Ero sivun ”Tenedos (saari)” versioiden välillä

Saaren vanha kreikkalainen nimi on ''Tenedos'' ({{polytoninen|Τένεδος}}, {{k-la|Tenedus}}), turkkilainen nimi ''Bozcaada'', joka sekin on ollut käytössä jo satoja vuosia.<ref name=Yale>{{lehtiviite | Tekijä = Pat Yale | Otsikko = Return to Tenedos–A look at Bozcaada | Julkaisu = Today's Zaman | Ajankohta = 1.9.2012 | www = https://web.archive.org/web/20120901204852/http://www.todayszaman.com/news-288598-return-to-tenedos----a-look-at-bozcaada.html}}</ref> [[Antiikki|Antiikin]] aikana siitä tiedetään käytetyn myös nimiä ''Kalydna'' (''Calydna''), ''Foinike'' (''Phoenice'') ja ''Lyrnessos'' (''Lyrnessus'').<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Plinius vanhempi | Nimeke = Naturalis historia | Luku = Liber V: 140 | V kirja, kohta 140 | www = http://penelope.uchicago.edu/Thayer/L/Roman/Texts/Pliny_the_Elder/5*.html}}</ref><ref>{{kirjaviite | Nimeke = Brill's New Pauly | Sivu = | Luku = Tenedos | Julkaisija = Brill | Vuosi = 2012}}</ref> Saaren virallinen turkkilainen nimi on Bozcaada, joka johtuu turkin sanoista ''boz'', joka merkitsee sekä hedelmätöntä maata että ruskeanharmaata väriä, ja ”aza”, joka merkitsee saarta.<ref name="WIT_Press">{{kirjaviite | Tekijä = F. Akpınar, N. Saygın, E. Karakaya | Nimeke = Sustainable Development and Planning V | Luku = Evaluation of the conservation activities in the historical settlement Tenedos–Bozcaada Island | Julkaisija = Southampton, UK: WIT Press | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-1-84564-544-1}}</ref> [[Apollodoros Ateenalainen]] selitti Tenedos-nimen johtuvan kreikka­laisesta sankari [[Tenes|Teneestä]], joka hallitsi saarta [[Troijan sota|Troijan sodan]] aikana ja jonka [[Akhilleus]] surmasi. Apollodoroksen mukaan saaren nimi oli alkujaan ollut Leukofrys, kunnes Tenes nousi siellä maihin ja tuli saaren hallitsijaksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Apollodoros | Nimeke = Gods and Heroes of the Greeks | Selite = Englanniksi toimittanut Michael Simpson | Julkaisija = University of Massachusetts | Vuosi = 1976 | www = https://books.google.fi/books?id=3cmSa4H_C0oC&redir_esc=y}}</ref> Nimi Bozcaada tuli käyttöön, kun [[Osmanien valtakunta|osmanit]] olivat valloittaneet saaren.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Peter F. Sugar | Nimeke = Southeastern Europe Under Ottoman Rule: 1354–1804 | Julkaisija = University of Washington Press | Vuosi = 1996 | www = https://books.google.com/books?id=LOln4TGdDHYC}}</ref> Nimi Tenedos pysyi sen ohella yleisesti käytössä vielä sen jälkeenkin; useimmiten saaren kreikkalaiset käyttivät siitä eri nimeä kuin turkkilaiset.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Brill Encyclopedia of Islam | Luku = Bozcaada | Julkaisija = Brill | Vuosi = 2012}}</ref>

Geologisten todisteiden mukaan saari on aikoinaan lohjennut irti manteresta, mikä on johtanut siihen, että maaperä on tasaista saaren länsiosissa, mutta kumpuilevaa sen koillis­osissa. Saaren korkein kohta ulottuu 192 metrin korkeuteen meren pinnasta. Maan­viljelykseen soveltuu parhaiten saaren keskiosa.<ref name=Tagaoglu>{{kirjaviite | Tekijä = Turan Takaoğlu, Onur Bamyacı | Nimeke = Ethnoarcheological Investigations in Rural Anatolia | Luku = Continuityu and change in rural use on Tenedos/Bozcaada | Julkaisija = Takaoğlu | Vuosi = 2007 | www = http://comu.academia.edu/TuranTakaoglu/Papers/743946/Continuity_and_Change_in_Rural_Land_Use_on_Tenedos_Bozcaada}}</ref> Saaren lounais­osassa on pieni [[pinja]]metsä.<ref name=Okyar>{{lehtiviite |Tekijä = Z. Okyar, N. Aktaç | Otsikko = Identification of butterfly fauna on Gökçeada and Bozcaada, Turkey | Julkaisu = Pakistan Journal of Biological Sciences | Vuosikerta = 9 | Numero = 1 | Sivut = 76–79 | Doi = 10.3923/pjbs.2006.76.79}}</ref> Saaren länsiosat laajoine hiekkaisine alueineen eivät sovellu viljelykseen.<ref name=Tagaoglu />

Saarella vallitsee [[välimerenilmasto]], mutta sille ominaisia ovat voimakkaat pohjoistuulet.<ref name=Okyar /> Vuoden keskilämpötila on 14&nbsp;°C ja vuotuinen sademäärä 529&nbsp;mm.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.weatherbase.com/weather/weather.php3?s=171121&refer=&units=metric&cityname=Bozcaada-Bozcaada-Turkey | Nimeke = Weatherbase: Bozcaada, Turkey | Viitattu = 21.8.2017}}</ref>

Jo pronssikauden lopulla ja [[rautakausi|rauta­kaudella]] saari toimi välietappina merimatkoilla Välimereltä Mustalle­merelle tai päinvastoin. Aikakauden kulttuuri ja käsityötuotteet kuten haudoista löydetty keramiikka ja metalli­astiat ovat saman­tyyppisiä kuin muuallakin Egeanmeren koillis­osan saarilla.

