Ahlmanin jälkeen tila siirtyi ruukinpatruuna [[L. G. Lefren]]in haltuun. Lefren omisti Tammerkosken rannalla sijainneen paperitehtaan sekä muitakin teollisuusyrityksiä. Lefrenin kuoleman jälkeen kartanon osti vuonna 1835 [[laamanni]] ja ritari [[Nils Johan Idman]], ja kartano pysyi [[Idman (suku)|Idman-suvun]] hallinnassa vuoteen 1913 saakka.
Nils Johan Idmanin jälkeen kartanon omistajaksi tuli hänen poikansa Karl Gustaf Idman (1817–1880), joka oli toimnut [[Suomen senaatti|Suomen senaatin]] valtiovaraintoimituskunnan kamarikirjurina.<ref>Yrjö Kotivuori, {{Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: |15089|Karl Gustaf Idman. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15089>.}} Luettu 1.8.2016.</ref> Viimeinen Idman-sukuun kuulunut kartanon omistaja oli Karl Gustafin poika Fredrik Leonard Idman (1870–1922), joka oli valmistunut [[agronomi]]ksi [[MustialaMustialan maanviljelyskoulu]]sta 1893.<ref>{{Ylioppilasmatrikkeli 1853|23024|Fredrik Leonhard Idman}}</ref> Hän lunasti isänsä muiden perillisten osuudet kartanosta vuonna 1903 ja tuli siten ainoaksi omistajaksi.<ref name="ijäs-ojala">Miia Ijäs & Maija Ojala. [http://www.helsinkiidmaninsaatio.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853wp-1899content/henkilouploads/2016/02/tuntematon-tukija-opiskelijan-takana.php?id=23024pdf Ylioppilasmatrikkeli''Tuntematon 1853–1899tukija :opiskelijan Fredriktakana Leonhard– IdmanLääkintöneuvos G. R. Idmanin ja ministeri K. G. Idmanin säätiön historia'', s. 18–19] Idmanin säätiö, Tampere 2015.</ref>
IdmaninIdmanien kaudella kartanon maanviljelyä ja karjanhoitoa uudistettiin taas voimakkaasti. Kartanossa oli vuonna 1881 peltoa 600 hehtaaria ja laidunta 100 hehtaaria sekä yli 200 lehmää ja noin 60 hevosta. Vuosina 1883–1885 kartanoon rakennettiin uusi kaksikerroksinen arkkitehti [[Sebastian Gripenberg]]in suunnittelema kivirakenteinen [[uusrenessanssi]]tyylinen päärakennus sen jälkeen, kun vanha 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa juhannuksena 1883.
Vuosina 1898–1900 päärakennuksen lähelle valmistui [[uusgotiikka|uusgoottilaistyylinen]] ''HatanpäänIdmanin huvila'' Karl Gustaf Idmanin pojan, pankinjohtaja [[Nils Idman]]in yksityisasunnoksi.<ref name="ijäs-ojala" />
