Ero sivun ”Suomen sotahistoria” versioiden välillä

Huhtikuussa 1941 Hitler määräsi suunnittelemansa [[operaatio Barbarossa|Neuvostoliiton-hyökkäyksen]] ajankohdaksi 22. kesäkuuta 1941. Suomen asema hyökkäyksessä oli pitkään epäselvä, mutta sille oli joka tapauksessa varattu siinä rooli. Saksa oli jo saanut aiemmin tehtyä sopimuksen Suomen kanssa saksalaisten joukkojen [[Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus|kauttakulusta]]. Virallisesti nämä olivat vain joukkojen vaihtoon [[Norja]]sta liittyviä siirtokuljetuksia. Saksan asenne Suomea kohtaan oli muuttunut vuosien 1940–1941 vaihteessa. Nyt Suomi nähtiin tärkeänä osana hyökkäyksessä itään. Suomen asema [[välirauha]]n aikaan talvisodan jälkeen oli ollut hyvin tukala ja poliittinen liikkumavara oli niukka. 26. kesäkuuta 1941 presidentti [[Risto Ryti]] totesi radiopuheessaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä olleet vaikeudet ja ne myönnytykset, joihin Suomi oli taipunut. Ryti sanoi, etteivät suomalaiset vihanneet Neuvostoliiton kansoja ja ettei suomalaiset olleet ylläpitäneet mitään kostoaikeita. Lyhyesti Ryti totesi vuosisataisen idänpaineen helpottamiseksi nyt olevan paremmat onnistumisen mahdollisuudet kuin koskaan aiemmin. Saksan hyökkäsi 22. heinäkuuta. Neuvostoliiton koneet pommittivat 25. kesäkuuta kohteita Suomessa. Näitä Neuvostoliitto perusteli väitteillä Suomen tekemistä pommituksista, mitä ei kuitenkaan ei oltu kuitenkaan tehty. 29. kesäkuuta saksalaiset joukot ylittivät Neuvostoliiton rajan [[Petsamo]]ssa. Saksalais-suomalaiset joukot aloittivat hyökkäyksensä [[Salla]]ssa 1. heinäkuuta.