Ero sivun ”Tauriini” versioiden välillä

Tauriini on [[aminohappo]] mutta ei [[karboksyylihappo]]. Tauriini ei osallistu ihmiselimistössä [[alfa-aminokarboksyylihappo]]jen tapaan [[proteiini]]en [[proteiinisynteesi|synteesiin]]. Sen sijaan sitä esiintyy ihmisen elimistössä vapaana aminohappona mm. [[aivot|aivoissa]], joissa se on toiseksi yleisin vapaa aminohappo. Tauriinia on lisäksi [[silmä]]n [[verkkokalvo]]ssa, [[sydän]]- [[Luurankolihas|luustolihaskudoksessa]] ja luustolihaskudoksessa[[Sappi|sappinesteessä]] sekä sapessa. Tauriiniasitä erittyyvoi myöserittyä [[äidinmaito]]on.

Aikuisessa ihmisessä tauriinia on noin 1 g ruumiinpainokiloa kohti. Aikuisilla tauriinia voidaan syntetisoida B6-vitamiinin läsnä ollessa [[rikki]]ä sisältävistä [[alfa-aminohappo|alfa-aminohapoista]], [[kysteiini]]stä tai [[metioniini]]sta<ref name=":0" />. Päivittäin tauriinia kyetään syntetisoimaan keskimäärin 0,4–1,0 mmol (50–125 mg), ja synteesi tapahtuu pääasiallisesti [[maksa]]ssa ja aivoissa<ref name=":0" />. Synteesi on voimakkaampaa miehillä kuin naisilla<ref name=":0" />. Tauriinin muodostuminen on melko hidasta ja voimakas [[lihas]]rasitus hidastaa sitä entisestään, joten ravinnosta saatavalla tauriinilla on merkitystä. Tauriinille ei ole annettu saantisuositusta. Tauriini on välttämätön ihmisille sydämen ja verisuonten toiminnan sekä [[Luurankolihas|luustolihasten]], silmän verkkokalvon ja [[Keskushermosto|keskushermoston]] kehittymisen kannalta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Huxtable, RJ|Otsikko=Physiological Actions of Taurine|Julkaisu=Physiology|Ajankohta=1.1.1992|Julkaisija=}}</ref>