Ero sivun ”Kiovan Rus” versioiden välillä

Vuonna 980 Svjatoslavin pojan, [[Jaropolk]]in, lyhyen ja sekavan hallintokauden jälkeen tiensä valtakunnan johtoon raivasi tiensä prinssi [[Vladimir Suuri|Vladimir]], joka kaiketi oli Svjatoslavin ja tämän orjan, Malušan, poika. Vladimir liitti Kiovan valtakunnan lopullisesti Bysantin ja [[Ortodoksisuus|ortodoksisen kirkon]] vaikutuspiiriin, jota kohti se oli asteittain, mutta vääjäämättä, koko ajan ajautunut. Vuosina 987–988 Bysantin keisari [[Basileios II]] oli vaikeuksissa, kun ylimyssuvut kapinoivat häntä vastaan. Vladimir kuitenkin auttoi Basileiosta ja otti vaimokseen tämän sisaren. 19. toukokuuta 989 Vladimir kastettiin [[Krim]]illä [[Herson]]issa Pyhän Basileioksen kirkossa.{{selvennä|Mitä Krimiä ja Hersonia tässä tarkoitetaan?}} Kerrotaan, että sen vuoksi olisi kaikki asukkaat olisi kastettu [[Dnepr]]in vedellä.

Kiovaan rakennettiin lukuisia kirkkoja, muun muassa [[Neitsyt Maria]]lle omistettu kirkko toria vastapäätä venäläiseen tapaan suurelle puistoaukiolle, jollejonne koko kaupungit asukkaat voitiin kutsua koolle. Kirkko hallitsi sekä poliittista että taloudellista kanssakäymistä. Vuonna 977 Kiovan piispa korotettiin [[metropoliitta|metropoliitaksi]], mutta hän johti Rusjin kirkkoa yhdessä Konstantinopolin nimittämän kreikkalaisen [[prelaatti|prelaatin]] kanssa.