[[Vergilius|Vergiliuksen]] ''[[Aeneis]]'' -eepoksessa [[akhaijit]] kätkivät laivastonsa Troijan sodan loppuvaiheessa Tenedoksen lahteen, jotta troijalaiset luulisivat sodan olevan päättynyt ja jotta he kuljettaisivat [[Troijan puuhevonen|Troijan hevosen]] kaupunkinsa muurien sisäpuolelle.<ref name=Aeneis>{{kirjaviite | Tekijä = Vergilius | Nimeke = Aeneis: Aeneaan taru | Sivut = 35–36 | Selite = Toinen kirja, säkeet 21–34 | Suomentaja = Suomentaja = Päivö ja Teivas Oksala | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Tunniste = ISBN 951-0-23806-6}}</ref> Samassa teoksessa Tenedos mainitaan myös paikkana, jossa kaksi käärmettä surmasi troijalaisen pappi [[Laokoon]]in ja hänen poikansa rangaistukseksi siitä, että he olivat heittäneet keihään päin Troijan hevosta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Vergilius | Nimeke = Aeneis: Aeneaan taru | Sivu = 41 | Selite = II kirja, säkeet 199–219 | Suomentaja = Päivö ja Teivas Oksala | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Tunniste = ISBN 951-0-23806-6}}</ref> [[Pindaros|Pindaroksen]] mukaan saaren asuttivat vasta sodan jälkeen pronssisiin haarniskoihin pukeutuneet [[Amýkles|amýkleläiset]] soturit, jotka saapuivat paikalle yhdessä [[Orestes|Oresteen]] kanssa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Gregory Nagy | Nimeke = Homer the Preclassic | Sivu = 184 | Julkaisija = University of California Press | Vuosi = 2012}}</ref><ref name=Pindaros>{{kirjaviite | Tekijä = Pindaros | Nimeke = Nemean odes | Selite =Ode XI: For Aristagoras of Tenedos, on his Election to the Presicency of the Senate | Julkaisija = Project Gutenberg | Vuosi = | www = http://www.gutenberg.org/cache/epub/10717/pg10717.html}}</ref>

Myytin mukaan Tenes oli [[Kyknos|Kyknoksen]] poika, kun taas Kyknos itse oli [[Poseidon]]in ja Kalyken poika. Filonome, Kyknoksen toinen puoliso ja Teneen äitipuoli, yritti vietellä Teneen, mikä vuoksi Kyknos hylkäsi hänet. Kun Filonome syytti Tenestä raiskauksesta, tämä hylättiin sisarensa kanssa merelle. He ajautuivat Leukopryksen saarelle, jossa Tenes julistettiin kuninkaaksi, ja saari sai hänen kunniakseen uuden nien Tenedos. Kun Kyknos huomasi Filonomeen valehdelleen, hän otti laivan mennäkseen pyytämään pojaltaan anteeksi. Myytin eri muunnelmat poikkavat toisistaan siinä, pääsivätkö he sovintoon.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = J. E. Thorburn Jr. | Nimeke = Factson File Companion to Classical Drama | Sivu = 163 | Julkaisija = Facts on File | Vuosi = 2005 | Tunniste = 0-8160-5202-5 | www = https://books.google.com/books?id=k3NnUyqzRNYC}}</ref> Erään version mukaan Tenes katkaisi isänsä laivan köyden tämän saavuttua Tenedokseen. Sanonta ''Teneen kirves'' tulikin tämän vuoksi merkitsemään mielipahaa, jota ei kyetä tyynnyttämään.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Lemprière | Nimeke = A Classical Dictionary, Containing a Copious Account of All the Proper Names Mentioned | Sivu = 61 | Julkaisija = F.D. Lempriere, A.M: | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1804}}</ref> Toisen myytin mukaan Akhilleus nousi maihin Tenedoksessa ollessaan matkalla [[Aulis (kaupunki)|Aulikseen]]. Hänen laivansa törmäsi myrskyssä saareen, jossa Akhilleus taisteli Tenestä, myytin tämän version mukaan Apollon poikaa vastaan tietämättä tämän syntyperää eikä näin ollen osannut varoa Apollon kostoa. Myytin tämän version mukaan Akhilleuksen tappoi sittemmin Kyknos Troijassa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = J. E. Thorburn Jr. | Nimeke = Facts on File Companion to Classical Drama | Sivu = 7 | Julkaisija = Facts on File | Vuosi = 2005 | Tunniste = 0-8160-5202-5 | www = https://books.google.com/books?id=k3NnUyqzRNYC}}</ref> [[Sofokles|Sofokleen]] näytelmässä ''[[Filoktetes (Sofokles)|Filoktetes]]'' vuodelta 409 eaa. käärme puri Filoktetestä jalkaan Tenedoksessa. [[Gaius Iulius Hyginus|Hyginuksen]] mukaan jumalatar [[Hera (mytologia)|Hera]], joka vastusti Filoktetesta auttaakseen [[Herakles]]ta, oli lähettänyt käärmeen rankaisemaan tätä. Hänen haavansa eivät yrityksistä huolimatta parantuneet, ja kreikkalaiset hylkäsivät hänet, mutta palasivat myöhemmin hänen luokseen pyytämään apua hyökkäyksessä Troijaa vastaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = J. E. Thorburn Jr. | Nimeke = Facts on File ompanion to Classical Drama | Sivu = 433–434 | Julkaisija = Facts on File | Vuosi = 2005 | Tunniste = 0-8160-5202-5 | www = https://books.google.com/books?id=k3NnUyqzRNYC}}</ref> [[Athenaios]] ylisti Nymfodorosta mukaillen Tenedoksen naisten kauneutta.<ref name=Cramer113>{{kirjaviite | Tekijä = J. A. Cramer | Nimeke = A Geographical and Historical description of Asia Minor, With a Map | Sivu = 113 | Julkaisija = Oxford Univerristy Press | Vuosi = 1832 | www = https://books.google.com/books?id=GoEOAAAAQAAJ}}</ref>

