Ero sivun ”K. G. Idman” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu syntymäaika tietolaatikkoon
täydennystä, muot., tietolaatikosta turhaa sälää pois
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi = Karl Gustaf Idman
| alkuperäinen nimi =
| kuva = Karl Gustaf Idman.JPG
Rivi 6:
| kuvateksti =
| arvo = [[Ulkoasiainministeri]]
| virassa = [[Tulenheimon hallitus]]<br>[[31.3.1925 -maaliskuuta]] – [[31.12.1925 joulukuuta]] [[1925]]
| edeltäjä = [[Hjalmar J. Procopé]]
| seuraaja = [[E. N. Setälä ]]
| arvo2 =
| virassa2 =
| edeltäjä2 =
| seuraaja2 =
| arvo3 =
| virassa3 =
| edeltäjä3 =
| seuraaja3 =
| arvo4 =
| virassa4 =
| edeltäjä4 =
| seuraaja4 =
| arvo5 =
| virassa5 =
| edeltäjä5 =
| seuraaja5 =
| arvo6 =
| virassa6 =
| edeltäjä6 =
| seuraaja6 =
| arvo7 =
| virassa7 =
| edeltäjä7 =
| seuraaja7 =
| arvo8 =
| virassa8 =
| edeltäjä8 =
| seuraaja8 =
| arvo9 =
| virassa9 =
| edeltäjä9 =
| seuraaja9 =
 
| kansanedustajana =
| eduskuntaryhmä =
| vaalipiiri =
 
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|01|12|1885||1}}
| syntymäpaikka = [[Tampere]]
Rivi 71 ⟶ 41:
| arvonimet =
| allekirjoitus =
| kotisivu =
| huom =
| lempinimi =
| maa =
| puolustushaara =
| palvelusvuodet =
| sotilasarvo =
| joukkoyksikkö =
| komennot =
| sodat =
| kunniamerkit =
}}
'''Karl Gustaf Idman''' ([[1. joulukuuta]] [[1885]] [[Tampere]] – [[13. huhtikuuta]] [[1961]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[Suomen ulkoasiainministeri|ulkoasiainministerinädiplomaatti]], joka toimi [[TulenheimonSuomen hallitus|Tulenheimon hallituksessaulkoasiainministeri]] huhtikuustamaaliskuusta joulukuuhun vuonna [[1925]].<ref>{{Ministerikortisto|nro=159}}</ref> Hän ei ollut puolueen edustaja vaan virkamiehenä ministerin tehtävässä.
 
Idmanin isä oli lääkintöneuvos [[Gustaf Rudolf Idman]], joka omisti [[Hatanpään kartano]]n Tampereella. Äiti oli Olga Elisabeth Gustafsson. Idman kirjoitti 1904 ylioppilaaksi [[Tampereen suomalainen yhteiskoulu|Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta]] ja opiskeli oikeustiedettä [[Helsingin yliopisto]]ssa sekä ranskan kieltä [[Lausannen yliopisto]]ssa [[Sveitsi]]ssä. Suorittettuaan 1910 lakitieteen kandidaatin tutkinnon hän oli hetken [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] auskultanttina, mutta päätti erikoistua [[Kansainvälinen oikeus|kansainväliseen oikeuteen]], ja opiskeli seuraavan neljän vuoden aikana [[Pietarin yliopisto|Pietarin]], [[Moskovan yliopisto|Moskovan]], [[Brysselin yliopisto|Brysselin]], [[Pariisin yliopisto|Pariisin]] ja [[Lontoon yliopisto]]issa. Idman väitteli lakitieteen tohtoriksi 1914 kansainvälistä takuusopimusta käsitelleellä väitöskirjalla ''Le traité de garantie dans le droit international''. Hänet nimitettiin 1915 Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden dosentiksi ja hän oli 1916–1918 valtio- ja kansainvälisen oikeuden vt. professorina.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Idman, Karl Gustaf (1885 - 1961)|id=1699|tekijä=Mia Sundström|ajankohta=10.11.2000}}</ref>
 
