Wikipedia

Ero sivun ”SARS-CoV-2-rokote” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Paj (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
3 250 muokkausta
Paj (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
3 250 muokkausta
Rivi 155:
Kiinalainen Sinopharm alkoi kehittää toimintakyvyttömäksi tehtyyn koronavirukseen pohjautuvaa rokotetta tammikuussa 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.nytimes.com/interactive/2020/health/sinopharm-covid-19-vaccine.html |nimeke =How the Sinopharm Vaccine Works|tekijä=Jonathan Corum, Carl Zimmer|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2020-12-30 |viitattu=2021-01-29|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
 
Kevättalvella 2020 Oxfordin yliopiston tutkijat alkoivat kevättalvellanopeasti 2020 kehittää nopeasti Astra Zenecalle adenoviruspohjaista rokotetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.mediuutiset.fi/uutiset/nyt-on-nopeaa-britit-lupaavat-koronarokotteen-ehka-jo-syyskuulle/419e1baa-4922-40ce-8118-220b5670554d |nimeke=Nyt on nopeaa! – Britit lupaavat koronarokotteen ehkä jo syyskuulle|tekijä=Elina Heino|julkaisu=Mediuutiset |viitattu=2021-02-21 }}</ref> Intialainen Serum Institute of India alkoi tuottaa rokotetta jo ennen ihmiskokeita toukokuussa 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.scmp.com/week-asia/health-environment/article/3082193/indias-vaccine-king-bets-big-oxford-university |nimeke=India’s ‘vaccine king’ bets big on Oxford University coronavirus treatment|julkaisu=South China Morning Post|ajankohta=2020-04-29 |viitattu=2021-02-21 |ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Yhdysvaltalaisen Modernan rokote (mRNA-1273) läpäisi suppean ensimmäisen vaiheen tutkimuksen toukokuussa 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.arvopaperi.fi/uutiset/yhdysvaltalaisyhtio-kertoi-lupaavia-testituloksia-rokotteesta-markkinoilla-riemunkiljahduksia/a316a113-b967-451b-959c-b2d780b82e52 |nimeke =Yhdysvaltalaisyhtiö kertoi lupaavia testituloksia rokotteesta |tekijä=Emil Elo|julkaisu=Arvopaperi |viitattu=2021-01-26 }}</ref> Modernan rokote perustu uuteen mRNA-rokoteteknologiaan.<ref name=":11" />
Rivi 161:
Ensimmäisenä maailmassa Kiinassa otettiin heinäkuussa 2020 hätäkäyttöön Sinopharmin koronavirusrokote.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-vaccine-sinopharm-idUSKBN27Z0PY |nimeke =China Sinopharm's coronavirus vaccine taken by about a million people in emergency use |julkaisu=Reuters|ajankohta=2020-11-19 |viitattu=2021-01-26|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Venäjä julisti jo elokuussa 2020 ottavansa käyttöön koronavirusrokotteensa.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11488368 |nimeke =Venäjä julisti koronarokotteensa valmiiksi |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-01-26 }}</ref> Sputnik V-rokotetta ei oltuollut kuitenkaan testattu laajalla ihmisjoukolla, joten se herätti epäilyjä turvallisuudesta.<ref name=":9">{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007672881.html |nimeke =Koronavirus {{!}} Venäjä alkoi pistää kansalaisiinsa omaa Sputnik V -rokotettaan, vaikka testit ovat yhä kesken |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-12-10 |viitattu=2021-01-28 }}</ref> Tieteellinen julkaisu [[The Lancet]] julkaisi kommentin, jossa todettiin että vaikka Sputnikin käyttöönottoa kritisoitiin, on se kuitenkin osoittanut toimivuutensa ja tieteellinen näyttö sen toimivuudesta on kiistatonta.<ref name=":6" />
 
Ensimmäiseksi länsimaissa ehtivät käyttöön joulukuussa [[RNA|Rna]]-pohjaiset rokotteet joulukuussa 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11702447 |nimeke =Yhdysvallat hyväksymässä toisenkin koronarokotteen |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-01-26 }}</ref> Näitä olivat Pfizerin ja Modernan rokotteet, joiden tehon sanottiin olevan reilusti yli 90 prosenttia. Pfizerin rokotteen pahin rasite oli sen säilytyksen vaatima -70°C syväjäädytys.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11641577 |nimeke =Koronarokotteen vaatima -70 asteen syväjäädytys herättää useita kysymyksiä |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-01-26 }}</ref><ref name=":14" />
 
Helmikuussa 2021 EU:ssa oli määrä ottaa käyttöön adenoviruspohjainen [[Oxfordin yliopisto|Oxfordin yliopiston]] kehittämä AstraZenecan valmistama rokote, joka on kehitetty muokatusta simpanssin adenoviruksesta.<ref name=":11" /> Rokotetta ei pidetä yhtä hyvänä kuin Rna-rokotteita, mutta se ei vaadi jääkaappia kylmempää säilytystä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007771976.html |nimeke =Euroopan lääkevirasto hyväksyi AstraZenecan koronarokotteen |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2021-01-29 |viitattu=2021-01-29 }}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11719712 |nimeke =AstraZenecan rokote hyväksyttiin Britanniassa, mutta EU:ssa lupaa mietitään vielä |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-01-26 }}</ref>
 
Helmikuuhun 2021 mennessä [[Euroopan unioni|Euroopan unionissa]] myyntiluvan oli saanut kolme rokotetta: Pfizerin ja BioNTechin, Oxfordin ja AstraZenacan, sekä Modernan rokotteet.<ref name=":13">{{Verkkoviite|osoite= https://stm.fi/koronavirusrokotteet |nimeke =Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet| julkaisija= Sosiaali- ja terveysministeriö |viitattu=2021-02-05 }}</ref> Vuodenvaihteessa 2020-2021 Pfizerin ja BioNTechin rokotetta alettiin testata 12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla.<ref name=":15" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/SARS-CoV-2-rokote”