Ero sivun ”Operaatio Plowshare” versioiden välillä

7 461 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
laajennusta
p (l)
(laajennusta)
Projekti lopetettiin vuonna 1977. Vaikka projekti alkoi innostuneissa merkeissä, lopputuloksena oli käyttökelvottomia alueita, siirrettyjä kyliä, [[tritium]]in saastuttamaa vettä, radioaktiivisuutta ja ydinlaskeumaa. Vaikka ongelmia vähäteltiin, kansalaisten vastustus ja projektin suuret 770 miljoonan dollarin kustannukset ilman merkittäviä voittoja johtivat lopulta sen keskeyttämiseen.
 
== Aiheesta muuallaHistoria ==
=== Tausta ===
Ydinräjähteiden rauhanomaisia käyttökohteita oli pohdittu niitä kehittäneen [[Manhattan-projekti]]n varhaisissa vaiheissa, ennen ensimmäistä onnistunutta Trinity-ydinkoetta. Kiinnostus rauhanomaisia käyttökohteita kohtaan lisääntyi 1950-luvun kuluessa Yhdysvaltain ydinohjelmassa työskennelleiden tutkijoiden ja virkamiesten parissa, ja idea herätti kiinnostusta muun muassa silloisessa [[Yhdysvaltain atomienergiakomissio|atomienergiakomission]] (AEC) puheenjohtajassa [[Lewis Strauss]]issa.
 
Livermoren Lawrence Radiation Laboratoryn (LRL-L) johtaja Herbert York ryhtyi järjestämään marraskuussa 1956 salaista konferenssia, jossa pohdittaisiin ydinräjähteiden käyttömahdollisuuksia energiantuotannossa, maansiirtotoimissa ja isotooppituotannossa. York esitti konferenssiin osallistuvaksi LRL-L:n, Los Alamosin ja Sandian laboratorioissa työskennelleitä tutkijoita. Atomienergiakomissio hyväksyi konferenssin järjestämisen, ja se pidettiin helmikuussa 1957 Livermoressa.
 
=== Ohjelman alku ===
Atomienergiakomissio käynnisti kesäkuussa 1957 rauhanomaisia käyttökohteita tutkimaan lähteneen operaatio Plowsharen sotilaskäyttökohteiden divisioonansa (Division of Military Application, lyh. DMA) alaisuudessa. Livermoren laboratorio sai ohjelman käynnistettyä omalta osaltaan kuukautta myöhemmin.
 
Plowshare-ohjelman ydinkoetoimintaa petasi<ref name="Nordyke2000-s4">Nordyke 2000, s.&nbsp;4.</ref> syyskuussa 1957 toteutettu [[operaatio Plumbbob]]in Rainer-ydinkoe, jossa testattiin radioaktiivisen laskeuman eliminoimista räjäyttämällä 1,7 [[TNT-ekvivalentti|TNT-kilotonnin]] ydinpommi noin 270 metriä maan alla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.businessinsider.com/the-us-conducted-the-first-contained-underground-nuclear-test-58-years-ago-today-2015-9 | Nimeke =The US conducted the first contained underground nuclear test 58 years ago today | Tekijä =Bender, Jeremy | Julkaisu =businessinsider.com | Ajankohta =19.9.2015 | Julkaisija =Business Insider Inc | Viitattu =3.12.2017 | Kieli ={{en}}}}</ref> Räjäytys ei kuulunut varsinaisesti Plowshare-tutkimushankkeeseen, vaikka sen tuloksilla oli suuri merkitys alkuvaiheessa olleelle hankkeelle,<ref name="Nordyke2000-s4"/> sillä onnistunut koe lisäsi rauhanomaisten käyttökohteiden kiinnostusta Atomienergiakomissiossa, mikä johti myös ohjelman laajentamiseen ja budjetin kasvattamiseen.
 
AEC julkisti operaatio Plowshare suurelle yleisölle kesäkuussa 1958. Hanke sai Plowshare-nimensä ({{k-fi|Auran terä}}) [[Raamattu|Raamatun]] [[Jesajan kirja]]sta, jonka toisen luvun neljännessä jakeessa todetaan:
 
{{Sitaatti|Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja.|Jesajan kirja 2:4<ref>{{Raamatunpaikka|Jes. 2:4}}</ref>}}
 
Atomienergiakomission San Fransiscon toimiston (engl. ''San Fransisco Operations Office'', lyh. ''SAN'') erikoisprojektien ryhmä otti Plowshare-hankkeen johdettavakseen, apunaan komission Albuquerquen ja Oak Ridgen toimistot, Sandian laboratorio. Myös [[Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus]] (USGS) ja [[Yhdysvaltain kaivosvirasto|kaivosvirasto]] (USBM) osallistuivat ohjelman hallinnointiin.
 
DMA:n rauhanomaisten ydinräjähteiden osasto (engl. ''Peaceful Nuclear Explosives Branch'') saatiin perustettua vuoden 1958 loppuun mennessä. Osasto otti hallintaansa operaatio Plowsharen, jonka alaisuudessa rauhanomaisten käyttökohteiden tutkimus tapahtui.
 