Idman nimitettiin vuoden 1917 [[Helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] Suomen [[valtiosihteerinvirasto]]n neuvottelevaksi virkamieheksi ja lokakuussa 1917 kansliapäälliköksi, hoitaen käytännössä [[ministerivaltiosihteeri]]n apulaisen tehtävää, sillä virallista apulaista ei enää nimitetty. Hän oli myös suomalais-venäläisen hallitusmuotokomitean jäsen. [[Suomen itsenäistyminen|Suomen julistauduttua itsenäiseksi]] joulukuussa 1917 Idman järjesti ensin asiaa koskevan eduskunnan [[adressi]]n toimitetuksi [[Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous|Venäjän perustuslakia säätävälle kansalliskokoukselle]] ja oli sitten mukana valtuuskunnassa, joka kävi [[Vladimir Lenin|Leninin]] puheilla hakemassa itsenäisyydelle neuvostohallituksen tunnustuksen.<ref name="KB" /> Tammikuusta 1918 alkaen Idman oli [[Suomen senaatti|Suomen senaatin]] ulkoasiankanslian virkamiehenä.
 
Idman nimitettiin kesäkuussa 1918 [[Suomen ulkoministeriö]]n ensimmäiseksi kansliapäälliköksi. Sen jälkeen hän oli erikoislähettiläänä ja täysivaltaisena ministerinä [[Kööpenhamina]]ssa 1919–1927 ja samalla [[Budapest]]issa 1922–1927, [[Riika|Riiassa]] ja [[Kaunas]]issa 1927–1928 ja samalla [[Praha]]ssa 1927–1935 sekä [[Varsova]]ssa 1928–1938 ja samalla [[Bukarest]]issa 1928–1938. Idman osallistui oikeusasiantuntijana vuoden 1920 [[Tarton rauha]]nneuvotteluihin ja avusti vuosina 1920–1921 [[Carl Enckell]]iä tämän edustaessa Suomea [[Kansainliitto|Kansainliiton]] käsitellessä [[Ahvenanmaan kysymys]]tä. Vuonna 1925 hän oli yhdeksän kuukauden ajan [[Tulenheimon hallitus|Tulenheimon hallituksen]] ulkoministerinä, ja osallistui siinä ominaisuudessa presidentti [[Lauri Kr. Relander]]in ensimmäisiin valtiovierailuihin [[Viro]]on ja [[Ruotsi]]in. Vuonna 1939 Idman osallistui asiantuntijana Ahvenanmaan linnoittamista koskeviin neuvotteluihin [[Tukholma]]ssa.<ref name="KB" />
K. G. Idman suoritti lakiteteessä tohtorin tutkinnon [[1914]] toimien sen jälkeen [[Helsingin yliopisto]]n kansainvälisen oikeuden dosenttina vuodesta [[1915]] ja professorina 1915–[[1917]].
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikanna Idman oli Suomen lähettiläänä [[Tokio]]ssa 1. lokakuuta 1939 alkaen ja sen ohella myös [[Shenyang|Mukdenissa]] eli [[Mantšukuo]]n japanilaismielisessä [[nukkevaltio]]ssa elokuusta 1941 alkaen. Hänet asetettiin [[disponibiliteetti]]in 5. huhtikuuta 1945 ja hän erosi ulkoministeriön palveluksesta 1947.
Suomen itsenäistyttyä tohtori Idman toimi tammikuusta [[1918]] alkaen Suomen ulkoasiankanslian virkamiehenä. Hän oli mukana kahdessa valtuuskunnassa, jotka kävivät 1917 [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] [[Smolnyi|Smolnassa]] [[Vladimir Lenin|Leninin]] puheilla hakemassa allekirjoituksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisasiakirjaan.
 
