Versio 1. syyskuuta 2020 kello 16.07 muokkaa LKFbot (keskustelu \| muokkaukset) botit 38 359 muokkausta p →‎Lähteet: julkaisupaikat korjattu per pyyntö using AWB ← Vanhempi muutos		Versio 13. helmikuuta 2021 kello 20.07 muokkaa kumoa Tarttolainen (keskustelu \| muokkaukset) 576 muokkausta Lisää tietoa kokardin synnystä. Uusi lähde. Toistojen poistoa. Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Teknologmössa.jpg\|thumb\|Ruotsalainen teekkarilakki jossa on kullanvärinen kokardi.]] [[Kuva:National_Defence_Advance_College_Bastille_Day_2007_n2.jpg\|thumb\|[[Kadetti]] paraatiasussa. Kadetin lippalakissa on sekä sinivalkoinen [[sinivalkoinen kokardi\|valtakunnankokardi]] että punainen leijonakokardi.]] '''Kokardi''' on päähineeseen keskelle eteen kiinnitettävä lakkimerkki. Yleensä se tarkoittaa pyöreää kansallistunnusta, mutta myös muita lakkimerkkejä voidaan kutsua kokardeiksi. Kokardi-sana on peräisin [[ranskan kieli\|ranskan kielen]] sanasta ''cocquarde'' eli 'kukon sulka', sillä alun perin se tarkoitti hattuun tunnukseksi kiinnitettyä sulkaa. Myös sotilasajoneuvoissa tai lentokoneissa käytettyjä pyöreitä kansallisuustunnuksia kutsutaan kokardeiksi (ranskaksi ''cocarde'' ja englanniksi ''roundel'').<ref>{{Kirjaviite\|Nimeke=Sotilaselämän perinnekirja\|Julkaisija=Ajatus Kirjat\|Tekijä=Lehtonen, Juhani U. E.\|Vuosi=2003\|Sivut=212\|Julkaisupaikka=Helsinki\|Isbn=951-20-6457-X}}</ref> '''Kokardi''' on päähineeseen keskelle eteen kiinnitettävä lakkimerkki. Kokardiksi kutsutaan suomeksi myös samankaltaista, sotilasilma-aluksissa käytettävää pyöreää kansallisuustunnusta; vastaava ranskankielinen termi on "cocarde" ja englanninkielinen termi puolestaan "roundel". Kokardeja käytetään osana univormua etenkin sotilaspuvuissa ja akateemisessa maailmassa: [[ylioppilaslakki]] ja [[tohtorinhattu]] samoin kuin erilaisten korkeakoulujen erityiset opiskelijalakit kuten [[teekkarilakki]] ja [[kylterilakki]] koristetaan alaan liittyvällä kokardilla. Sulka korvattiin 1700-luvulla värikkäällä rusetilla, jolla hatun lierit sidottiin ylös. Pian alettiin käyttää metallisia kokardeja, jotka saattoivat olla hyvin pieniä nappeja. Niiden merkitys laillisen hallitusvallan tunnuksena oli silti suuri: ilman kokardia ei ollut sotilaskaan.<ref>{{Kirjaviite\|Nimeke=Sotilaselämän perinnekirja\|Julkaisija=Ajatus Kirjat\|Tekijä=Lehtonen, Juhani U. E.\|Vuosi=2003\|Sivut=212\|Julkaisupaikka=Helsinki\|Isbn=951-20-6457-X}}</ref> Kokardi ja [[arvomerkit]] tekevät univormusta virallisen [[univormu\|sotilaspuvun]]. Tämän vuoksi esimerkiksi vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa ei käytetä arvomerkkejä, vaikka pukeuduttaisiinkin [[maastopuku]]un. Sotilasvirkapukua voi kuitenkin pitää olematta viranomainen esimerkiksi juhlatilaisuuksissa rajatusti. Toisaalta kokardin lisääminen on edullisin tapa luoda univormu: esimerkiksi monet suomalaiset reserviläiset lähtivät [[talvisota]]an syksyllä 1939 "[[Malli Cajander]]issa", johon kuului taistelijan omien siviilivaatteiden lisäksi kokardi ja armeijan vyö. Samalla