Ero sivun ”Vuorimarin kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty otsikoita. |
Täydennetty kirjakielen tietoja. |
||
Rivi 1:
Vuorimarin kieli on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieli, jota puhutaan Venäjän federaatioon kuuluvassa Marin tasavallassa. Vuorimari kuuluu uralilaisessa kielikunnassa marilaiskielten ryhmään. Marilaiskielet muodostavat alun perin murrejatkumon, johon kuuluvat itämarin, niittymarin, vuorimarin ja luoteismarin murteet. Sittemmin murteiden pohjalta on luotu kaksi eri kirjakieltä, vuorimarin sekä niitty- tai niitty–itämarin
Vuorimarin puhujia kutsutaan vuorimareiksi. Marin tasavallassa vuorimaria puhutaan alueen länsiosissa. Pääasiallisia puhuma-alueita ovat Vuorimarin, Jurinon ja Kilemaryn piirit. Vuoden 2010 Venäjän väestönlaskennassa vuorimaria ilmoitti puhuvansa noin 23 000 ihmistä
| nimi = Vuorimari
| muu = ''länsimari'', ''tšeremissi''
Rivi 19:
| iso3 = mrj
}}
Vuorimarin kielellä ilmestyvät sanomalehdet Žerä ja Jämdÿ lem sekä kirjallisuuslehti U sem. Vuorimarin radio lähettää ohjelmaa kaksi tuntia päivässä, klo 14.00–15.00 ja 18.00–19.00 paikallista aikaa.▼
== Äänteistö ja kielioppi ==
== Sanasto ==
== Kirjakieli ja ortografia ==
=== Vuorimarin kirjakielen historia ===
Huomattavaa osa marilaisten kirjakielten historiassa näyttelevät erilaiset pyrkimykset ja ideologiat koskien kirjakielten määrää. Nykyinen kahden kirjakielen malli on pitkän historiallisen kehityksen tulosta.
Perustan sekä vuori- että niittymarin kirjakielille loi Kazanin hengellisen seminaarin oppilaiden vuonna 1775 julkaisema kielioppi. Kieliopissa ei erotella eri marin murteita toisistaan, sillä aluksi tavoitteena oli luoda kaikille mareille yhteinen kirjakieli. Yhteisen kirjakielen luomiseksi kieliopissa käytetään niin vuorimarin kuin muidenkin murteiden sanoja, minkä lisäksi siinä pyritään tasoittamaan joitakin kieliopillisia eroja. Venäjän ortodoksisen kirkon piirissä syntyneiden marilaiskieleten kirjoitusjärjestelmässä ovat alusta asti olleet käytössä kyrilliset kirjaimet.
Jo kirjakielen alkutaipaleella ilmestyi kuitenkin vain tietyllä murteella julkaistuja teoksia. Vuonna 1808 ilmestyi vuorimarinkielinen katekismus jatkoksi aiemmin ilmestyneelle niittymarilaiselle katekismukselle. Seuraava merkittävä vuorimarilainen julkaisu oli vuonna 1837 ilmestynyt A. Albinskin vuorimarin murteen kielioppi, jossa on ensi kertaa kehitetty kirjoitusmerkkejä vain kyseisessä murteessa esiintyville äänteille.
Vuonna 1867 ilmestyi vuorimariksi kirjoitettuna ensimmäinen marilainen aapinen. Aapisen kirjoittaja oli Pyhän Gurin veljeskunnassa toiminut I. Kedrov. Pyhän Gurin veljeskunta oli eräänlainen 1800-luvun loppupuolella toiminut valtiovallan hallinnoima venäläistämistoimikunta, jonka tavoitteena oli opettaa vähemmistökansojen lapsille ortodoksiuskontoa ja tehdä heistä näin venäläisiä. Uskonnon opetus toimi vähemmistöjen omilla kieleillä, minkä vuoksi veljeskunnan toiminta tuli edistäneeksi paljon marin kielen kehitystä. Samalla veljeskunnan ideologiaan kuului eri murteiden erojen korostaminen, minkä tavoitteena oli hajottaa marilaiskansaa ja heidän kulttuuriyhteyttään ja saada heidät venäläistymään nopeammin.
Ensimmäinen marinkielinen kausijulkaisu oli vuosina 1907–1913 ilmestynyt ''Марла календар'' (Marilainen kalenteri). Kalenterin julkaisijat kannattivat yhden kirjakielen mallia eivätkä pitäneet murteiden välisiä eroja ylitsepääsemättöminä, mutta koska jo 1800-luvun lopulla oli ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta sekä vuorimariksi että niitty- ja itämurteita yhdistelevällä niittymarin kirjakielellä, käytännössä marille oli kehittynyt kaksi kirjakielen muotoa. Lopullisesti erillisen vuorimarin kirjakielen synty ajoittuu 1920-luvulle lokakuun vallankumouksen jälkeiseen aikaan. Vuorimarinkielisen kirjallisuuden määrä oli kasvanut huomattavasti, ja kielellä ilmestyi kirjojen lisäksi useita sanoma- ja aikakauslehtiä. 1920-luvulla esiintyi vielä vahvoja pyrkimyksiä luoda yhtenäinen kirjakieli, mutta tuolloisista kielikomissioilta puuttui määrätietöinen suunnitlma hankkeen toteuttamiseksi. Yhden kirjakielen kannattajat perustelivat kantaansa sekä kielellisesti että kultturillisesti. Kielellisesti vuori- ja niittymarin yhdistäminen olisi kielentutkijoiden mukaan ollut mahdollista, sillä murteiden erot ovat lähinnä äänteissä. Kultturilisesti yhteinen kirjakieli olisi sen kannattajien mielestä lisännyt marilaisten hallinnollista, taloudellista ja kulttuurillista vaikutusvaltaa aluellaan. Sosialistisen puolueen tuen saanut vuorimarilainen kultturiväki onnistui kuitenkin lopulta pitämään kirjakielet erillään korostamalla murre-eroja.
== Asema ja käyttö ==
Vuorimari on venäjän ja niittymarin ohella yksi Marin tasavallan virallisista kielistä.
▲Vuorimarin kielellä ilmestyvät sanomalehdet Žerä ja Jämdÿ lem sekä kirjallisuuslehti U sem. Vuorimarin radio lähettää ohjelmaa kaksi tuntia päivässä, klo 14.00–15.00 ja 18.00–19.00 paikallista aikaa.
===Vuorimarin aakkoset===
| |||