[[Kallimakhos]] mainitsi myytin, jonka mukaan Inon poika Melikertes ajautui kuolleena Tenedokseen sen jälkeen, kun hänen äitinsä oli heittänyt hänet mereen ennen kuin teki itsemurhan. Saaren asukkaat, lelegialaiset, rakensivat Melikerteelle alttarin ja panivat alulle rituaalin, jossa nainen uhrasi pienen lapsensa, kun kaupunki oli hädässä. Nainen saatettiin silloin tehdä sokeaksi.<ref name=Pache>{{kirjaviite | Tekijä = C. O. Pache | Nimeke = Baby and Child Heroes in Ancient Greece | Sivut = 141–142 | Julkaisija = University of Illinois | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 0-252-02929-1 | www = https://books.google.com/books?id=OR47FBpYDJAC}}</ref> Myytti kertoo myös, että tästä tavasta luovuttiin, kun Oresteen jälkeläiset asettuivat saarelle.<ref name=Hughes86>{{kirjaviite | Tekijä = D. D. Hughes | Nimeke = Human Sacrifice in Ancient Greece | Sivu = 86 | Julkaisija = Routledge | Julkaisupaikka = New York | Vuosi = 1991 | www = https://books.google.com/books?id=Ediuoal6KYIC}}</ref>

Varhaisista ajoista saakka, ilmeisesti jo pronssikauden lopulla, Tenedosessa palvottiin ennen kaikkea [[Apollon|Apollon Smintheusta]], jonka uskottiin sekä lähettävän kulkutauteja että suojelevan niiltä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = M. Wood | Nimeke = In Search of the Trojan War, Updated Edition | Julkaisija = University of California Press | Vuosi = 1996 | www = https://books.google.com/books?id=N5HDjtGwYjsC}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = L. R. Farnell | Nimeke = The Cults of the Greek States | Sivut = 161–166 | Julkaisija = Clarendon Press | Vuosi = 1907 | www = https://books.google.com/books?id=4GjXAAAAMAAJ}}</ref> Apollon yhteys Tenedokseen ilmenee myös ''[[Ilias|Iliaan]]'' ensimmäisestä kirjasta, jonka mukaan pappi kutsui Apollonia sanoen:

Perimätiedon mukaan Tenedoksessa olisi muinaisina aikoina [[ihmisuhri|uhrattu ihmisiä]], etupäässä lapsia, mutta nykyisin kertomuksia ihmisuhreista pidetään myyttisinä. Saarella palvottiin Paleomon-nimistä sankaria, jonka kulttiin uhrit on liitetty.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = D. D. Hughes | Nimeke = Human Sacrifice in Ancient Greece | Sivu = 134 | Julkaisija = Routledge | Julkaisupaikka = New York | Vuosi = 1991 | www = https://books.google.com/books?id=Ediuoal6KYIC}}</ref> Tenedoksessa tiedetään kyllä uhratun vastasyntyneitä [[koturni]]in puettuja vasikoita, kun lehmää oli kohdeltu kuin synnyttävää naista. Sen jälkeen vasikan tappanut henkilö karkotettiin merelle.<ref name=Hughes86 /> [[Harold Willoughby]]n mukaan tämä tapa johtui siitä, että vasikan uskottiin olevan jumalan rituaalinen inkarnaatio.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = H.R. Willoughby | Nimeke = Pagan Regeneration: A Study of Mystery Initiations in the Graeco–Roman World | Julkaisija = Kessinger Publishing | Vuosi = 1929 | Tunniste = ISBN 978-0766180833 | www = https://books.google.com/books?id=f6IbTrHN3WcC}}</ref>

Ensimmäiset rahat, joissa oli kreikankielistä tekstiä, lyötiin Tenedoksessa ja [[Lesbos|Lesboksessa]].<ref name=Rose>{{lehtiviite | Tekijä = C. B. Rose | Otsikko = Separating fact from fiction in the Aiolian migration | Julkaisu = Hesperia | Numero = 77 | Sivu = 399–430 | Vuosi = 2008 | Doi = 10.2972/hesp.77.3.399}}</ref> Niihin lyötiin [[viinirypäle|rypäleterttujen]] ja viiniastioiden kuten [[amfora|amoforien]] ja [[kantharos]]ten kuvia.<ref name="WIT_Press338">{{kirjaviite | Tekijä = F. Akpınar, N. Saygın, E. Karakaya | Nimeke = Sustainable Development and Planning V | Sivu = 338 | Luku = Evaluation of the conservation activities in the historical settlement Tenedos–Bozcaada Island | Julkaisija = Southampton, UK: WIT Press | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-1-84564-544-1}}</ref> Kaikkein varhaisimmissa rahoissa oli toisella puolella miehen ja naisen pään kuva.<ref name=Hands>{{kirjaviite | Tekijä = A. W. Hands | Nimeke = Common Greek Coins:Volume 1, The Coinage of Athens, Corinth, Aegina,... | Julkaisija = Spink & Son | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1907 | www = https://books.google.com/books?id=-AcXAAAAYAAJ}}</ref><ref name=Ridgeway>{{kirjaviite | Tekijä = W. Ridgeway | Nimeke = The Origin of Metallic Currency and Weight Standards | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1892 | www = https://books.google.com/books?id=lo8UAAAAYAAJ}}</ref> Varhaiset rahat olivat [[hopea]]a, ja niissä oli kaksipäisen kirveen kuva. Tämän on selitetty symboloineen Tenedoksessa voimassa ollutta lakia, jonka mukaan [[aviorikos|aviorikokseen]] syyllistyneet oli mestattava.<ref name=Ridgeway /> Todennäköisemmin kyseessä kuitenkin oli joko uskonnollinen symboli tai rahan liikkeeseenlaskijan sinetti.<ref name=Hands />

Joidenkin lähteiden mukaan filosofi [[Thales]] kuoli Tenedoksessa. Tähtitieteilijä [[Kleostratos]] eli ja vaikutti Tenedoksessa, mutta ei tiedetä, tapasiko hän koskaan Thalesta. Kleostratus on yksi Kreikan tähtitieteen perustajista, joka oli perehtynyt [[babylonia]]laisten tietämykseen ja sai siitä vaikutteita.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = G. Sarton | Nimeke = Ancient Science through the Golden Age of Greece | Sivu = 178 | Julkaisija = Harvard University Press | Vuosi = 1952}}</ref>

