Ero sivun ”Itsemurha” versioiden välillä

'''Itsemurha''' tarkoittaa itsensä tarkoituksellista [[surma]]amista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ | Nimeke = Itsemurha | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy | Viitattu = 1.1.2015}}</ref> Itsemurhan taustalla on usein erilaisia sairauksia, kuten [[masennus]]ta, [[Yksinäisyys|yksinäisyyttä]], taloudellisia vaikeuksia tai suuria elämänmullistuksia, kuten [[avioero]] tai [[leski|leskeksi jääminen]]. Monilla itsemurhaa yrittävillä ongelmat ovat kasautuneet, ja toisaalta itsemurha on yleisempää heikko-osaisten ja [[Syrjintä|syrjintää]] kohtaavien ihmisten keskuudessa.

[[WHO|WHO:n]] mukaan maailmassa tehdään vuosittain noin 800&nbsp;000 itsemurhaa ja moninkertainen määrä yrityksiä. Yleisimpiä tekotapoja ovat [[hirttäytyminen]], ampuminen, [[Yliannostus|lääkkeiden yliannostus]] ja [[Torjuntatorjunta-aine|torjunta-aineiden]]iden käyttäminen myrkkynä. Noin kymmenes-viidestoista itsemurhaa yrittävistä onnistuu teossaan; miehet naisia useammin.

Itsemurhan syistä on esitetty vaihtelevia tulkintoja. [[Psykologia|Psykologisissa]] teorioissa painotetaan [[persoonallisuus|persoonallisuuden]] ja [[tunteet|tunne-elämän]] merkitystä. [[Sosiologia|Sosiologit]] ovat puolestaan korostaneet yhteiskunnallisten paineiden ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta. Usein itsemurhayritys on joko tietoinen tai tiedostamaton avunpyyntö.<ref name="Britannica">[https://www.britannica.com/topic/suicide Suicide]. ''Encyclopædia Britannica'', 15.10.2020. Viitattu 7.1.2021. {{en}}</ref> Itsemurhaa saattaa edeltää pitkään jatkunut [[masennus]] sekä usko siihen, ettei ongelmille ole ratkaisua.<ref name="Yle" /> Toisaalta itsemurha saattaa olla myös impulsiivinen reaktio yllättävään vastoinkäymiseen.<ref name="WHO-Suicide" /> Uutiset tunnettujen ihmisten itsemurhista lisäävät itsemurhia selvästi ainakin kuukauden ajan.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Pohjanpalo, Virve|Otsikko=Puhu varoen itsetuhosta|Julkaisu=Yliopisto-lehti|Ajankohta=8/2020|Sivut=12 |Julkaisija=Helsingin Yliopisto}}</ref> Itsemurhatapauksista uutisoitaessa onkin syytä miettiä tarkkaan, mitä on kerrottava ja mikä kannattaa jättää sanomatta.<ref name=":0" /> Esimerkiksi teon välineistä ei tulisi kertoa yksityiskohtaisesti.<ref name=":0" />

