Ero sivun ”RBMK” versioiden välillä

RBMK-reaktoreiden merkittävä rakenteellinen ero muihin vesijäähdytteisiin reaktoriehinreaktoreihin ([[PWR]] ja [[BWR]]) on sen fyysinen hidastin- ja jäähdytysaineen erottaminen kevytveteen ja grafiittiharkkoihin, sekä yhtenäisen suuren paineastian korvaaminen erillisillä pystysuuntaisilla putkikanavilla, joihin polttoainesauvat ja säätösauvat on sijoitettu. Kanavatyyppinen rakenne mahdollistaa useimmista muista ydinreaktoreista poiketen polttoainesauvojen vaihtamisen uusiin reaktorin ollessa käynnissä, sillä yksittäinen kanava voidaan sulkea polttoainesauvan vaihdon ajaksi. Kevytveden käyttö jäähdytyksessä ja grafiittihidastinaine mahdollistaamahdollistavat matalarikasteisen uraanin käytön reaktorissa. Nämä ominaisuudet toisaalta tekivät reaktorista epävakaan matalalla fissioteholla, koska fissiohajoamisen seurauksena syntyvä ”reaktorimyrkkynä” tunnettu ksenon-135 ei häviä tarpeeksi nopeasti. Lisäksi RBMK-reaktorin positiivinen [[takaisinkytkentä]] eli jäähdytinveden kiehumisesta aiheutuva fissiotehon kasvu oli merkittävä osatekijä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa.<ref name=”fissioreaktori”>{{cite web|url=https://fissioreaktori.wordpress.com/2018/04/22/tsernobylin-ydinvoimalaonnettomuus/ |title=Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus – Fissioreaktori |date=2018-04-22 |accessdate=2020-04-08}}</ref>

RBMK-tyyppisiä eli grafiittihidasteisia kiehutusvesireaktoreita on maailmassa yhä käytössä kaikkiaan 10 kpl (2018)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www-pub.iaea.org/MTCD/Publications/PDF/RDS-2-38_web.pdf | Nimeke = Nuclear Power Reactors In The World| Julkaisija = IAEA| Tiedostomuoto = pdf| Selite = sivu 39->| Julkaisu = | Ajankohta = 2018| Viitattu = 24.5.2019 }}</ref>, kolmessa eri voimalaitoksessa., kaikki nykyisen [[Venäjä]]n alueella. Voimalaitoksia oli myös nykyisten Ukrainan ja LietuanLiettuan tasavaltojen alueella. (Katso taulukko alla.) Myös [[Tšernobylin ydinvoimalaitos|Tšernobylin ydinvoimalaitoksen]] reaktorit edustivat kyseistä reaktorityyppiä{{Lähde}}.

Suomea lähimmät toiminassatoiminnassa olevat RBMK-voimalat ovat [[Leningradin ydinvoimala]] [[Sosnovyi Bor]]issa Pietarista länteen sekä [[Smolenskin ydinvoimalaitos]] [[Desnogorsk]]issa, joissa kummassakin on kolme toiminnassa olevaa 950 megawatin yksikköä.<ref name="IAEA-PRIS-RU"/> [[Liettua]]n [[Ignalinan ydinvoimala]]n viimeinen käytössä ollut reaktori (kaksi 1&nbsp;450 megawatin yksikköä) ajettiin alas joulukuussa 2009<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://web.archive.org/web/20140901150823/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Liettuan+Ignalinan+ydinvoimala+suljettiin+onnistuneesti/1135251829187?ref=rss | Nimeke =Liettuan Ignalinan ydinvoimala suljettiin onnistuneesti | Julkaisu =hs.fi | Ajankohta =31.12.2009 | Julkaisija =Sanoma Oyj | Viitattu = 30.1.2016}} (archive.org)</ref> ([[Kuolan ydinvoimalaitos|Kuolan ydinvoimalassa]] käytetään [[VVER]]-reaktoreita).