[[Antiikin Ateena|Ateenalla]] oli laivastotukikohta saarella 400- ja 300-luvuilla eaa. [[Demosthenes]] mainitsi, että [[Apollodoros]], erästä laivaa komentanut [[trierarkki]], ehdotti, että laivan olisi pitänyt poiketa Tenedokseen ostamaan ruokaa, minkä jälkeen hän olisi voinut luovuttaa päällikkyyden Polykleelle.<ref name=Barnes /> Vuonna 493 eaa. [[persia]]laiset valloittivat Tenedoksen ja joukon muita kreikkalaisten asuttamia saaria<ref>{{kirjaviite | Tekijä = G. Sarton | Nimeke = Ancient Science through the Golden Age of Greece | Sivu = 222 | Julkaisija = Harvard University Press | Vuosi = 1952}}</ref> mutta noin vuonna 450 eaa. Ateena ilmeisesti perusti sinne entistä voimakkaamman tukikohdan.<ref name=Barnes /> [[Ksenofon]]in mukaan [[sparta]]laiset hyökkäsivät saareen vuonna 389 eaa., mutta Ateenan laivasto voitti heidät, kun he kaksi vuotta myöhemmin yrittivät samaa uudestaan.<ref name=Barnes />

Saaren maaperä ei soveltunut laajamittaiseen laiduntamiseen tai maanviljelykseen. Paikallisista rypäleistä ja viineistä on mainintoja piirtokirjoituksissa ja rahoissa, mutta ei esimerkiksi [[Plinius|Pliniuksen]] ja hänen aikalaistensa teoksista. Lisäksi siellä tuotettiin [[meirami]]a eli oreganoa, joka oli yksi kreikkalaisessa keittiössä käytetyistä mausteista.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = H. Michell | Nimeke = The Economics of Ancient Greece | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1940 | asin = B0006D8AYO | www = https://books.google.com/books?id=6pU4AAAAIAAJ}}</ref> Useimmat sekä välttämättömyys- että ylellisyyshyödykkeistä olivat tuontitavaraa.<ref name=Barnes />

[[Aristoteles]] kirjoitti ''[[Politiikka (Aristoteles)|Politiikka]]'' -teoksessaan lyhyesti Tenedoksen yhteiskunnallisesta ja poliittisesta rakenteesta. Hän mainitsi, että huomattavan suuri osa saaren väestöstä työskenteli lauttaliikenteeseen liittyvissä tehtävissä<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Aristoteles | Nimeke = Politiikka | Luku = Neljäs kirja, kappale 1291b | Suomentaja = A. M. Anttila | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 951-662-515-0}}</ref>, mahdollisesti jopa satoja henkilöitä saaren vain muutamaan tuhanteen nousseesta väestöstä.<ref name=Barnes /> Ei kuitenkaan tiedetä, oliko Tenedoksessa koskaan vallalla samankaltainen [[antiikin demokratia|demokraattinen]] valtiomuoto kuin Ateenassa.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = T. J. Quinn | Otsikko = Political groups in Lesbos during the Peloponnesian war | Julkaisu = Historia: Zeitschrift für Alte Geschichte | Sivut = 405–417 | Vuosikerta = 20 | Numero = 4 | Vuosi = 1971 | jstor = 4435207}}</ref>

Tenedoksessa [[aviorikos|aviorikokseen]] syyllistyneitä rangaistiin katkaisemalla heidän kaulansa kirveellä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K.O. Müller | Nimeke = The History and the Antiquities of the Doric Race | Julkaisija = John Murray | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1839 | www = https://books.google.com/books?id=cr_ANWzsVC0C}}</ref> [[Pausanias (maantieteilijä)|Pausanias]] mainitsi, että muutamat yleiset kreikkalaiset sananparret viittasivat tenedoslaisten tapoihin. Sanonta ”Hän on mies Tenedoksesta” viittasi ehdottoman rehelliseen henkilöön, ja ”leikkaaminen tenedoslaisella kirveellä” merkitsi ehdotonta ja lopullista kieltävää vastausta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = I. Disraeli, B. Disraeli | Nimeke = Curiosities of Literature, Volume 3 | Julkaisija = Frederick Warne and company | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1859 | www = https://books.google.com/books?id=wV0JAAAAQAAJ}}</ref> Lykofron toisella vuosisadalla eaa. viittasi Melikertes-jumalaan ”vauvojen tappajana”.<ref name=Pache />

Aleksanteri Suuren sotiessa Persiaa vastaan persialainen sotapäällikkö [[Farnabazos]] hyökkäsi Tenedokseen sadan laivan voimin ja valtasikin sen, kun Aleksanteri ei ehtinyt lähettää laivastoa ajoissa puolustamaan saarta. Saaren muurit purettiin ja asukkaiden oli uudelleen hyväksyttävä Persian kuningas [[Dareios I]]:n kanssa aikoinaan tehty Antalkidaan rauhansopimus.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = J. R. Ashley | Nimeke = The Macedonian Empire: The Era of Warfare under Philip II and Alexander the Great | Sivut = 106–107 | Julkaisija = Jefferson, NC: McFarland & Company | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 0-7864-1918-0 | www = https://books.google.com/books?id=nTmXOFX-wioC}}</ref> Myöhemmin Aleksanterin sotapäällikkö [[Hegelokhos Makedonialainen]] valtasi saaren persialaisilta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = J. R. Ashley | Nimeke = The Macedonian Empire: The Era of Warfare under Philip II and Alexander the Great | Sivu = 95 | Julkaisija = Jefferson, NC: McFarland & Company | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 0-7864-1918-0 | www = https://books.google.com/books?id=nTmXOFX-wioC}}</ref> Aleksanteri teki saarelaisten kanssa liiton rajoittaakseen Persian mahtia merellä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = D.W. Engels | Nimeke = Alexander the Great and the Logistics of the Macedonian Army | Sivu = 31 | Julkaisija = University of California Press | Vuosi = 1980}}</ref> Hän myös otti armeijaansa ja laivastoonsa mukaan 3000 tenedoslaista kauppiasta ja soutajaa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = J. R. Ashley | Nimeke = The Macedonian Empire: The Era of Warfare under Philip II and Alexander the Great | Sivu = 50 | Julkaisija = Jefferson, NC: McFarland & Company | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 0-7864-1918-0 | www = https://books.google.com/books?id=nTmXOFX-wioC}}</ref>

