Ero sivun ”Laulujoutsen (kirja)” versioiden välillä

p
Korjaan tänään Enontekiön taivutusta.
p (Korjaan tänään Enontekiön taivutusta.)
 
Laulujoutsen oli 1940-luvulle tultaessa käynyt Suomessa metsästyksen ja munienkeräilyn vuoksi erittäin uhanalaiseksi ja sitä tavattiin enää Itä- ja Pohjois-Suomen rajaseuduilla. Vuonna 1949 koko Suomessa arvioitiin olevan vain 15 pesivää laulujoutsenparia, eivätkä niistäkään kaikki pesineet joka vuosi. Eläinlääkäri ja luontokuvaaja Yrjö Kokko, joka tunnettiin parhaiten satukirjastaan ''[[Pessi ja Illusia]]'', yritti viiden vuoden ajan turhaan valokuvata laulujoutsenta [[Käsivarren Lappi|Käsivarren Lapissa]] oppaanaan [[Enontekiö]]n nimismies Sulo Rova. Kuudentena keväänä vuonna 1950 he lopulta onnistuivat löytämään laulujoutsenparin pesäpaikan syrjäiseltä erämaalammelta ja saivat kuvattua joutsenia kolmen viikon ajan [[poro]]ksi naamioidun piilokojun avulla.<ref name="100kirjaa" /><ref name="olkkonen">Tuomo Olkkonen: [https://sananvapauteen.fi/artikkeli/55 Yrjö Kokon kirjat pelastivat laulujoutsenen] Tiellä sananvapauteen. Viitattu 31.1.2019.</ref><ref name="AL">Pekka Juntti: [https://www.aamulehti.fi/ihmiset/laulujoutsenen-lammen-salaisuus-onko-yrjo-kokon-kirjan-eramaalampea-oikeasti-olemassa-23743229 Laulujoutsenen lammen salaisuus – onko Yrjö Kokon kirjan erämaalampea oikeasti olemassa?] Aamulehti 26.6.2016. Viitattu 31.1.2019.</ref> ''Laulujoutsen''-kirja on kertomus kuvausretkestä sekä laulujoutsenen roolista suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä aina ''[[Kalevala]]sta'' alkaen. Teos päättyy Kokon korkealentoiseen ylistysrunoon myyttisen linnun kauneudelle ja uljaudelle. Hän rinnastaa siinä laulujoutsenen katoamisen sivistyksen katoamiseen.<ref name="100kirjaa" />
 
Kokosta ja Rovasta käytetään kirjassa nimiä Tiiti ja Niuniu, laulujoutsenparista puolestaan nimiä Marski ja Hanna, [[marsalkka Mannerheim]]in ja laulaja [[Hanna Granfelt]]in mukaan.<ref name="100kirjaa" /><ref name="AL" /> Joutsenten kuvauspaikkaa Kokko kutsuu nimellä Ihannelampi, mutta hän kuvailee sen sijainnin tahallaan harhaanjohtavasti, jotta lukijat eivät olisi etsiytyneet lammelle häiritsemään joutsenten pesintää. Kokon elämäkerran kirjoittaneen [[Jukka Parkkinen|Jukka Parkkisen]] tietojen mukaan kyseessä on mahdollisesti ollut EnontekiössäEnontekiöllä melko lähellä [[Norja]]n rajaa sijainnut Mustinjärvi tai sen viereinen lampi.<ref name="AL" />
 
''Laulujoutsenesta'' tuli välitön myyntimenestys ja kustantajan mukaan 15&nbsp;000 kappaleen ensimmäinen painos myytiin loppuun viikossa.<ref name="olkkonen" /> Teos aiheutti nopeasti täyskäännöksen laulujoutsenten kohtelussa ja lajin kanta alkoi pian elpyä Suomessa.<ref name="100kirjaa" /> On arveltu, että ilman Kokon kirjaa laulujoutsenta ei luultavasti olisi koskaan suojeltu Suomessa ja se olisi todennäköisesti hävinnyt maasta kokonaan.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=4984|nimi=Kokko, Yrjö (1903 - 1977)|tekijä=H. K. Riikonen ja Anneli Mäkelä-Alitalo|ajankohta=6.9.2001}}</ref> Kirja käännettiin ruotsiksi 1951, saksaksi 1952 ja ranskaksi 1956. Suomeksi siitä julkaistiin vuoteen 1994 mennessä kuusi painosta.<ref name="100kirjaa" /> Kokko luopui ''Laulujoutsenen'' ilmestyttyä virastaan [[Muonio]]n piirieläinlääkärinä ja jättäytyi loppuiäkseen vapaaksi kirjailijaksi.<ref name="KB" /> Hän julkaisi vuonna 1954 toisen laulujoutsenia käsitelleen teoksen ''Ne tulevat takaisin''.<ref name="olkkonen" /><ref name="100kirjaa" />
922

muokkausta