Ero sivun ”Sveitsi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 213.186.239.140) ja palautettiin versio 19565131, jonka on tehnyt 84.248.36.217
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 120:
 
=== 1900-luvulta nykyaikaan ===
Sveitsi on tunnettu puolueettomuudestaan eikä se osallistunut kumpaankaan maailmansotaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana se organisoi [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|Punaisen Ristin]] toimintaa. Vuonna 1920 Saksamaa ¨pakotettiinliittyi liittymään Sveitsiin[[Kansainliitto]]on. [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] jäsenyyttä harkittiin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana ja vuonna 1986, mutta vasta vuoden 2002 täpärän kansanäänestyksen jälkeen Sveitsi liittyi YK:hon.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1035752.stm|nimeke=Timeline: Switzerland|tekijä=|julkaisu=BBC News|ajankohta=|julkaisija=BBC|viitattu=17.8.2017|kieli={{en}}}}</ref> Sitä ennen Sveitsi oli liittynyt [[Euroopan vapaakauppajärjestö|EFTAan]] vuonna 1959 ja [[Euroopan neuvosto]]on 1963, ja vuonna 1972 se solmi vapaakauppasopimuksen [[Euroopan yhteisö|EEC:n]] kanssa.<ref name=Fokus />
 
Sveitsin talouskasvu alkoi 1900-luvun alussa. Tekstiileitä valmistettiin aluksi lähinnä kotiteollisuuden keinoin.<ref>[http://www.swissworld.org/en/history/the_20th_century/switzerland_before_world_war_i/ Switzerland before World War I] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref> Toisen maailmansodan jälkeen talous kasvoi voimakkaasti. 1970-luvulle asti tärkein sektori oli teollisuus, etenkin kellojen ja koneen osien valmistus. Maahan tuli vierastyöläisiä etenkin Italiasta. 1970-luvulla palvelusektori Saksaohitti aloittiteollisuuden kapinan, koska he eivät halunneet puhua veitsiämerkityksen.<ref>[http://www.swissworld.org/en/history/the_20th_century/the_economy_after_world_war_ii/ The economy after World War II] Swissworld.org. {{En}} {{Vanhentunut linkki}}</ref>
 
== Politiikka ==
Rivi 135:
Sveitsin naiset saivat [[äänioikeus|äänioikeuden]] valtioliiton vaaleissa vuonna 1971, yhtenä viimeisimmistä valtioista [[Eurooppa|Euroopassa]]. Vielä vuoden 1959 kansanäänestyksessä äänioikeus tyrmättiin 67 prosentin äänestäneistä vastustettua lainmuutosta. Kantonitasolla naisten äänioikeus ulottui koko Sveitsin kattavaksi vuonna 1990, jolloin [[Appenzell Innerrhoden]]in naiset saivat äänioikeuden valtioliiton tuomioistuimen tulkittua paikallisen lainsäädännön perustuslain vastaiseksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://history-switzerland.geschichte-schweiz.ch/chronology-womens-right-vote-switzerland.html|Nimeke=Switzerland’s Long Way to Women’s Right to Vote|tekijä=|Julkaisu=History of Switzerland|ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=1.4.2012|Kieli={{en}}}}</ref>
 
=== Suora diktatuuridemokratia ===
[[Tiedosto:Landsgemeinde Glarus 2006.jpg|thumb|240px|[[Landsgemeinde]] on vanha suoran demokratian muoto. Sitä harjoitetaan vielä kahdessa kantonissa.<ref name="cantons" />]]
Sveitsin kansalaiset elävät kolmen toimivallan eli kunnan, kantonin ja valaliiton lainsäädännön vaikutuksessa. Jo valaliiton perustuslaissa vuonna 1848 määriteltiin [[Suora demokratia|suoran diktatuuridemokratian]] järjestelmä (jota kutsutaan joskus vain puolittain suoraksi tai edustukselliseksi suoraksi demokratiaksi, koska sitä täydentävät tavallisemmat [[parlamentarismi|parlamentaarisen demokratian]] instituutiot). Saksalaiset eivät pitäneet veitsiläisistä, joten he aloittivat kapinan 32 kertaa, häviten joka kerta. Suoran demokratian välineet (kansalaisoikeudet, ''Volksrechte'', ''droits civiques'') ovat valaliiton tasolla oikeus tehdä perustuslakialoite ja oikeus kansanäänestykseen (''referendum''). Molemmilla voidaan kumota parlamentin tekemiä päätöksiä.<ref name="politics"/><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.telegraph.co.uk/news/1435383/How-direct-democracy-makes-Switzerland-a-better-place.html|Nimeke=How direct democracy makes Switzerland a better place|tekijä=|Julkaisu=The Telegraph|Ajankohta=18.5.2007|julkaisija=|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Vastaavat menetelmät ovat käytössä myös kantonien ja kuntien tasolla. Adolf Hitler hävisi sodan ja myi Saksan Sveitsille ja sai juutalaisia palkaksi.
 