Kun [[Rooman valtakunta|roomalaiset]] olivat vallanneet Kreikan, myös Tenedos tuli pian heidän hallintaansa. Saaresta tuli osa Rooman valtakuntaa vuonna 133 eaa., kun [[Pergamon]]in kuningas [[Attalos III]] testamentilaan luovutti valtakuntansa roomalaisille.<ref name=Barnes /> Roomalaiset rakensivat [[Dardanellit|Dardanellien]] salmelle uuden sataman nimeltä Alexandreia Troas. Sen vuoksi Tenedos menetti entisen merkityksensä ja alkoi rappeutua.<ref name="WIT_Press332">{{kirjaviite | Tekijä = F. Akpınar, N. Saygın, E. Karakaya | Nimeke = Sustainable Development and Planning V | Sivu = 332 |Luku = Evaluation of the conservation activities in the historical settlement Tenedos–Bozcaada Island | Julkaisija = Southampton, UK: WIT Press | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-1-84564-544-1}}</ref> [[Vergilius]] totesi ''[[Aeneis]]''-teoksessaan, että sen satama oli autio eivätkä laivat voineet enää hänen aikanaan ankkuroitua lahteen. Saaren viiniviljelyksetkin oli ilmeisesti hylätty. Oliivien viljelys ja [[oliiviöljy]]n valmistus mahdollisesti jatkuivat, mutta todennäköisesti niitäkään ei riittänyt vientiin. Arkeologisten todisteiden mukaan asutusta oli etupäässä kaupungissa sekä vain muutamissa paikoissa maaseudulla.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Turan Takaoğlu, Onur Bamyacı | Nimeke = Ethnoarcheological Investigations in Rural Anatolia | Sivut = 121–122 | Luku = Continuity and change in Rural Land Use on Tenedos/Bozcaada | Julkaisija = Takaoğlu | Vuosi = 2007 | www = http://comu.academia.edu/TuranTakaoglu/Papers/743946/Continuity_and_Change_in_Rural_Land_Use_on_Tenedos_Bozcaada}}</ref>

[[Strabon]]in mukaan Tenedoksen asukkaat olivat [[Kyknos|Kyknoksen]] kautta sukua [[Korintti|Korintin]] seudulla sijainneen [[Tenea]]n asukkaiden kanssa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Strabon | Nimeke = Geographica | Luku = Book VIII, Chapter 6:22: Argolis | Selite = englanniksi kääntänyt H.L. Jones | Julkaisija = Harvard University Press | Vuosi = 1927 | www = http://penelope.uchicago.edu/Thayer/E/Roman/Texts/Strabo/8F*.html}}</ref>

[[Kolmas Mithridateen sota|Kolmannen Mithridateen sodan]] aikana noin 73 eaa. Tenedoksen luona käytiin suuri meritaistelu roomalaisen sotapäällikkö [[Lucullus|Luculluksen]] ja [[Pontos|Pontoksen]] kuningas [[Mithridates VI]]:n laivaston välillä, jota komensi Neoptolemus. Tämä [[Tenedoksen taistelu]] päättyi roomalaisten täydelliseen voittoon.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = James Ussher | Nimeke = The Annals of the World | Sivu = 543 | Julkaisija = Master Books | Vuosi = 2003 | www = https://books.google.com/books?id=_bMVAqUBBUkC}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = T. Jaques | Nimeke = Dictionary of Battles and Sieges: P.X | Julkaisija = Greenwood Press | Julkaisupaikka = Westport, CT | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-0-313-33536-5 | www = https://books.google.com/books?id=tW_eEVbVxpEC}}</ref> Noin vuosina 81–75 eaa. [[Kilikia]]n kuvernööri [[Gaius Dolabella]]n lähetti saarelle [[Varres|Varreksen]], joka ryösti sieltä Teneen patsaan ja jokin verran rahaa.<ref name=Barnes /> Vuoteen 6 eaa. mennessä manterelle perustettu satama oli käynyt vähemmän hyödylliseksi, ja Tenedos alkoi saada entistä merkitystään takaisin.<ref name="WIT_Press332" /> [[Dion Khrysostomos|Dion Krysostomoksen]] ja [[Plutarkhos|Plutarkhoksen]] mukaan Tenedos oli vuoden 100 jaa. aikoihin kuuluisa saviastioistaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = C.H. Williams | Nimeke = Anemurium: The Roman and Early Byzantine pottery | Julkaisija = Pontificial Institute for Medieval Studies | Vuosi = 1989 | Tunniste = ISBN 0-88844-365-X | www = https://books.google.com/books?id=DJbiHprO140C}}</ref> Rooman suojeluksessa Tenedoksessa alettiin jälleen lyödä rahaa yli sadan vuoden tauon jälkeen. Rahat olivat vanhan mallin mukaisia, mutta niihin lyödyt kuvat olivat yksityiskohtaisempia ja tarkempia.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = E. T. Cook | Nimeke = A Popular Handbook to the Greek and Roman Antiquities in the British Museum | Sivu = 535 | Julkaisija = MacMillan | Vuosi = 1903 | www = https://books.google.com/books?id=OmAbAAAAMAAJ}}</ref>

