[[Norjan kieli|Norjan kielestä]] käytetään kahta kirjoitusmuotoa: [[bokmål]]ia ja [[nynorsk]]ia. Vuonna 1996 julkaistussa kyselytutkimuksessa 7,5 prosenttia sanoi käyttävänsä nynorskia pääasiallisena kielenään yksityiselämässään, ja näiden lisäksi 5 prosenttia käytti vaihtelevasti nynorskia ja bokmålia. Kielen käyttö on vahvasti aluesidonnaista: vuonna 1991 peruskoululaisista oli nynorskinkielisiä [[Sognin ja Fjordanen lääni]]ssä 96 prosenttia, ja [[Telemarkin lääni |Telemarkissa]] 20 prosenttia, mutta [[Hedmarkin lääni |Hedmarkissa]] vain 0,2 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sprakrad.no/upload/snytt961.pdf | Nimeke = Nynorsk i Noreg i dag | Tekijä = Olaf Almenningen | Selite = s. 39 ja 41 | Julkaisu = Språknytt | Julkaisika = Norsk Språkråd | Ajankohta = 1996}}</ref>
[[Saamelaiskielet|SaamiSaame]] on virallinen kieli [[Kautokeino]]n, [[Kaarasjoki|Kaarasjoen]], [[Kaivuono]]n, [[Lavangen]]in, [[Uuniemi|Uuniemen]], [[Porsanki|Porsangin]], [[Teno (kunta)|Tenon]], [[Tysfjord]]in ja [[Snåsa]]n kunnissa. Norjassa puhutaan kolmea saamenkieltäsaamelaiskieltä: [[pohjoissaame]]a, [[eteläsaame]]a ja [[luulajansaame]]a.<ref>[http://www.norden.org/fi/tietoa-pohjoismaista/kielet Kielet] Norden</ref> [[Kveeni]] ja kaksi eri [[romanikieli|romanikieltä]] mainitaan Norjan kielipolitiikan määrittelyssä suojeltavina ja elvytettävinä kielinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.regjeringen.no/nn/dep/kud/dokument/proposisjonar-og-meldingar/stortingsmeldingar/2007-2008/stmeld-nr-35-2007-2008-/2.html?id=519935 | Nimeke = Mål og meining / 2.3 Hovudtiltaka i meldinga | Julkaisu = Ein heilskapleg norsk språkpolitikk | Selite = Tilråding frå Kultur- og kyrkjedepartementet av 27. juni 2008, godkjend i statsråd same dagen. (Regjeringa Stoltenberg II) | Julkaisija = Kulturdepartmentet, Regjeringen | Kieli = {{no}} | Viitattu = 30.11.2011}}</ref>