Ero sivun ”Johan Philip Palmén” versioiden välillä

'''Johan Philip''' ('''J. Ph.''') '''Palmén''' ([[31. lokakuuta]] [[1811]] [[Pori]] – [[30. kesäkuuta]] [[1896]] [[Espoo]]) oli suomalainen [[vapaaherra]], lainopin professori ja korkea virkamies, joka toimi muun muassa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] [[Prokuraattori (Suomi)|prokuraattorina]] vuosina 1871–1877 ja [[senaatin oikeusosasto]]n varapuheenjohtajana vuosina 1877–1896. Hän loi pitkän uran merkittävissä asemissa yliopiston[[Helsingin yliopisto]]n hallinnossa ja Suomen oikeuslaitoksessa vaikuttaen Suomen autonomisesta asemasta vallineisiin käsityksiin.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Palmén, Johan Philip|tekijä=Lotta Saastamoinen|ajankohta=3.4.2006|id=3580}}</ref>

Palménin isä Henrik Johan Palmén oli [[päätullijohtokunta|päätullijohtokunnan]] kamreeri, joka joutui kavalluksesta kahdeksi vuodeksi vankilaan. J.Hänen äitinsä oli Amalia Lovisa PhSourander. Palmén kävi saksankielistä koulua [[Tallinna]]ssa vuosina 1823–1824 ja kirjoitti ylioppilaaksi [[Turun katedraalikoulu]]sta vuonna 1827. Hän valmistui Keisarillisesta Aleksanterin-Yliopistosta (nyk. Helsingin yliopisto) filosofian kandidaatiksi 1831 ja maisteriksi 1832, molempain oikeuksien kandidaatiksi 1836, varatuomariksi 1837, ja lisensiaatiksi 1839 ja lopultasekä väitteli tohtoriksi 1840. SamanaHän vuonnaoli hänetvenäläisen nimitettiinja [[Keisarillinenroomalaisen Aleksanterin-Yliopisto|yliopistolle]]oikeuden virkaatekeväksivt. venäläisenprofessorina javuosina roomalaisen1840–1844, oikeudenvakinaisena professoriksiprofessorina 1844–1853, rikos- ja varsinaisenvaltio-oikeuden viransekä hänvenäläisen sailainopin 1844.professorina Palmén1853–1858 jatkoija vuoteensiviililainopin 1867ja astiroomalaisen vaihtuvissaoikeuden oikeustieteellisissäprofessorina professorinviroissa1858–1867. Vuosina 1849–1866Lisäksi hän oli yliopiston rahastonhoitaja.rahastonhoitajana Toimittuaan1849–1866, vuoden[[Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta|oikeustieteellisen tiedekunnan]] [[dekaani]]na 1853–1867 ja yliopiston vararehtorina 1866–1867. Palmén nimitettiin vuonna 1867 senaatin oikeusosastoon, josta hän 1868siirtyi vaihtoiseuraavana vuonna talousosastoon kirkollistoimikunnan päälliköksi. Vuosina 1871–1877 hän oli Suomen prokuraattori ja sen jälkeen senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja aina 84-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Vuodesta 1873 alkaen Palmén oli myös kuolemaansa saakka yliopiston sijaiskansleri, missä virassa hän oli ensimmäinen siviili.<ref name="KB" /><ref name="yom">{{Ylioppilasmatrikkeli|14354}}</ref>

Palmén pyrki edistämään Suomalaisten valtiotietoisuutta, ja julkaisi vuonna 1861 niin sanottuja Suomen "perustuslakeja" esittelevän teoksen ''Storfurstendömet Finlands grundlagar jämte till dem hörande statshandlingar'', joka suuren suosionsa ansiosta suomennettiin pian. Hänet nimitettiin jäseneksi useisiin suuriruhtinaskunnan hallinnon uudistamista pohtineisiin komiteoihin, joissa hän konservatiivina yleensä kannatti korkeintaan maltillisia ja hitaita uudistuksia. Senaatin oikeusosaston erottamista itsenäiseksi korkeimmaksi oikeudeksi hän professorina alkuun puolsi, mutta kääntyi vastustamaan sitä 1860-luvun lopulla tultuaan itse nimitetyksi senaattiin.<ref name="KB" />

Palmén sai [[Valtioneuvos (Venäjä)|valtioneuvoksen arvonimen]] vuonna 1866,. hänetHänet aateloitiin vuonna 1875 ja korotettiin vapaaherraksi 1883, jolloin sai alkunsa [[Palmén]]in aatelissuku. Palmén osallistui aatelissäädyssä [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäiville]] [[Säätyvaltiopäivät 1877|vuosien 1877–1878 valtiopäiville]].<ref name="KB" /><ref name="yom" />

JPalménin ensimmäinen puoliso oli vuoosina 1840–1847 Johanna Charlotta Bonsdorff, jonka isä oli kirjallisuuden professori [[Johan Bonsdorff]]. PhTämän kuoltua hän nai vuonna 1848 Adolfina Fredrika Emilia Sallménin. PalméninHänen lapsialapsiaan olivat yhteiskunnallinen vaikuttaja [[Fanny Palmén]], eläintieteilijä [[Johan Axel Palmén|J. A. Palmén]], historiantutkija ja poliitikko [[E. G. Palmén]] sekä, [[Forssa-yhtiö]]n pääjohtaja [[K. E. Palmén]] ja valtioneuvos Hjalmar Filip Palmén.<ref name="KB" /><ref name="yom" />