[[Ortodoksinen kirkko]] teki Tenedoksesta oman hiippakuntansa, joka 800-luvulta lähtien oli [[Mytilini]]n metropoliitan alainen, mutta sai 1300-luvun alussa oman metropoliittansa.<ref name=Kiminas67>{{kirjaviite | Tekijä = D. Kiminas | Nimeke = Orthodox Christianity Vol. I: The Ecumenical Patriarchate | Sivu = 67 | Julkaisija = Wildside Press | Vuosi = 2009 | www = https://books.google.com/books?id=QLWqXrW2X-8C}}</ref> Tenedos oli siihen aikaan osa [[Bysantti|Bysantin]] valtakuntaan, mutta sen sijainnin vuoksi sitä tavoittelivat myös [[Venetsian tasavalta|Venetsia]] [[Genova]] ja [[Osmanien valtakunta]]. Sodissa, joita heikentynyt Bysantti joutui toistuvasti käymään Genovaa ja Venestiaa vastaan kauppareittien hallinnasta, Tenedos sai keskeisen strategisen merkityksen.<ref name=Nicol278>{{kirjaviite | Tekijä = D. M. Nicol | Nimeke = Byzantium and Venice: A Study in Diplomatic and Cultural Relations | Sivu = 278 | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1992 | www = https://books.google.com/books?id=rymIUITIYdwC}}</ref> Vuonna 1304 genovalainen seikkailija [[Andrea Morisco]], jolle Bysantin keisari [[Andronikos III]] oli myöntänyt amiraalin arvon, valtasi Tenedoksen.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = D. M. Nicol | Nimeke = Byzantium and Venice: A Study in Diplomatic and Cultural Relations | Sivu = 222 | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1992 | www = https://books.google.com/books?id=rymIUITIYdwC}}</ref> Kun poliittinen jännitys Bysantissa [[Bysantin sisällissota 1352–1357|vuosien 1352–1357 sisällissodan]] edellä kiristyi, venetsialaiset tarjosivat vuonna 1350 [[Johannes V Palaiologos|Johannes V Palaiologokselle]] 20&nbsp;000 [[dukaatti]]a siitä, että olisivat saaneet Tenedoksen valvontaansa. Kun Johannes V sitten sisällissodan aikana vangittiin, [[Johannes VI Kantakuzenos]] määräsi Tenedoksen hänen karkotuspaikakseen.<ref name=Nicol278 />

Johannes V väitti lopulta voittaneensa sisällissodan, mutta velkaantui samalla suuresti, etupäässä venetsialaisille.<ref name=Nicol278 /> Kesällä 1369 Johannes V purjehti Venetsiaan ja tarjoutui myymään Tenedoksen venetsialaisille 25&nbsp;000 dukaatin hinnasta edellyttäen, että saisi takaisin myös omat kruununjalokivensä.<ref name=Treadgold> {{kirjaviite | Tekijä = W. Treadgold | Nimeke = A History of the Byzantine State and Society | Sivut = 776–781 | Julkaisija = Stanford, CA: Stanford University Press | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 0-8047-2630-2 | www = https://books.google.com/books?id=nYbnr5XVbzUC}}</ref> Hänen poikansa [[Andronikos IV Palaiologos]], joka toimi Konstantinpolissa sijaishallitsijana, kuitenkin hylkäsi sopimuksen, mahdollisesti genovalaisten painostuksen vuoksi.<ref name=Nicol278 /> Andronikos yritti saada isänsä luopumaan kaupasta, mutta ei onnistunut. Vuonna 1376 Johannes V myi saaren Venetsialle aiemmin alustavasti sovituin ehdoin. Tämä oli [[Galata]]n genovalaisille suuri järkytys. Genovalaiset auttoivat vangittua Andronikosta pakenemaan ja syrjäyttämään isänsä. Palkkioksi avusta Andrikos luovutti Tenedoksen genovalaisille. Saarella toiminut varuskunta ei kuitenkaan hyväksynyt sopimusta, vaan luovutti saaren hallinnan venetsialaisille.<ref name=Treadgold />

Venetsialaiset vartioivat mustasukkaisesti niitä oikeuksia, jotka Torinon rauhansopimus jätti heille Tenedoksen suhteen. [[Rodos|Rodoksen]] ritarien suurmestari halusi vuonna 1405 rakentaa sinne linnoituksen ritarien kustannuksella, mutta venetsialaiset eivät sitä sallineet.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = D. M. Nicol | Nimeke = Byzantium and Venice: A Study in Diplomatic and Cultural Relations | Sivu = 349 | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1992 | www = https://books.google.com/books?id=rymIUITIYdwC}}</ref> Saari pysyi suurimmaksi osaksi asumattomana vuosikymmeniä. Kun [[Ruy Gonzáles de Clavijo]] kävi siellä vuonna 1403, hän totesi, että se oli Trinon rauhansopimuksen jäljiltä edelleen asumaton.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = R. G. Clavijo | Nimeke = Narrative of the Embassy of Ruy Gonzalez de Clavijo to the Court of Timour at Samarcand, A.D. 1403–6 | Julkaisija = Haklyut Society | Vuosi = 1859 | www = https://books.google.com/books?id=ZVkMAAAAIAAJ}}</ref>

Ensimmäinen meritaistelu Venetsian ja nousevan [[Osmanien valtakunta|osmanien valtakunnan]] laivastojen välillä käytiin [[Gallipoli]]ssa 29. toukokuuta 1416. Venetsian laivaston päällikkö Pietro Lordean voitti, karkotti lähistöltä kaikki turkkilaiset ja nousi maihin Tenedoksessa, jossa hän surmasi kaikki ei-turkkilaiset vangit, jotka olivat vapaaehtoisesti liittyneet Turkin puolelle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = R. Crowley | Nimeke = City of Fortune: How Venice Ruled the Seas | Julkaisija = Random House | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-0-679-64426-2 | www = https://books.google.com/books?id=1RW8ieYILjMC}}</ref> Vuonna 1419 sulttaani [[Mehmed I]] teki venetsianVenetsian kanssa rauhansopimuksen, jonka mukaan Tenedos oli rajana, jonka toiselle puolelle Turkin laivasto ei saanut edetä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = E. E. Pitcher | Nimeke = An Historical Geography of the Ottoman Empire from Earliest Times to the End | Sivu = 67 | Julkaisija = Shield Press | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1968 | www = https://books.google.com/books?hl=en&lr=&id=8gs4AAAAIAAJ}}</ref> Kun espanjalainen [[Pedro Tafur]] kävi saarella, hän totesi, että se oli suurimmaksi osaksi autio, siellä oli runsaasti [[kaniini|kaniineja]], sen viinitarhat olivat rappeutuneet, mutta satama oli pidetty hyvässä kunnossa. Hän mainitsi myös turkkilaisten usein hyökänneen satamaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Pedro Tafur | Nimeke = Travels and Adventures 1435–1439 | Sivu = 113 | Julkaisija = Oxon, UK. RoutledgeCurzon | Vuosi = 2004 | www = https://books.google.com/books?id=f3hGyMvE8vUC}}</ref> Vuonna 1453 venetsialaisen sotalaivan komentaja Giacomo Loredan tarkkaili Tenedoksesta käsin Turkin laivastoa sen ollessa matkalla Konstantinopoliin, joka tällöin viimeisen kerran yritti puolustautua turkkilaisten hyökkäystä vastaan.<ref name=Nicol>{{kirjaviite | Tekijä = D. M. Nicol | Nimeke = Byzantium and Venice: A Study in Diplomatic and Cultural Relations | Sivut = 396–397 | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1992 | www = https://books.google.com/books?id=rymIUITIYdwC}}</ref>

