Ero sivun ”Vuorimarin kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Täydennetty kielioppia |
|||
Rivi 300:
== Sanasto ==
Vuorimarissa, kuten kaikissa kielissä, on sekä vanhaa omaperäistä sanastoa että uutta lainasanastoa. Vuorimarin vanhimman sanastokerrostuman muodostavat muiden uralilaisten kielten kanssa yhteiset vanhat perintösanat kuten ''kiδ'' 'käsi'<nowiki/>'', βə̈δ'' 'vesi'<nowiki/>'', mənə'' 'muna'<nowiki/>'', kož'' 'kuusi(puu)', ''kolaš'' 'kuulla' sekä ''jüäš '''juoda'. Vanhat perintösanat liittyvät aihepiireiltään jokapäiväiseen elämään, kuten ruumiseen, luontoon ja ihmisen perustoimintoihin. Alla olevassa taulokossa on lueteltu vuorimarin peruslukusanat yhdestä kymmeneen. Kaikki taulukon sanat ovat etymologisesti suomalaisten käännöstensä vastineita. Poikkeuksena vuorimarin lukusana ''lu'' 'kymmenen' on suomen ''luku''-sanan vastine.
{| class="wikitable"
|+Vuorimarin peruslukusanat 1-10
|1
|''ik''
|-
|2
|''kok''
|-
|3
|''kəm''
|-
|4
|''nə̈l''
|-
|5
|''βə̈c''
|-
|6
|''kuδ''
|-
|7
|''šə̈m''
|-
|8
|''känδäkš''
|-
|9
|''ə̈nδekš''
|-
|10
|''lu''
|}
Vuorimari on omaksunut historiansa aikana runsaasti lainasanoja sen turkkilaiseen kielikuntaan kuuluvista naapurikielistä tšuvassista ja tataarista. Nämä sanat ovat usein aihepiireiltään yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin liittyviä, kuten sanat ''orolə'' 'vartija' (< tšuvassin ''χural'' 'id.'), ''oksa'' 'raha' (< tšuvassin ''ukśa'' 'id.') sekä ''äräkä'' 'viina' (< tšuvassin ''ereke'' 'id.'), mutta joukossa on myös perussanoja kuten ''päläš'' 'tietää' (< tšuvassin ''palla'' 'id.'). Jonkun verran lainasanoja on myös kulkeutunut vuorimariin itäisemmistä marilaiskielten muodoista.
Nykyään tärkein lainasanojen lähde on yhteiskunnan valtakieli venäjä. Venäläislainat alkoivat merkittävässä määrin lisääntyä [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] jälkeen, mutta jo ennen sitä vuorimariin oli omaksuttu joitakin venäläisperäisiä sanoja. Venäläislainan ikä vaikuttaa usein sen asuun vuorimarissa: vanhat lainat on mukautettu äänteellisesti kieleen, kuten sana ''roβotajaš'' 'työskennellä' (< venäjän ''rabotať'' 'id.'), mutta uudemmissa lainoissa ääntöasu on usein täysin lähdekielen mukainen.
1920- ja 1930-luvuilla marin kirjakieliin luotiin suuri määrä uudissanoja modernin yhteikunnan tarpeisiin, mutta Neuvostoliiton seuraavien vuosikymmenten vähemmistökielten käyttöä karsastava kielipolitiikka saattoi suurimman osan näistä muodosteista unohduksiin. Vuorimarista puuttuu siis lähes kokonaan oma tieteellinen, teknillinen ja taloudellinen sanasto, minkä johdosta kielessä käytetään nykyään runsaasti venäjästä lainattuja sanoja.
== Kirjakielen historia ==
Rivi 311 ⟶ 349:
Vuonna 1867 ilmestyi vuorimariksi kirjoitettuna ensimmäinen marilainen aapinen. Aapisen kirjoittaja oli [[Pyhän Gurin veljeskunnassa]] toiminut I. Kedrov. Pyhän Gurin veljeskunta oli eräänlainen 1800-luvun loppupuolella toiminut valtiovallan hallinnoima venäläistämistoimikunta, jonka tavoitteena oli opettaa vähemmistökansojen lapsille ortodoksiuskontoa ja tehdä heistä näin venäläisiä. Uskonnon opetus toimi vähemmistöjen omilla kielillä, minkä vuoksi veljeskunnan toiminta tuli edistäneeksi paljon marin kielen kehitystä. Samalla veljeskunnan ideologiaan kuului eri murteiden erojen korostaminen, minkä tavoitteena oli hajottaa marilaiskansaa ja heidän kulttuuriyhteyttään ja saada heidät venäläistymään nopeammin.
Ensimmäinen marinkielinen kausijulkaisu oli vuosina 1907–1913 ilmestynyt ''Марла календар'' (Marilainen kalenteri). Kalenterin julkaisijat kannattivat yhden kirjakielen mallia eivätkä pitäneet murteiden välisiä eroja ylitsepääsemättöminä, mutta koska jo 1800-luvun lopulla oli ilmestynyt sekaisin kirjallisuutta sekä vuorimariksi että niitty- ja itämurteita yhdistelevällä niittymarin kirjakielellä, käytännössä marille oli kehittynyt kaksi kirjakielen muotoa. Lopullisesti erillisen vuorimarin kirjakielen synty ajoittuu 1920-luvulle
== Asema ja käyttö yhteiskunnassa ==
Vuorimari on venäjän ja niittymarin ohella yksi Marin tasavallan virallisista kielistä, mutta käytännössä kielen yhteiskunnallinen asema on heikko. Virallisissa yhteyksissä vallitsevana kielenä on venäjä, ja molemmilla marin kielillä julkaistaan vain harvoja käännösasiakirjoja. Perus- ja lukio-opetusta on mahdollista saada vuorimariksi joissain oppiaineissa maaseudun kouluissa, mutta ongelmana on kunnollisten oppikirjojen puute. Korkeakoulutuksessa vuorimarin kieltä ei käytetä. Puutteellisen koulutuksen takia kaikki vuorimarin puhujat eivät osaa kirjoittaa kieltä kunnolla. Heikon hallinnollisen ja koulutuksellisen asemansa takia vuorimari on [[uhanalainen kieli]].
| |||