Lobodon carcinophaga'') on [[hylkeet|varsinaisten hylkeiden]] heimoon kuuluva nisäkäslaji, joka asustaa lähinnä [[Etelämanner|Etelämantereen]] rannikolla ja ahtojääalueella. Vaeltavia yksilöitä tavataan toisinaan [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]], [[Australia]]n sekä [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] ja -[[Etelä-Amerikka|Amerikan]] rannikkovesillä. Yleensä krillihylkeet ovat 203–241 &nbsp;cm pitkiä, mutta on tavattu myös 262 &nbsp;cm pitkiä yksilöitä. Krillihylkeet painavat 200–300 &nbsp;kg. Krillihylkeet voivat elää enintään 39-vuotiaiksi. Krillihylkeitä arvioidaan olevan olemassa noin 50 miljoonaa yksilöä, mikä tekee lajista toiseksi runsaslukuisimman suurikokoisen nykynisäkkään [[Ihminen|ihmisen]] jälkeen<ref name="tieku"/>.

[[Kuva:Crabeater Seals (js).jpg|thumbpienoiskuva|left|250px]]

Krillihylje käyttää ravintonaan nimensä mukaisesti [[krillit|krillejä]], pieniä [[katkarapu]]ja muistuttavia [[äyriäinen|äyriäisiä]].<ref name="tieku">{{Lehtiviite | Otsikko= Hylje muistuttaa muinaisvalasta| Julkaisu= Tieteen Kuvalehti| Ajankohta= 2007 |Numero= 16| Sivut= 58}}</ref> Niitä se nauttii arviolta 20 &nbsp;kg päivässä. Se seurailee krilliparvia, ahmii krillejä avonaiseen suuhunsa ja nielee sellaisenaan, hieman samaan tapaan kuin [[hetulavalaat]]<ref name="tieku"/>. Valaista poiketen krillihylje ei siivilöi ravintoa hetuloilla, vaan sahalaitaisilla hampaillaan<ref name="tieku"/>. Se pystyy myös imaisemaan saaliseläimen onkalosta. Vaeltelevia krilliparvia seuraillessaan krillihylje joutuu joskus pois ahtojäävyöhykkeeltä. Vaarana on silloin, että se itse joutuu [[merileopardi]]n tai [[miekkavalas|miekkalavaan]] saaliiksi.