Ero sivun ”Pariisin rauhansopimus (1947)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Pariisin rauhansopimus (1947)”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 19586503 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 24. helmikuuta 2021 kello 10.12 (UTC)) |
Hylättiin viimeisimmät 4 tekstimuutosta (tehnyt 93.106.94.235) ja palautettiin versio 19351223, jonka on tehnyt Holkomolkopoo: Leipätekstinä ihan hyvä, luetteloa ei tarvittane. Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
Rivi 47:
== Suomi ja Pariisin rauha ==
Suomen rauhanvaltuuskuntaan kuuluivat [[Suomen pääministeri|pääministeri]] [[Mauno Pekkala]], [[Suomen ulkoasiainministeri|ulkoministeri]] [[Carl Enckell]], [[professori]] [[Väinö Voionmaa]], [[Suomen sosiaali- ja terveysministeri|sosiaaliministeri]] [[Lennart Heljas]], [[kansanedustaja]], [[kouluneuvos]] [[John Österholm]] ja [[pääsihteeri]]nä [[oikeustiede|lakitieteen]] [[tohtori]] [[Tauno Suontausta]] sekä asiantuntijoina Suomen Neuvostoliiton-[[suurlähettiläs|lähettiläs]] [[Cay Sundström]], kontra-[[amiraali]] [[Svante Sundman]], [[kenraali]]majurit [[Ilmari Karhu]] ja [[Frans Helminen]], [[vuorineuvos]] [[Wilhelm Wahlforss]] ja professori [[Kaarlo Kaira]].<ref>Rauhanvaltuuskuntamme saapuu ”rutiinikäynnille”. ''Helsingin Sanomat.'' 31.8.1946.</ref> Allekirjoittajina olivat Suomen puolesta ulkoministeri Enckell ja [[Suomen maa- ja metsätalousministeri|maatalousministeri]] [[Vihtori Vesterinen]] ja Suomen Ranskan-lähettiläs [[Johan Helo]]<ref>Suomen rauhansopimus allekirjoitettu. ''Uusi Suomi.'' 11.2.1947.</ref> sekä liittoutuneista Neuvostoliiton, Britannian ja Tšekkoslovakian sekä Britannian [[dominio]]sta [[Australia#Sodat|Australia]]n, [[Etelä-Afrikan unioni|Etelä-Afrikan]], [[Brittiläinen Intia|Intian]], [[Kanada]]n ja [[Uusi-Seelanti#Itsenäisyys|Uuden-Seelannin]] kuin myös Neuvostoliittoon kuuluneiden [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta|Ukraina]]n ja [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta|Valko-Venäjä]]n edustajat. Suomen osalta Pariisin rauhansopimus astui voimaan Neuvostoliiton ratifioitua sen 15. syyskuuta 1947. [[Valvontakomissio]]n viimeiset jäsenet poistuivat Helsingistä 25. syyskuuta 1947, ja välittömästi tämän jälkeen presidentti J. K. Paasikivi julisti yhtäjaksoisesti 30. marraskuuta 1939 lähtien voimassa olleen [[sotatila]]n päättyneeksi. Sota-ajan luoma poikkeustila päättyi lopullisesti [[tasavallan suojelulaki|tasavallan suojelulain]] voimassaolon lakattua kolme kuukautta myöhemmin.<ref name="Zetterberg"/>
Sotien jälkeisen ajan huomattava ulkopoliittinen vaikuttaja [[Max Jakobson]] on luonnehtinut Pariisin rauhansopimusta "valmiina ostetuksi puvuksi, joka oli tehty vieraiden mittojen mukaan". Jakobson huomauttaa kuitenkin, että sopimuksen voimaantulon myötä Suomi pääsi eräänlaisesta ehdonalaisesta vapaudesta ja oli jälleen suvereeni valtio. Hänen mukaansa oli onni, että Suomi ehti saada rauhansopimuksensa valmiiksi ennen läntisten liittoutuneiden ja Neuvostoliiton erimielisyyksien kärjistymistä [[kylmä sota|kylmäksi sodaksi]], eikä Suomelle käynyt kuten [[Itävalta|Itävallalle]], joka joutui odottamaan omaa rauhansopimustaan vuoteen 1956 saakka. Pariisin konferenssin tärkein saavutus olikin se, että rauhansopimus ylipäänsä saatiin aikaan, mikä kylmän sodan puhkeamista ajatellen tapahtui aivan viime hetkellä.<ref>Jakobson: ''Väkivallan vuodet'', s. 406–407.</ref>
=== Alueluovutuksen vahvistus ===
| |||