Ero sivun ”Päiväkotitoiminta Suomessa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
Lastentarhan varsinaisena perustajana pidetään saksalaista pedagogia [[Friedrich Fröbel]]iä, jonka idean mukaisia lastentarhoja perustettiin 1830-luvun lopulta lähtien [[Saksa]]an ja muutamiin muihin Euroopan maihin. Ajatuksen lastentarhoista toi Suomeen 1850-luvun lopussa "Suomen kansakoulun isä" [[Uno Cygnaeus]], joka oli Keski-Eurooppaan suuntautuneen opintomatkansa aikana käynyt [[Hampuri]]ssa sijainneessa lastentarhassa ja lastentarhanopettajia kouluttaneessa seminaarissa. Laatiessaan ehdotusta kansakoululaitoksesta Cygnaeus ehdotti lastentarhan ja lastenseimen perustamista paitsi kansakoulunopettajaseminaarin tyttömallikoulun yhteyteen, myös tyttökansakoulujen osaksi. Kansakoulujen vakiinnuttua perustettiin erityyppisiä pienten lasten kouluja eri puolille maata.<ref name="nurmi"> Veli Nurmi: ''Maamme koulutusjärjestelmä'' (4. painos), s. 15–21. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1983.</ref>
[[Hanna Rothman]] ja [[Elisabeth Alander]] perustivat yhdessä vuonna [[1888]] ([[1890]]?) [[Helsinki]]in Pestalozzi-Fröbel-Hausin mallin mukaisen [[Sörnäinen|Sörnäisten]] kansanlastentarhan Ebeneserkodin
Vuonna 1924 lastentarhat siirrettiin [[kouluhallitus|kouluhallituksen]] alaisuudesta [[sosiaali- ja terveysministeriö|sosiaaliministeriö]]n alaisiksi. Lastentarhojen toiminta perustui 1920-luvulta lähtien lakiin lastentarhojen valtionavusta (1927), jonka mukaan se kohdistui kolmen ja seitsemän ikävuoden välillä olleisiin lapsiin. Vuoden 1936 lastensuojelulaki velvoitti kunnat perustamaan ja ylläpitämään kotikasvatusta tukevia ja täydentäviä laitoksia tai avustamaan yksityisten perustamia ja ylläpitämiä vastaavia laitoksia, mikä merkitsi kuntien osalta lastentarhoja laajempaa toimintaa. Ebeneserkodin lastentarhaseminaarista valmistui sen 50 ensimmäisen toimintavuoden aikana hieman yli 800 lastentarhanopettajaa.<ref name="nurmi"/>
|