Ero sivun ”Kokemäen rautatieasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Parempi kirjoittaa näin mieluummin kuin absoluuttisena faktana. |
|||
Rivi 41:
|navigaatio = {{Tampere-Pori}}{{Kokemäki-Rauma}}
}}
'''Kokemäen rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Kki}}, entiseltä nimeltään [[Peipohja]]n rautatieasema, lyh. Pej, [[ratakilometrijärjestelmä|ratakm]] 284+442) on [[Suomen rataverkko|Suomen rataverkolla]] sijaitseva [[rautatieasema]], joka sijaitsee [[Kokemäki|Kokemäen]] kaupungissa [[Satakunta|Satakunnassa]]. Asemalla pysähtyvät kaikki Tampereen ja Porin välillä kulkevat InterCity-junat. Kaikki matkustajajunat käyttävät yleensä raidetta 1. Raiteet 2 ja 3 eivät normaalisti ole matkustajajunien käytössä. Aiemmin oli Peipohjan lisäksi erikseen vielä Kokemäen asema lähempänä keskustaa, kolme kilometriä Peipohjasta [[Tampere]]en suuntaan, mutta se lakkautettiin vuonna [[1984]], jolloin Peipohjan aseman nimi muutettiin Kokemäen asemaksi. Vanha Kokemäen asemarakennus on purettu.<ref> Iltanen 2010. </ref>
Asema avattiin vuonna [[1895]], kun rataosa {{Tpe-Pri}} valmistui. Peipohjassa oli jo rautatien tullessa paikkakunnalle huomattava maanteiden risteys, josta lähtivät tiet Poriin, [[Huittinen|Huittisiin]] ja [[Köyliö]]ön. Asemarakennus rakennettiin [[Oulun rata|Oulun radan]] aseman tyyppipiirustusten mukaan ja alueelle tehtiin myös kaksipaikkainen veturitalli, johon liittyi kahdeksankulmainen tiilinen [[vesitorni]]. Rautatie Kokemäeltä (silloisesta Peipohjasta) [[Rauman rata|Raumalle]] valmistui vuonna [[1897]]. Rautatieaseman ansiosta Peipohjasta alkoi kehittyä merkittävä asemakylä, jonne perustettiin pari vuotta myöhemmin oma [[kansakoulu]]kin. Asemarakennusta laajennettiin vuonna [[1907]]. 1900-luvun alkupuolella Peipohjasta suunniteltiin uusia ratoja sekä [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]] että [[Loimaa]]n kautta [[Helsinki]]in. [[Uusikaupunki–Peipohja-rata|Peipohjan–Uudenkaupungin ratahanke]] haudattiin, kun Helsingistä päätettiin rakentaa [[rantarata]] [[Turku]]un, joka oli tällöin myös Uudenkaupungin radan luontaisempi suunta. Sen sijaan Helsingin rata säilyi suunnitelmissa, koska sitä pidettiin tärkeänä pääkaupungin elintarvikehuollon kannalta; toisena vaihtoehtona radan pohjoiseksi päätepisteeksi oli [[Riste]]. Helsingin–Peipohjan rata poistui suunnitelmista 1930-luvulla linja-autoliikenteen kasvaessa voimakkaasti. <ref> Iltanen 2010. </ref>
| |||