Ero sivun ”ARA General Belgrano” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|kuvaa Argentiinan laivaston Brooklyn-luokan risteilijää. Toinen vastaavasti nimettynimetystä alusaluksesta on esiteltyoma artikkelissa [[ARA General Belgrano (1896)|artikkeli]].}}

| aloitettu = [[15. huhtikuuta]] [[1935]]

| vesille = [[13. maaliskuuta]] [[1938]]

| palvelus = ostettu [[9. huhtikuuta]] [[1951]]

| uppouma = 9 &nbsp;575&nbsp;[[Tonni|t]] (kuivastandardi)<br />12 &nbsp;242&nbsp;t (kuormattu)

| miehistö = 11381&nbsp;138

'''ARA General Belgrano''' ([[runkonumero]] C-4) oli [[Argentiinan laivasto]]n [[risteilijä]], jonka [[Royal Navy|Britannian Kuninkaallisenkuninkaallisen laivaston]] [[ydinsukellusvene]] [[HMS Conqueror (S48)|''HMS Conqueror'']] upotti [[2. toukokuuta]] [[1982]] Etelä-Atlantilla [[Falklandin sota|Falklandin sodassa]].

[[Tiedosto:USS Phoenix (CL-46) steams down the channel at Pearl Harbor on 7 December 1941 (NH 50766).jpg|pienoiskuva|270px|vasen|''USS ''Phoenix'', tulevamyöhemmin ''ARA General Belgrano'', Pearl Harborissa japanilaisten hyökkäyksen jälkeen. Taustalla näkyy liekehtivistä sotalaivoista nousevia savupilviä.]]

Alus oli alun perin vuonna 1938 vesille laskettu [[Yhdysvaltain laivastonlaivasto]]n [[Brooklyn-luokka|Brooklyn-luokan]] risteilijä ''USS Phoenix''. Se selvisi Japanin [[Hyökkäys Pearl Harboriin|hyökkäyksestä Pearl Harboriin]] ja palveli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] osallistuen useisiin taisteluihin. Alus poistettiin [[Yhdysvaltain laivasto]]nlaivaston vahvuudesta vuonna 1946 ja se myytiin 12. huhtikuuta 1951 [[Argentiina]]lle, minkä jälkeen se huollettiin Philadelphian laivastontelakalla. Aluksen kansirakenteita supistettiin, torpedovyöt lisättiin, leveyttä kasvatettiin sekä maston tasanteet ja katapultit poistettiin. Se sai palvelukseen otettaessa 5. joulukuuta nimekseen ''ARA 17 de Octubre'' ("17. lokakuuta") presidentti [[Juan Perón]]in puolueelle tärkeän päivämäärän mukaan.

Alus tilattiin New York Shipbuilding Corporationilta Camdenista New Jerseystä., Senmissä köli laskettiin 15. huhtikuuta 1935. ja alusAlus laskettiin vesille 13. maaliskuuta 1938 kumminaan rouva Dorothea Kays Moonan. Alusja otettiin palvelukseen saman vuoden lopulla 3. lokakuuta Philadelphian laivastontelakalla ensimmäisenä päällikkönään John W. Rankin.<ref name="DANFS">[http://www.history.navy.mil/danfs/p6/phoenix-iii.htm DANFS]</ref><ref name="Whitley">Whitley, M.J., s. 248</ref>

Alus lähti koeajojen päätyttyä purjehdukselle, jonka aikana se vieraili Trinidadissa[[Trinidad]]issa [[Port of SpainissaSpain]]issa, Brasiliassa[[Brasilia]]ssa Santosissa[[Santos]]issa, Argentiinassa[[Argentiina]]ssa [[Buenos AiresissaAires]]issa, Uruguayssa[[Uruguay]]ssa Montevideossa[[Montevideo]]ssa ja [[Puerto RicossaRico]]ssa [[San JuanissaJuan]]issa. Alus palasi tammikuussa 1939 Philadelphiaan.<ref name="DANFS"/>

Yhdysvaltain laivasto poisti aluksen palveluksesta 3. heinäkuuta 1946 ja se myytiin 9. huhtikuuta 1951 Argentiinalle, joka otti sen palvelukseen 17. lokakuuta nimellä ''ARA Diecisiete de Octubre'' (runkonumerolla C-4)''. Aluksen miehistö osallistui kapinaan Perónia vastaan vuonna 1955,. ja seuraavanaSeuraavana vuonna alus sai vuonna 1956 uudennimettiin nimenuudelleen Argentiinan itsenäisyyssodan sankarin, kenraali [[Manuel Belgrano]]n mukaan.

Matalalla merialueella sukellusveneen oli vaikea seurata ''General Belgranoa'' turvallisesti, ja. pääministeriPääministeri [[Margaret Thatcher]] antoi lopulta käskyn tuhota risteilijä. Sukellusvene laukaisi 2. toukokuuta kello 15.57 ''HMS Conqueror'' ampui kolme torpedoa, joista kaksi osui maaliin. ToinenKonehuoneeseen osunut torpedo räjähti aluksen konehuoneessa. Räjähdys tuhosi konehuoneen ja sen yläpuolella sijainneet virkistystilat surmaten välittömästi arvioiden mukaan noin 275 miestä. Alukseen alkoi tulvia vettä, eivätkä pumppulaitteistot toimineet sähköjen katkeamisen takiakatkettua. Kaksikymmentä minuuttia osumien jälkeen ''General Belgranon'' kapteenipäällikkö Hector Bonzo antoi käskyn jättää uppoava alus. Vajaa kolmasosa risteilijän miehistöstä sai surmansa upotuksen yhteydessä:. yhteensäYhteensä kuolonuhreja oli 323, joukossa kaksi laivan mukana ollutta siviiliä. Seuraavina päivinä merestä pelastettiin yli 700 eloonjäänyttä. Myös [[Chilen laivasto]] osallistui pelastustehtävään, vaikka maa oli erittäin huonoissa väleissä Argentiinan kanssa.

''General Belgranon'' upotus tapahtui sotatoimialueen ulkopuolella tilanteessa, jossa alus vieläpä suuntasi poispäin alueesta mannerta kohti. Thatcherilla ei upotuskäskyn antaessaan todennäköisesti ollut tietoa siitä, että aluksen kurssi vei pois sotatoimialueen suunnasta; toisaalta tämä tieto ei välttämättä olisi vaikuttanut upotuspäätökseen mitenkään. Tapahtuma herätti arvostelua Britanniassa, jossa jotkut pitivät sotatoimialueen ulkopuolella tapahtunutta ikivanhan sotalaivan upotusta tarpeettomana joukkomurhana. Argentiinassa upotus herätti suuttumusta ja aiheutti sen, että maan hallitus hylkäsi [[Peru]]n luonnosteleman rauhansuunnitelman ja Britannian myöhemmät aselepoesitykset. Aiemmin vain melko vähäisiä ihmishenkien menetyksiä aiheuttanut sota kiihtyi upotusta seuranneina viikkoina.<ref>http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/may/4/newsid_2504000/2504155.stm </ref>

Monet Thatcherin arvostelijat katsoivat upotuksen pilanneen rauhanomaisen ratkaisun mahdollisuudet. Thatcher vakuutti vuonna 1983, että upotuskäsky annettiin tilanteessa, jossa tieto Perun rauhansuunnitelmasta ei vielä ollut tullut Britannian hallitukselle.

[[Tiedosto:Headline.clarin.belgrano3.png|pienoiskuva|270px|vasen|Uppoamispaikka merkitty ympyröidyllä 1:llä karttaan. Espanjankielisessä kartassa Falklandinsaaria ("Islas Malvinas") ympäröinyt sotatoimialue on merkitty vaaleanharmaalla.]]

Upotusta on perusteltu sillä, että ''General Belgrano'' oli iästään huolimatta tulivoimainen sota-alus ja muodosti sellaisena uhan Falklandinsaaria lähestyville brittiläisille voimille,. ja ettäToisaalta vihollisen alukset olivat laillisia sotatoimien kohteita myös kansainvälistä meri- ja ilmaliikennettä varten julistetun sotatoimialueen ulkopuolella. Britannian hallitus oli jo 23. huhtikuuta välittänyt Argentiinan hallitukselle tiedon, että hyökkäykset voidaan ulottaa myös sotatoimialueen ulkopuolella oleviin Argentiinan sota- asevoimien aluksiin ja lentokoneisiin. Vuonna 1994 Argentiinan hallitus myönsi, että ''General Belgranon'' upottaminen oli ollut laillinen sotatoimi. Alus oli ollut suorittamassa sotilaallista tehtävää, javaikka sen kurssi ennen upotusta sekä sotatoimialueen ulkopuolella pysyttely perustuivat taktisiin syihin.

*{{Kirjaviite | Tekijä = Gardiner Robert (toim.) | Nimeke = Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995 | Vuosi = 1995 | Julkaisupaikka = Lontoo, Englanti | Julkaisija = Conway Maritime Press | TunnisteIsbn = ISBN 0-85177-605-1 | Kieli = {{en}}}}