Korkean tulotason maissa itsemurhan riskiä nostavia seikkoja ovat [[mielenterveysongelmat|mielenterveyden ongelmat]], erityisesti masennus ja [[alkoholismi]].<ref name="WHO-Suicide" /> Muita riskitekijöitä ovat [[yksinäisyys]], taloudelliset vaikeudet,<ref name="WHO-Suicide" /> fyysiset [[sairaus|sairaudet]], [[leski|leskeksi jääminen]], [[lapsettomuus]] sekä suuressa [[kaupunki|kaupungissa]] asuminen. Myös [[elintaso|korkean elintason]] on havaittu korreloivan itsemurhien kanssa.<ref name="Britannica" /> [[Konflikti]]t ja [[onnettomuus|onnettomuudet]] lisäävät itsemurhan riskiä.<ref name="WHO-Suicide" /> Tyypillisesti itsemurhaa yrittävälle ihmiselle on kasautunut useita vakavia ongelmia, kuten sairastelu, epäonnistuminen opinnoissa tai työelämässä, ihmissuhdeongelmat sekä vaikeudet sopeutua yhteisöön.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.puoltaja.fi/blogi/autismikirjon-ihmisilla-suuri-riski-kuolla-ennenaikaisesti |nimeke=Autismikirjon ihmisillä kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti|tekijä=Maura Ryömä|julkaisu=Verkkolehti Puoltaja|ajankohta=2016-04-29|julkaisija=Autismiliitto|viitattu=2020-12-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Itsemurhariskiä kasvattavat myös suuret elämänmullistukset, kuten [[avioero]], läheisen kuolema tai [[Seksuaalinen väkivalta|seksuaalisen väkivallan]] uhriksi joutuminen.<ref name="Ojanperä-Samulin" /> Tärkein itsemurhalle altistava piirre on aiempi itsemurhayritys.<ref name="WHO-Suicide">[https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/suicide Suicide]. ''World Health Organization'', 2.9.2019. Viitattu 7.1.2021. {{en}}</ref> Kerran itsemurhaa yrittäneistä 10 prosenttia tekee lopulta itsemurhan.<ref name="Ojanperä-Samulin">{{Kirjaviite| Tekijä=Ojanperä-Samulin, Helena|Nimeke=Yhdessä löytyy toivo|Vuosi=2017|Sivu=162|Julkaisija=Helsingin yliopisto|Isbn=978-951-51-2954-3}}</ref>

Maailman terveysjärjestö [[WHO|WHO:n]] mukaan maailmassa tehdään vuosittain noin 800&nbsp;000 itsemurhaa ja moninkertainen määrä yrityksiä. Yleisimpiä tekotapoja ovat [[hirttäytyminen]], ampuminen, [[Yliannostus|lääkkeiden yliannostus]] ja [[Torjunta-aine|torjunta-aineiden]] käyttäminen myrkkynä. Viimeisenä mainittu menetelmä kattaa noin 20 % kaikista itsemurhista ja on yleinen köyhillä, maatalousvaltaisilla alueilla. Itsemurhista noin 79 % tehdään köyhissä tai keskituloisissa maissa.<ref name="WHO-Suicide" /> Väkilukuun suhteutettuna itsemurhaluvut ovat kuitenkin korkeimmillaan vauraissa ja [[Onnellisuus|onnellisuustutkimuksissaonnellisuus]]tutkimuksissa hyvin menestyvissä maissa. Syyksi on ehdotettu esimerkiksi [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] [[Kaamosmasennus|pimeitä talvia]], mahdollista geneettistä alttiutta sekä sitä, että onnellisten alueiden onnettomat huomaavat suuremman suhteellisen eron vertaillessaan itseään muihin.<ref name="Szalavitz2">Szalavitz, Maia: [https://healthland.time.com/2011/04/25/why-the-happiest-states-have-the-highest-suicide-rates/?xid=rss-health Why the Happiest States Have the Highest Suicide Rates]. ''Time'', 25.4.2011. Viitattu 14.1.2021. {{en}}</ref>

Itsemurhat ovat keskimääräistä yleisempiä heikko-osaisten tai [[Syrjintä|syrjintääsyrjintä]]ä kohtaavien ryhmien joukossa. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi [[Seksuaalivähemmistöt|seksuaali]]- ja [[sukupuolivähemmistöt]], [[Pakolainen|pakolaiset]], [[maahanmuuttaja]]t, [[vanki|vangit]] ja [[alkuperäiskansa]]t.<ref name="WHO-Suicide" />