tavalla pienemmät opiskelijajärjestöt luovat omat lakkinsa vaihtamalla ylioppilaslakkiin oman kokardin. Kokardin lisääminen tai vaihto on edullinen tapa luoda univormu: niinpä suomalainen vuoden 1939 univormu, niin sanottu "[[Malli Cajander]]", koostui vain taistelijan omista vaatteista, kokardista ja vyöstä. Samalla tavalla pienemmät opiskelijajärjestöt luovat omat lakkinsa vaihtamalla ylioppilaslakin kokardin. Kokardi tekee univormusta [[sotilasvirkapuku\|sotilasvirkapuvun]], samoin arvomerkit. Tämän vuoksi esimerkiksi vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä silloin, kun kyseessä ei ole puolustusvoimien vapaaehtoinen kertausharjoitus, ei käytetä arvomerkkejä. Sotilasvirkapukua voi kuitenkin pitää olematta viranomainen esimerkiksi juhlatilaisuuksissa rajatusti. ==Kokardi Suomen puolustusvoimissa== Jääkärien kouluttautuessa Saksassa [[Jääkäripataljoona 27]]:ssä he ~~luonnollisesti~~ kantoivat tšako-päähineessään ~~kotkakokardia~~ kotkatunnusta.<ref>Lauerma 1966, 302</ref> Jääkärien Suomeen tuoman harmaanvihreän univormun lakissa käytettiin kahta kokardia. Vuonna 1919 vakiintunut kahden kokardin perinne säilyi vuoden 1936 sotilaspuku-uudistukseen saakka.<ref>Palokangas 2014, 51</ref> Omia kokardeja ja muita tunnuksia alettiin suunnitella heti kevättalvella 1918 [[Akseli Gallén-Kallela]]n johdolla. Aluksi käyttöön otettiin itsenäisyyden alkuajan punapohjainen leijonatunnus, mutta mutta asepuvussa m/22 oli jo kansallislipun värinen sinivalkoinen kokardi.<ref>Lehtonen 2003</ref> Talvisodan pelkistetyssä "malli Cajander"-pukukokonaisuudessa puolustusvoimien omaisuutta edustivat vain vyö, lakki ja kokardi.<ref>Leskinen & Juutilainen (toim.) 1999, 99</ref> ~~Varsinaisia~~Suomen ~~kokardeja~~puolustusvoimissa on ~~Suomen~~kumpikin ~~puolustusvoimissa~~kokardi ~~nykyään~~edelleen käytössä ~~kahdenlaisia~~: [[sinivalkoinen kokardi\|sinivalkoista kokardia]] ~~varusmiehille~~käyttävät varusmiehet (miehistö ja aliupseerit) ja ~~reserviläismiehistölle~~reservin ~~sekä~~miehistö ja ~~punapohjainen~~punapohjaista [[leijonakorkardi]] ~~puolustusvoimien~~a vakinaisessa palveluksessa ja reservissä ~~olevalle~~oleva ~~päällystölle~~päällystö. Upseerin koppalakissa ja vanhemmassa karvalakissa on puolustushaarakohtainen lakkimerkki, jonka keskellä on ~~edellä mainittu~~ leijonakokardi. Kokardien, vöiden ja arvomerkkien käytöstä säädetään [[Sotilas- ja virkapukuohjesääntö]] 2000:ssa. ~~määrittelee~~Kertausharjoituksissa ~~kokardien~~usein myös ryhmänjohtajina toimivat alikersantit saavat lakin, ~~vöiden~~jossa jaon ~~arvomerkkien~~sinivalkoinen kokardi, kun taas mahdollisesti joukkueen varajohtajina tai joukkueen johtajina toimivat aliupseerit [[kersantti\|kersantista]] alkaen saavat leijonakokardillisen lakin. Lisäksi maakuntajoukoissa voi olla komppaniakohtaisia määräyksiä kokardin ~~käytön~~käytöstä. Laajamittaisen baretteihin siirtymisen myötä kokardit ovat paljolti korvautuneet brittiläismallisella, suurella ~~barettiin~~[[baretti]]in ~~liitettävällä~~kiinnitettävällä [[Lakkimerkki\|lakkimerkillä]], joita on muun muassa hopeisen ja kultaisen värisinä. Maavoimissa heraldisesti arvokkaampaa hopeaa muistuttavaa merkkiä käyttävät varusmiehet (pl. FRDF-koulutettavat), reserviläiset ja pääosa palkattuun henkilöstöön kuuluvista. Kullanväristä käyttävät [[Euroopan unioni\|EU]]- tai [[Nato]]-johtoisissa kansainvälisissä tehtävissä toimivat, niihin koulutettavat tai toimintavalmiussitoumuksen solmineet sotilaat.