Sulttaani [[Mehmed II]] miehitti Tenedoksen vuonna 1455, kaksi vuotta sen jälkeen kun hän oli [[Konstantinopolin piiritys|valloittanut Konstantinopolin]] ja tehnyt siten lopun Itä-Rooman keisarikunnasta.<ref name="WIT_Press332" /> Siitä tuli ensimmäinen Egeanmeren saari, jonka [[Osmanien valtakunta|osmanit]] saivat valtaansa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Turan Takaoğlu, Onur Bamyacı | Nimeke = Ethnoarcheological Investigations in Rural Anatolia | Sivut = 115–116 | Luku = ContinuityuContinuity and change in rural use on Tenedos/Bozcaada | Julkaisija = Takaoğlu | Vuosi = 2007}}</ref> Silloin saari oli kuitenkin lähes 75 vuotta aikaisemmin pakolla suoritetun evakuoinnin jäljiltä edelleen autiona.<ref name=Kiminas67 /> Mehmed II jälleenrakensi saaren linnoituksen.<ref name="WIT_Press332" /> Hänen hallitessaan osmanien laivasto käytti sitä huoltotukikohtana. Kun venetsialaiset ymmärsivät saaren strategisen merkityksen, he yrittivät vallata sen. Vuonna 1464 Giacopo Loredano onnistuikin valtaamaan sen Venetsialle,<ref>{{kirjaviite | Tekijä = E. E. Pitcher | Nimeke = An Historical Geography of the Ottoman Empire from Earliest Times to the End | Sivu = 85 | Julkaisija = Shield Press | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1968 | www = https://books.google.com/books?hl=en&lr=&id=8gs4AAAAIAAJ}}</ref> mutta jo samana vuonna osmanien amiraali Mahmud Pašša valtasi sen takaisin.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = T. Stavrides | Nimeke = The Sultan of Vezirs: The Life and Times of the Ottoman Grand Vezir Mahmud Pasha Angelovi. (1453–1474) | Julkaisija = Brill | Julkaisupaikka = Leiden, Alankomaat | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 9004121064 |www = https://books.google.com/books?id=ptXG0uA70lAC}}</ref>

Osmanien valtakaudella saari asutettiin jälleen, ja asukkaita sinne houkuteltiin myöntämällä heille verovapaus.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = F. Pekin, H. Yılmaz | Nimeke = Türkiye'nin kültür mirası: 100 kale | Sivu = 59 | Kieli = {{tr}} | Julkaisija = NTV | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 9789756690901 | www = https://books.google.com/books?ei=s3JfUJrSHKbl4QS4t4DICA&id=JmUMAQAAMAAJ}}</ref> Osmanien laivaston amiraali ja kartografi [[Piri Reis]]in vuonna 1521 valmistuneessa teoksessa ''Kitab-i-Bahriye'' on hänen laatimansa kartta rannikosta ja sen läheisyydessä olevista saarista, Tenedos mukaan luettuna. Hän mainitsi, että [[Smyrna]]sta pohjoiseen, [[Dardanellit|Darnanelleille]] matkalla olleet laivat tavallisesti kulkivat saaren ja manteren välisen seitsemän mailin levyisen salmen kautta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = M. Korfmann | Nimeke = Troy and the Trojan War: Symposium Held at Bryn Mawr College, 1984 | Sivut = 5–6 | Luku = Troy: Topography and navigation | Julkaisija = Bryn Marr College | Julkaisupaikka = Bryn Mawr, Pennsylvania | Vuosi = 1986}}</ref>