Arviolta joka kymmenes-viidestoista itsemurhaa yrittävä kuolee tekonsa seurauksena. Naiset yrittävät itsemurhaa huomattavasti useammin kuin miehet, mutta miehet käyttävät usein aggressiivisempia menetelmiä, minkä vuoksi he kuolevat naisia huomattavasti useammin yrityksen seurauksena.<ref>[http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=101063&name=DLFE-8152.pdf Nuorten itsemurhat Suomessa]. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 2:2007. PDF. Tuula Uusitalo. Sivut 5-7. Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen (s. 7), sillä vuonna 1993 poikien osuus oli 91&nbsp;% ja vuonna 2005 enää 66&nbsp;% (s. 6).</ref> Suomessa miehet tekevät noin kolme neljäsosaa itsemurhista.<ref name="findik-itsemurhat"/> Maailmanlaajuisesti suurin riski itsemurhaan on 41–45-vuotiailla ja yli 75-vuotiailla miehillä 41–45-vuotiaana sekä 46–50-vuotiailla naisilla.<ref name="KTL">{{Verkkoviite| Osoite=http://web.archive.org/web/20070115165231/www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mao/tutkimus/mielenterveys/epidemiologia_ja_genetiikka/mielialahairiot/itsetuhokayttaytyminen/itsemurhat/ |Nimeke=Itsemurhat|Tekijä=|Ajankohta=14.6.2004|Julkaisija=Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto|Selite=|Viitattu=15.11.2006}}</ref> Maailmanlaajuisesti itsemurhat ovat 15–19-vuotiaiden kolmanneksi yleisin kuolinsyy.<ref name="WHO-Suicide" />

Suurimmat itsemurhaluvut ovat [[Liettua]]ssa: vuosittain siellä tehdään noin 31,9 itsemurhaa 100&nbsp;000 asukasta kohden (2020). Toiseksi eniten itsemurhia tehdään [[Venäjä]]llä ja kolmanneksi eniten [[Guyana]]ssa. Suomessakin itsemurha on kansainvälisillä mittapuilla melko yleinen ilmiö.<ref name="Rankings">[https://worldpopulationreview.com/country-rankings/suicide-rate-by-country Suicide Rate by Country 2020]. ''World Population Review''. Viitattu 7.1.2021. {{en}}</ref> Suomen noin 5,5 miljoonasta asukkaasta 746 kuoli oman käden kautta vuonna 2019,<ref>[https://findikaattori.fi/fi/10 Itsemurhat]. ''Findikaattori'', 14.12.2020. Viitattu 7.1.2021.</ref> mikä merkitsee noin 15,9 itsemurhaa 100&nbsp;000 asukasta kohden.<ref name="Rankings"/> Itsemurhien määrän tilastoitu (1921&ndash;2019) huippu Suomessa oli vuonna 1990. Sen jälkeen itsemurhakuolemien määrä on jatkuvasti laskenut,<ref name="findik-itsemurhat">{{Verkkoviite | Osoite = https://findikaattori.fi/fi/table/10 | Nimeke = Itsemurhat | Tekijä = Tilastokeskus | Julkaisu = Findikaattori | Ajankohta = 14.12.2020 | Viitattu = 7.1.2021 | Kieli = {{fi}} }}</ref> ja luvut ovat aktiivisten ehkäisyohjelmien ansiosta puolittuneet 1990-luvun alun tasoon verrattuna.<ref name="THL">[https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/itsemurhien-ehkaisyohjelma Itsemurhien ehkäisyohjelma]. ''Terveyden ja hyvinvoinnin laitos''. Viitattu 7.1.2021.</ref> Suomessa itsemurhat ovat yleisiä myös nuoremmilla, ja 20–34-vuotiailla miehillä ne ovat yleisin yksittäinen kuolinsyy.<ref name="KTL" />

[[Abrahamilainen uskonto|Abrahamilaiset uskonnot]] pitävät itsemurhaa [[synti|syntinä]]nä.<ref name="Britannica" /> Tätä perustellaan sillä, että elämä on [[Jumala]]n lahja ihmiselle.<ref name="Toivio">{{Kirjaviite|Tekijä=Toivio, Timo - Nordling, Esa|Nimeke=Mielenterveyden psykologia|Vuosi=2009|Sivu=133|Julkaisija=Edita}}</ref>

Uutena moraalisena kysymyksenä on noussut esiin vakavasti sairaiden ihmisten [[avustettu itsemurha]]. Eutanasia on sallittua muutamissa valtioissa, kuten [[Alankomaat|Alankomaissa]] ja [[Kolumbia|Kolumbiassa]]ssa. Monissa maissa lainsäädäntö kieltää itsemurhassa avustamisen.<ref name="Britannica" />