Idman osallistui vuoden 1946 [[Pariisin rauhansopimus (1947)|Pariisin rauhanneuvotteluihin]] ja vuoden 1948 [[YYA-sopimus|YYA-sopimuksen]] valmisteluihin. Myöhemmin hän laati selvityksen YYA-sopimuksen luonteesta ja korosti presidentti [[J. K. Paasikivi|J. K. Paasikiven]] roolia Suomen ulkopolitiikassa. Idman oli [[Haag]]in [[Pysyvä välitystuomioistuin|pysyvän välitystuomioistuimen]] jäsenenä 1923–1941 ja 1948–1954. Hänn oli myös [[Kansainvälisen oikeuden instituutti|Kansainvälisen oikeuden instituutin]] varajsen vuodesta 1947 ja varsinainen jäsen vuodesta 1952. Hän oli kahden ulkomaisen akatemian, American Academy of Political and Social Sciencen ja Académie Diplomatique Internationalen jäsen. Lisäksi hän oli vuodesta 1949 [[Suomen Gummitehdas|Suomen Gummitehdas Oy:n]] johtokunnan puheenjohtaja.<ref name="KB" />
Sen jälkeen hän toimi ulkoasiainhallinnon palveluksessa: kansliapäällikkönä kesäkuusta 1918, erikoislähettiläänä ja täysivaltaisena ministerinä [[Kööpenhamina]]ssa [[1919]]–[[1927]] ja sen ohessa [[Budapest]]issä [[1922]]–1927, [[Riika|Riiassa]] ja [[Kaunas]]issa 1927–[[1928]] sekä sen ohessa [[Praha]]ssa 1927–[[1935]], [[Varsova]]ssa 1928–[[1938]] ja sen ohessa [[Bukarest]]issä 1928–1938. Vastaavissa tehtävissä hän toimi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikaan [[Tokio]]ssa 1. lokakuuta 1939 alkaen ja sen ohella myös [[Shenyang|Mukdenissa]] eli [[Mantšukuo]]n japanilaismielisessä [[nukkevaltio]]ssa elokuusta [[1941]] alkaen. Hänet asetettiin [[disponibiliteetti]]in [[5. huhtikuuta]] [[1945]] ja hän erosi ulkoministeriön palveluksesta [[1947]].
 
Idman olijulkaisi varakasmuistelmateokset ''Maamme [[Hatanpäänitsenäistymisen kartano]]nvuosilta'' isäntä(1953) Tampereenja seudulta''Diplomatminnen''. Hänen isänsäHän oli [[Gustaf Rudolf Idman]] (1857–1927), lääkintöneuvosnaimaton ja yksi [[Duodecim-seura]]n perustajistalkapseton.<ref name="KB" Ministeri Idman/> jättiHän testamentissaantestamenttasi rahaa säätiölle, joka jakaa tamperelaisille opiskelijoille vuosittain apurahoja liki miljoonan euron edestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo96160.pdf | Nimeke = Gustaf Rudolf Idman (1857–1927) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Duodecim | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli = }}</ref> Suomalainen lakimiesyhdistys jakaa joka toinen vuosi Ministeri, molempien oikeuksien tohtori K. G. Idmanin rahastosta 50005&nbsp;000 euron palkintoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lakimiesyhdistys.fi/palkinnot/ministerimolempienoikeuksientohtorikgidmaninpalkinto/ | Nimeke = Ministeri K. G. Idmanin rahastosta jaetut palkinnot | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lakimiesyhdistys | Viitattu = 20.4.2013 | Kieli = }}</ref>
 
== Lähteet ==
Rivi 112 ⟶ 77:
[[Luokka:Suomalaiset diplomaatit]]
[[Luokka:Suomalaiset kansliapäälliköt]]
[[Luokka:Suomalaiset juristitoikeustieteilijät]]
[[Luokka:Vuonna 1885 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1961 kuolleet]]