Noppien oletetaan olevan peräisin [[Lähi-itä|Lähi-idästä]]. Vanhimpia tunnettuja on [[mesopotamia]]laisesta haudasta löydetty noinnoppa 2 3002300-luvulta vuotta ennen ajanlaskun alkua valmistettu noppaeaa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Encyclopedia of Play in Today's Society| Julkaisija = SAGE Publications| Vuosi =2009 | Tekijä = | Sivut = 171–173| Selite = | Julkaisupaikka = | Isbn =978-1-4522-6610-7 | www = https://books.google.fi/books?id=jLqXM3U_pzEC | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Nopan eräitä kantamuotoja olivat [[Ennustaminen|ennustamiseen]] käytetyt, eläinten nivelistä tehdyt nelisivuiset luunopat, kreikaksi ''astragaloi'' (αστραγάλους). Niiden sivujen arvot olivat 1, 3, 4 ja 6.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Anthology of Ancient Greek Popular Literature| Julkaisija = Indiana University Press| Vuosi =1998| Tekijä = Hansen, William F. (editor)| Suomentaja =| Luku = | Sivu = 285| Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-0-253-21157-6| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] käyttivät kahta noppatyyppiä, isompaa nelisivuista nimeltään ''tali'' ja pienempää kuusitahkoista, jonka nimi oli ''tessera''.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Daily Life of the Ancient Romans| Julkaisija = Greenwood| Vuosi =2001| Tekijä = Matz, David| Sivu = 94| Selite =| Julkaisupaikka = | Isbn =978-0-313-30326-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Noppien käyttäytyminen kiinnosti pelaajien ja ennustajien lisäksi tutkijoita. [[Galileo Galilei]] kirjoitti vuosien 1613–1623 välillä tutkielman ''Sopra le Scoperte dei Dadi'' ("Noppia koskevia löydöksiä").<ref>Hald 2003, 41</ref> Galilein tutkielman kirjoitusaikoihin syntynyt [[Blaise Pascal]] (1623–1662) tutki nopanheittoon liittyviä ilmiöitä [[Antoine Gombaud]]in (Chevalier de Méré) ehdotuksesta. Gombaud oli innokas [[Sonnes]]-pelin harrastaja. Pascal esimerkiksi osoitti tässä pelissä tärkeiden tuplakuutosten todennäköisyyden 25 heitolla olevan 0,5054.<ref>Shea 2008, 259</ref> Aihepiiriä käsiteltiin Pascalin ja [[Pierre de Fermat|Pierre de Fermat’n]] välisessä kirjeenvaihdossa.
