Ero sivun ”Aghlabidit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historiaa: lisäys
Rivi 5:
 
== Historiaa ==
UmaijadikalifaattiVuonna 739 umaijadeja vastustaneet kharijiitit saivat hetkeksi haltuunsa koko Pohjois-Afrikan länsirannikon, ja sitävaikka seurannutkapina abbasidikalifaattikukistettiin, eivätrannikkoa koskaanei kyenneetenää saamaantäysin varmastisaatu Damaskoksen umaijadikalifaatin valvontaan<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bennison, A. K.|Nimeke=The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire|Vuosi=2011|Sivu=24|Julkaisija=Tauris|Kieli={{en}}}}</ref> Umaijadikalifaattia seurannut abbasidikalifaatti ei sekään saanut haltuunsa koko Pohjois-Afrikkaa. 700-luvulla siellä esiintyi jatkuvasti sekä berberien että muslimiarmeijan osastojen ''(jund)'' kapinoita. Pieniä kuningas- tai päällikkökuntia olivat sinne perustaneet Barghawatat (744), Rustamidit (776), Idrisidit (788) ja Sufrittit (758).<ref>Anderson ym., 2018, s. 3</ref>
 
Vuonna 800 kalifi [[Harun al-Rašid|Harun al-Rashid]] (786–809) nimitti Ibrahim ibn al-Aghlabin koko Ifriqiyan perinnölliseksi emiiriksi. Ibrahim seuraajineen onnistui kukistamaan kapinoivat muslimijoukot ja kapinalliset berberiheimot ja perusti abbasidikalifaatin ensimmäisen autonomisen emiirikunnan, mutta ei kyennyt etenemään Marokkoon asti.<ref name=":1">Anderson ym., 2018, s. 2</ref> Vaikka aghlabidit tunnustivat muodollisesti Bagdadin abbasidikalifien vallan, he olivat todellisuudessa itsenäisiä. Emiirit painoivat omaa rahaa, nimittivät virkakuntansa ja kävivät omia sotiaan. Abbasidien tapaan he rakensivat erilliset hallintokaupungit hovilleen: sellainen oli vuodesta 800 al-Abbasiyya ja vuodesta 876 Raqqada. Niissä emiirit pitivät loisteliasta hovia, jonka kustannukset katettiin raskailla veroilla ja jihadistisilla iskuilla.