=== Ydinkokeiden valmistelu ===
Yhdyvallat ja Neuvostoliitto sopivat molempien valtioiden ydinkoetoiminnan keskeyttäneestä tauosta lokakuussa 1958, mikä esti myös operaatio Plowsharen rauhanomaisten kokeiden toteuttamisen. Hanke ei tosin tästä huolimatta kuihtunut; koetauon aikana tehtiin maansiirtokäyttökohteisiin liittynyttä suunnittelutyötä ja voimakkailla perinteisillä räjähdysaineilla tehtyjä koeräjäytyksiä.
 
Plowshare-ohjelman ydinkoehankkeita lähti suunnittelemaan Manhattan-projektiin sen alkuvaiheilta osallistunut, ja Yhdysvaltain ydinohjelman keskeisiin henkilöihin kuulunut Edward Teller, jonka vuosille 1959-1960 laatimat suunnitelmat olivat varsin kunnianhimoisia. Vuoden 1959 aikana oli tarkoitus toteuttaa useita maansiirtokokeita: kanaalin kaivuukoe Marshallinsaarilla, satama-altaiden räjäytys Alaskan Cape Thompsoniin ja Katallaan, sekä Alaskan niemimaan poikki Port Mollerista kulkeneen kanavan kaivaminen. Saman vuoden aikana oli tarkoitus myös tehdä koeräjäytyksiä, joissa selvitettäisiin ydinräjähteiden käyttökohteita öljy- ja kaivosteollisuudessa. Myös tekopohjavesiluolien räjäyttämisen kokeilemista pohdittiin.
 
Teller kaavaili vuoden 1959 suuren projektimäärän toteuttamisen jatkuvan aina seuraavan vuoden puolelle, jolloin kaavailtiin toteutettavaksi myös ydinräjäytyksiä hyödyntäneitä fysiikan kokeita ja uusien ydinräjähdemallien koeräjäytyksiä.
 
Projektisuunnittelu jatkoi etenemistä, ja vuoden 1959 puolivälillä painopiste oli kolmessa pidemmälle kehitellyssä hankkeessa:
* ''[[Projekti Chariot]]'', viidellä ydinräjäytyksellä toteutettavaksi suunniteltu satama Alaskan Cape Thompsonissa. Satama-altaaseen kulkeva vesiväylä suunniteltiin myös toteutettavaksi neljällä 20 kilotonnin ydinräjähdyksellä, hanketta tosin muokattiin marraskuussa 1960 käyttämääm yhtä 200 kilotonnin ydinpommia ja neljää 20 kt pommia sataman ja väylän rakentamisessa.
* ''[[Projekti Gnome]]'', suolakerrostumassa räjäytettäväksi suunniteltu kymmenen kilotonnin ydinräjähde isotooppi- ja energiatuotannon tutkimiseksi.
* ''Projekti Ditchdigger'', ”puhtaan” ydinräjähteen koe mahdollisia myöhempiä kanavarakennushankkeita silmällä pitäen.
 
LRL-L:n henkilökunnan valmistelemat projektiehdotukset etenivät DMA:n käsittelyyn, ja niiden valmistelua jatkettiin erilaisilla tutkimuksilla (mm. projekti Chariotin ympäristötutkimukset ja projekti Ditchdiggerin ekologiset tutkimukset) vuosina 1959-1961. Operaatio Plowsharen ydinkokeiden läpivientiä ei voitu kuitenkaan jatkaa valmisteluja pidemmälle tuolloin voimassa olleen ydinkoetauon takia. Plowshare-ohjelmaa vaivasi myös pelko sen budjetin leikkaamisesta Yhdysvaltain kongressissa.
 
Vuoden 1960 aikana toteutettiin kolme voimakkaita perinteisiä räjädysaineita käyttänyttä koetta (projektit Buckboard, Toboggan ja Scooter). Chariot-hankkeen toteutusta lykättiin keväälle 1962, mikä tarkoitti kesälle 1960 suunniteltujen valmistelevien rakennustöiden peruuntumista koealueella. Projekti Gnomen toteutuksen valmistelut jatkuivat heinäkuussa 1961 Yhdysvaltain alettua valmistelmaan maanalaisen ydinkoetoiminnan jatkamista.
 
Operaatio Plowshare siirtyi saman vuoden elokuussa Atomienergiakomission sotilaskäyttökohteiden divisioonan (DMA) alaisuudesta vastikään perustetun rauhanomaisten ydinräjähteiden divisioonan (engl. ''Division of Peaceful Nuclear Explosives'', lyh. ''DPNE'') alaisuuteen.
 
=== Ydinkokeet ===
Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välinen ydinkoetauko päättyi 1. syyskuuta 1961 Neuvostoliiton jatkettua omaa koetoimintaansa. Yhdysvallat seurasi perässä ensimmäisellä tauon jälkeisellä kokeellaan 15. syyskuuta. Operaatio Plowsharen ydinkokeet käynnistyivät muutamaa kuukautta myöhemmin joulukuussa 1961 toteutetulla [[operaatio Nougat]]in puitteissa toteutetulla Gnome-kokeella.
 
== Lähteet ==
*https://www.osti.gov/opennet/reports/plowshar.pdf (pdf-tiedosto)
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*https://archive.org/details/Plowshar1961 (sis. videoita)
 
25 080

muokkausta