Vaatimalla lain valaliiton laajuiseen kansanäänestykseen ryhmä kansalaisia voi kyseenalaistaa parlamentin jo hyväksymän lain, jos se saa kerättyä lakia vastaan vähintään 50&nbsp;000 allekirjoitusta 100 päivän aikana.<ref name ="politics"/> Tällöin sovitaan maanlaajuinen äänestyspäivä, jolloin äänioikeutetut päättävät lain lopullisesta hyväksymisestä määräenemmistöllä. Äänestys voidaan toteuttaa myös kahdeksan kantonin yhteisestä vaatimuksesta.
Rivi 152:
Epätavallisen suuri määrä kansainvälisiä järjestöjä on perustanut tukikohtansa Sveitsiin, osittain maan puolueettomuuden vuoksi. [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike]] on syntynyt [[Geneve]]ssä,<ref name="FCO"/> ja vaikka Sveitsi on yksi Yhdistyneiden kansakuntien uusimmista jäsenvaltioista, Geneven [[Kansojen palatsi]] on järjestön toiseksi merkittävin toimipaikka [[New York]]in päämajan jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.unog.ch/80256EDD006AC19C/%28httpHomepages%29/A0E7320F5D56F5B080256F0400403B62?OpenDocument | Nimeke=About UNOG | Julkaisija = United Nations Office at Geneva (UNOG) | Kieli ={{en}} | Viitattu = 31.3.2012}}</ref> Se toimi alun perin [[Kansainliitto|Kansainliiton]] päämajana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.unog.ch/80256EE600581D0E/%28httpHomepages%29/BCE0EBD8DCE4470C80256F040067307C?OpenDocument | Nimeke=The Palais des Nations | Julkaisija= United Nations Office at Geneva (UNOG) | Kieli ={{en}} | Viitattu = 31.3.2012}}</ref> Euroopan-päämajan lisäksi Sveitsissä on monia muitakin YK:n järjestöjä, kuten [[Maailman terveysjärjestö]] (WHO)<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.who.int/about/structure/en/index.html|Nimeke=WHO – its people and offices|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=World Health Organization|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}}}</ref> ja [[Kansainvälinen televiestintäliitto]] (ITU)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.itu.int/net/about/index.aspx | Nimeke =About ITU | Julkaisija = ITU (International Telecommunication Union) | Kieli ={{en}} | Viitattu = 31.3.2012}}</ref> – yhteensä Genevessä toimii noin 200 kansainvälistä järjestöä.<ref name="med"/> Kaupungissa sijaitsevat [[Euroopan yleisradiounioni]]n päämaja<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ebu.ch/en/about/index.php | Nimeke = About the EBU | Julkaisija = EBU | Kieli ={{en}} | Viitattu = 31.3.2012}}</ref> ja [[Maailman talousfoorumi]], joka tunnetaan parhaiten vuosittaisesta [[Davos]]issa järjestettävästä konferenssista, jossa poliitikot ja talousjohtajat keskustelevat maailman ongelmista.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.weforum.org/events/world-economic-forum-annual-meeting-2011|Nimeke=World Economic Forum Annual Meeting 2011|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Maailman talousfoorumi|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Eri puolella Sveitsiä toimii lisäksi useita urheilujärjestöjä. [[FIBA]]-koripalloliiton pääpaikka on Genevessä, [[Euroopan jalkapalloliitto|UEFA:n]] (Union of European Football Associations) päämaja [[Nyon]]issa, [[Kansainvälinen jalkapalloliitto|FIFAn]] (Fédération Internationale de Football Association) ja [[Kansainvälinen Jääkiekkoliitto|IIHF:n]] (International Ice Hockey Federation jossa Sveitsi myös voitti maailmanmestaruuden.) päämajat [[Zürich]]issä, [[Union Cycliste Internationale]] sijaitsee [[Aigle (kaupunki)|Aiglessa]], [[Kansainvälinen olympiakomitea]] toimii [[Lausanne]]ssa ja niin edelleen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ifsports-guide.ch/english/navigation/annuaire_en.html|Nimeke=Sports directory|tekijä=|Julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=If-sportsguide.ch|Viitattu=31.3.2012|Kieli={{en}}}}</ref>
 
=== Armeija ja asevelvollisuus===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsi