Ero sivun ”Villa Heikel” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Amazonas (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Amazonas (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
== Kesähuvilasta toipilaskodiksi ==
[[Tiedosto:Villa Heikel 2021-Länsi.jpeg|pienoiskuva|300px|Läntinen julkisivu]]
Heikel rakennutti tien Turuntieltä tontilleen, jonne suunniteltiin puuhuvila perheen kesäasunnoksi ja sitä rakennettiin vaiheittain heti tontin hankintavuodesta lähtien. Omistus siirtyi ensin Heikelin vaimolle Fannylle. Tämän kuoltua 1913. huvilan perivät Heikelin neljä lasta. Elia Heikelin poika (Karl) Kaarlo (1898-1969) ja hänen vaimonsa Lyyli Heikel os. Ek, (1895-1975) lunastivat Heikelin sisasarustensisarusten omistukset ja muuttivat huvilan talviasuttavaksi. Heikelit vuokrasivat huvilan 1920-luvulla toipilaskodiksi lapsille joilla oli hengitystieongelmia. Johtajattaren Märtha Blombergin, poika, tuleva elokuvaohjaaja [[Erik Blomberg]] kävi [[Gymnasiet Grankulla samskola|Kaunaisten ruotsinkielistä yhteiskolua]].<ref> Clara Palmgren - Villor i Grankulla - Huviloita Kauniaisissa - Villas in Grankulla 2020</ref>
 
Huvilan rannan puolellepuolella oli aikoinaan suuri keittiöpuutarha, joka oli jo 1980-luvulle tultaessa hävinnyt. Vuonna 1948 Holger (1908-2004) ja Etel Törnrothin (1912-1998) kohta nelilapsiseksi kasvannut lääkäriperhe muutti taloon vuokralle. Kaarlo ja Lyyli Heikel möivät talon vuokralaisilleen 1954. Holger Törnroth piti yli 30 vuotta yksityisvastaanottoa talon vanhalla verannalla joka rakennettiin umpeen ja muutettiin laboratorio- ja vastaanottohuoneiksi. Holger Törnroth myi talon vasta kuolinvuoteenaan 2004. Taloa kutsutaan edelleen vanhojen Kauniaislaistenkauniaislaisten keskuudessa "tohtorin villaksi". Huvila on säilyttänyt alkuperäisyytensä hyvin ja sijaitsee edelleen rauhallisella ja vehmaalla vajaan puolen hehtaarin tontilla. Huvila on yksi 61:sta säilyneestä Kauniaisten alkuperäisistä huviloista, jotka nykyään ovat kaikki [[Museovirasto]]n suojelemia.<ref name="raportti">[http://web.archive.org/web/20061008185928/http://www2.kauniainen.fi/1/kaupunkiymparisto/raportti/sivut/6-222.htm Kauniaisten rakennusinventointi 2005]</ref>
 
== Yksi 61:sta säilyneestä ==