Ero sivun ”Bambaran kieli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
parempi ehkä noin, ilmestyneekö enää?
Rivi 29:
Bambara jakautuu useisiin murreryhmiin, joita ei ole tutkittu kunnolla. Kaupungeissa puhuttu yleiskieli perustuu [[Bamako]]n murteeseen, joka muistuttaa [[fonetiikka|foneettisesti]] lähiseudulla puhuttua maninkaa. Bambaran yleiskieli vaikuttaa paikallismurteisiin ja toimii myös djulan kielen [[prestiisimuoto]]na. Sitä käytetään laajasti radiossa ja televisiossa, uskonnollisessa toiminnassa ja kaupankäynnin kielenä.<ref>Vydrin, s. 47–48.</ref>
 
Bambaran oikeinkirjoitussäännöt laadittiin [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisen kirjaimiston]] pohjalta vuonna 1967. 1980-luvulla siihen lisättiin erikoismerkit [[ɛ]], [[ɔ]] ja [[ɲ]]. Aikuisten lukutaito-opetus käynnistyi 1970-luvulla ja vuonna 1979 avattiin ensimmäiset koulut, joissa opetus tapahtuu alaluokilla bambaran kielellä. Vuodesta 1972 lähtien on ilmestynyt kuukausilehti ''[[Kibaru]]'' ja vuodesta 1986 toinen pitkään ilmestynytpitkäikäinen lehti ''[[Jɛkabaara]]''. Kielellä julkaistaan jonkin verran kirjallisuutta, mutta sen käyttö on yhä etupäässä suullista. 2000-luvun alussa kirjakieli sai kilpailijan niin sanotusta [[n’ko-kirjaimisto|n’ko-kielestä]], joka perustuu [[Guinea]]ssa puhuttuun maninkaan. Bambaraa kirjoitetaan rajoitetusti myös [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella kirjaimistolla]]. Kaartan alueella oli 1930-luvulta lähtien käytössä omaperäinen [[tavukirjoitus]] [[masaba]]. Malin ylivoimaisesti hallitseva kirjakieli on maan virallinen kieli [[ranskan kieli|ranska]] ja uskonnon alalla [[arabian kieli|arabia]].<ref>Vydrin, s. 47–50.</ref>
 
==Fonetiikka, kielioppi ja sanasto==