▼ Reserviläismiehistö käyttää sinivalkoista kokardia, kun taas reservin aliupseerit ja [[upseeri]]t käyttävät leijonakokardia. Kertausharjoituksissa kuitenkin usein myös ryhmänjohtajina toimiville alikersanteille jaetaan sinivalkoisen kokardin kuvan sisältävä maastolakki, kun taas mahdollisesti joukkueen varajohtajina tai joukkueen johtajina toimiville aliupseereille [[kersantti\|kersantista]] alkaen jaetaan leijonakokardin kuvan sisältävä maastolakki. Lisäksi maakuntajoukoissa voi olla komppaniakohtaisia määräyksiä kokardin käytöstä. ▲Laajamittaisen baretteihin siirtymisen myötä kokardit ovat paljolti korvautuneet brittiläismallisella, suurella barettiin liitettävällä [[Lakkimerkki\|lakkimerkillä]], joita on muun muassa hopeisen ja kultaisen värisinä. Maavoimissa heraldisesti arvokkaampaa hopeaa muistuttavaa merkkiä käyttävät varusmiehet (pl. FRDF-koulutettavat), reserviläiset ja pääosa palkattuun henkilöstöön kuuluvista. Kullanväristä käyttävät [[Euroopan unioni\|EU]]- tai [[Nato]]-johtoisissa kansainvälisissä tehtävissä toimivat, niihin koulutettavat tai toimintavalmiussitoumuksen solmineet sotilaat. Muun muassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa baretin väri on osoittanut aselajia, ja lakkimerkki taas [[rykmentti\|rykmentin]], johon sotilas kuuluu. Norjassa lakkimerkissä on kulloisenkin valtionpäähenkilön nimikirjaimet. Rivi 24 ⟶ 21: * {{Lehtiviite\| Tekijä = Harju, Pentti\| Otsikko = Poliisin kokardit : hatussa järjestyksen kuva\| Julkaisu =Keräilyn maailma\| Ajankohta = 1998\| Vuosikerta = \| Numero =7-8\| Sivut = 42-43\| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija =LAK-Kustannus\| Selite = \| Tunniste = \| Pmid =\| Doi = \| Issn = 1238-8092\| www =\| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu =\| Kieli = \| Lopetusmerkki = }} * {{Kirjaviite \| Tekijä= Lauerma, Matti\| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus\| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: WSOY\| Vuosi=1966\|Tunniste=}} * {{Kirjaviite\|Nimeke=Sotilaselämän perinnekirja\|Julkaisija=Ajatus Kirjat\|Tekijä=Lehtonen, Juhani U. E.\|Vuosi=2003\|Sivut=212\|Julkaisupaikka=Helsinki\|Isbn=951-20-6457-X}} * {{Kirjaviite \| Tekijä = Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.)\| Nimeke = Talvisodan pikkujättiläinen\| Vuosi = 1999\|Selite = \| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = WSOY\| Tunniste = ISBN 951-0-23536-9 }} * {{Lehtiviite\| Tekijä = Palokangas, Marko\| Otsikko = Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? : Tornileijona ja kokarditunnukset

Ero sivun ”Kokardi” versioiden välillä