Ero sivun ”Nuoli” versioiden välillä

NuoleenNuolen kuuluupääosat pitkäovat nuolivarsi, nuolenkärki ja ohutsulitus. varsiNuolen tyypistä ja käytetyistä materiaaleista riippuen siihen voi kuulua erilaisia lisäosia kuten etuvarsi, jokakärkiadapteri, erillinen nokki, erilaisia rihmauksia ym. Nuolivarsi tehtiin aiemmin [[puu]]sta, [[bambu]]sta tai ruo’osta ja nykyään usein myös [[alumiini]]sta tai [[hiilikuitu|hiilikuidusta]]. Nuolivarren pituuden ja jäykkyyden tulee vastata sen aseen ominaisuuksia, jolla se on tarkoitus ampua ja lisäksi aseen käyttäjän ns. vetopituutta sekä nuolen kärjen painoa.

Nuolen etupäähän on kiinnitetty alun perin [[kivi|kivestä]] tai [[luu]]sta, nykyään metallista valmistettu [[nuolenkärki]]. Nuolenkärkiä on aikojen kuluessa kehitelty hyvin monenlaisia [[metsästys|metsästykseen]], [[sodankäynti]]in ja [[urheiluammunta]]an. Saman sarjan nuolien kärkien tulee olla keskenään samanpainoiset, jotta osumapiste nuolien välillä ei muutu. Kärjen painoa muuttamalla voidaan muuttaa nuolen lento-ominaisuuksia. On tärkeää, että nuolenkärki on asetettu suoraan suhteessa nuolivarteen. Etenkin leveät metsästyskärjet ohjaavat muuten nuolta sivuun suunnasta.

Nuolen tyvipäässä on yleensä nokkijänneura eli hahlo. Nykyään monet harrastajat käyttävät tästä anglismia 'nokki' ( engl. 'nock' = 'lovi' ). Nykyaikaisissa nuolissa nokki on useimmiten erillinen, muovinen kappale, jossa on hahlo jousenjännettä varten. Etuna tässä on, että vaurioitunut osa voidaan vaihtaa helposti uuteen. Nokki voidaan tehdä myös erillisenä kappaleena sarvesta tai viilata hahlo suoraan varren puuhun vahvistaen se rihmauksella tai voidaan käyttää sarvisäleestä puisen varren loveen liimalla kiinnitettyä vahviketta.

Nokin etupuolella sijaitsevat sulat, jotka usein kiinnitetään hieman vinoon, jolloin ne saavat nuolen pyörimään pituusakselinsa ympäri pitäen sen suunnassaan lennon aikana. Luonnonsulat aiheuttavat luonnollisen koveruutensa ansiosta tämän saman ilmiön, ns. rotaatiovakavoinnin, vaikka ne olisi kiinnitetty suoraankin. Käytettäessä luonnonsulkia on kaikki samassa nuolessa käytettävät sulat otettava linnun samanpuoleisesta siivestä. Sulkia on useimmiten kolme, mutta toisinaan vain kaksi, joskus neljä tai enemmänkin. Alun perin käytettiin yksinomaan luonnonsulkia, mutta nykyään käytetään usein myös muovisia, etenkin kilpa-ammunnassa. Luonnonsulkien kastuminen sateessa tai sumussa aiheuttaa muutoksen osumapisteeseen, joten ne käsitellään nykyään usein suoja-aineella. Varsijousen nuolissa on käytetty aikoinaan myös puu-, nahka- ja pergamenttisulkia.

Käsi- tai varsijousen nuolestaammuksesta, jossa leikkaavan terän sijasta on tylppä, nuijamainen kärki käytetään nimitystä vasama ([[synonyymi]]t kolkkanuoli ja mukkanuoli). Vasamaa käytetään pien- ja turkisriistan metsästyksessä sekä maastoharjoittelussa ja sen etuina tässä käytössä on pienempi rikkoutumistodennäköisyys ohiammuttuna, halpuus sekä se, että sen ei ole tarkoitus tunkeutua nahan läpi, jolloin [[turkis]] jää ehjäksi. Ammuttaessa esimerkiksi oravaa tai lintua korkealle puuhun vasama ei myöskään nauliudu runkoon tai oksiin teräväkärkisen nuolen tavoin vaan putoaa maahan. Vasaman kohdevaikutus perustuu yksinomaan iskuun, samoin kuin haulikon haulipanoksenkin. Vasaman päät tehtiin ennen kovasta puusta tai hirvensarven kruunusta (pyöreästä tyviosasta), nykyään yleensä kumista.