Venetsialainen Tommaso Morosini komensi 23 laivaa, jotka 20. maaliskuuta 1646 lähtivät Kreetasta määränpäänään Istanbul. Ne pysähtyivät Tenedoksen luona, mutta miehistö ei pystynyt nousemaan maihin, kun laivoja ammuttiin niin, että monet miehistön jäsenet saivat surmansa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K.M. Setton | Nimeke = Venice, Austria and the Turks in the Seventeenth Century | Sivu = 139 | Julkaisija = American Philosophical Society | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 0-87169-192-2 | www = https://books.google.com/books?id=XN51y209fR8C}}</ref> Vuonna 1654 turkkilainen meriupseeri Hozam Alin nousi saarella maihin ja johti Turkin joukkojen meritaistelua venetsialaisia vastaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K.M. Setton | Nimeke = Venice, Austria and the Turks in the Seventeenth Century | Sivu = 171 | Julkaisija = American Philosophical Society | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 0-87169-192-2 | www = https://books.google.com/books?id=XN51y209fR8C}}</ref> Turkkilaiset voittivat tämän ensimmäisen Dardanellien taistelun, josta tuli ensimmäinen neljän taistelun sarjassa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K.M. Setton | Nimeke = Venice, Austria and the Turks in the Seventeenth Century | Sivu = 172 | Julkaisija = American Philosophical Society | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 0-87169-192-2 | www = https://books.google.com/books?id=XN51y209fR8C}}</ref> Kun alueella oli vuonna 1656 jälleen taistelu, venetsialainen Barbaro Badoer valtasi saaren 8. heinäkuuta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K.M. Setton | Nimeke = Venice, Austria and the Turks in the Seventeenth Century | Sivu = 184 | Julkaisija = American Philosophical Society | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 0-87169-192-2 | www = https://books.google.com/books?id=XN51y209fR8C}}</ref> Tämä osmanien häviö heikensi silloin 16-vuotiaan [[Mehmed IV]]:n asemaa<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Karin Ådahl | Nimeke = The Sultan's Procession: The Swedish Embassy to Sultan Mehmed IV in 1657–1658 and the Rålamb paintings | Julkaisija = Swedish Research Institute in Istanbul | Vuosi = 2006 | www = https://books.google.com/books?id=j-WSuPRm_rsC}}</ref>, kun taas [[suurvisiiri]] [[Köprülü Mehmed Pašša]]n asema vahvistui.<ref name=Turnbull>{{kirjaviite | Tekijä = S. Turnbull | Nimeke = The Ottoman Empire, 1326–1699 | Sivu = 81 | Julkaisija = Osprey Publishing | Julkaisupaikka = Oxford | Vuosi = 2003 | Tunniste = ISBN 1-84176-569-4 | www = https://books.google.com/books?id=rGieUhA5a5MC}}</ref> Vuonna 1657 Dardanellien läpi purjehti suuri osmanien laivasto, joka mursi venetsialaisten rakentaman sulun tarkoituksenaan vallata Tenedos takaisin, minkä venetsialaiset kuitenkin onnistuivat estämään.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K.M. Setton | Nimeke = Venice, Austria and the Turks in the Seventeenth Century | Sivu = 185 | Julkaisija = American Philosophical Society | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 0-87169-192-2 | www = https://books.google.com/books?id=XN51y209fR8C}}</ref> Heinäkuussa 1657 pašša päätti murtaa venetsialaisten sulun ja vallata alueen takaisin.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K.M. Setton | Nimeke = Venice, Austria and the Turks in the Seventeenth Century | Sivut = 186–187 | Julkaisija = American Philosophical Society | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 0-87169-192-2 | www = https://books.google.com/books?id=XN51y209fR8C}}</ref> Venetsialaiset olivat keskenäänkin eri mieltä siitä, oliko Tenedosta ja Lemnosta puolustettava vai voitiinko ne luovuttaa osmaneille. Kiista päättyi vasta, kun pašša 31. elokuuta 1657 valloitti Tenodoksen neljännessä ja viimeisessä Dardanellien taisteluista.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K.M. Setton | Nimeke = Venice, Austria and the Turks in the Seventeenth Century | Sivut = 188–189 | Julkaisija = American Philosophical Society | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 0-87169-192-2 | www = https://books.google.com/books?id=XN51y209fR8C}}</ref><ref name=Turnbull />

Osmanien Turkki, Venetsia ja joukko muita Euroopan valtiota allekirjoitti 26. tammikuuta 1699 [[Karlowitzin rauha]]nsopimuksen, jonka yhteydessä osmanit ensimmäisen kerran joutuivat kosketukseen Euroopan valtavirran diplomatian kanssa. Venetsian senaatti lähetti edustajansa Soranzon Tenedoksen kautta Istanbuliin. Saarella häntä tervehdittiin kuninkaallisin kunnian­osoituksin tykin­laukauksineen, ja juhlallisuuksiin osallistui myös saaren pašša.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K.M. Setton | Nimeke = Venice, Austria and the Turks in the Seventeenth Century | Sivu = 410 | Julkaisija = American Philosophical Society | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 0-87169-192-2 | www = https://books.google.com/books?id=XN51y209fR8C}}</ref>

Vuonna 1822 [[Kreikan vapaussota|Kreikan vapaussodan]] aikana vallankumoukselliset päättivät hyökätä osmanien laivastoa vastaan ja polttaa yhden sen laivoista Tenedoksen edustalla.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = Robert Vaughn, Henry Allon | Otsikko = British Quarterly Review | Julkaisu = British Quarterly Review | Numero = 66 |Sivu = 456 | Vuosi = 1877 | www = https://books.google.com/books?id=Ia7QAAAAMAAJ}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Dionysios Solomos Günther | Nimeke = Werke | Sivut = 272–273 | Julkaisija = Steiner | Julkaisupaikka = Stuttgart | Kieli = {{de}} | Vuosi = 2000 | Tunniste = ISBN 978-3-315-07249-6 | www = https://books.google.com/books?id=gyMcn5AR0RMC}}</ref> Tapaus rohkaisi suuresti Kreikan vapaustaistelijoita ja herätti huomiota kaikkialla Euroopassa.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Biographisches Lexikon | Sivu = 333 | Julkaisija = Südosteuropäische Arbeiten, Institut zur Erforschung des Deutschen Volkstums im Süden und Südosten in (Vol. 75). Oldenbourg Verlag | Julkaisupaikka = München | Vuosi = 1976 | www = https://books.google.com/books?id=hlQsAQAAIAAJ}}</ref> Saaren metsät tuhoutuivat sodassa.<ref name=Newton>{{kirjaviite | Tekijä = C. T. Newton | Nimeke = Travels and Discoveries in the Levant | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1865 | Tunniste = ISBN 978-1-108-01742-8 | www = https://books.google.com/books?id=0R0GAAAAQAAJ}}</ref>

1800-luvulla [[viini]]n tuotanto saarella pysyi kannattavana liike­toimintana, kun taas [[vehnä]]n vuotuinen tuotanto tyydytti paikallisen tarpeen vain kolmeksi kuukaudeksi vuodessa.<ref name=Newton272>{{kirjaviite | Tekijä = C. T. Newton | Nimeke = Travels and Discoveries in the Levant | Sivut = 272–274 | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1865 | Tunniste = ISBN 978-1-108-01742-8 | www = https://books.google.com/books?id=0R0GAAAAQAAJ}}</ref> Viinin ohella saaren ainoa vientituote oli pieni määrä [[villa]]a.<ref name=Newton /> Saarelle yritettiin 1800-luvulla istuttaa myös [[päärynäpuu|päärynä-]], [[viikunapuu|viikuna-]] ja [[mulperipuu|mulperipuita]]<ref name=Durmus>{{kirjaviite | Tekijä = Hüseuyin Durmus | Nimeke = Bozcaada' nın sosyo-ekonomik yapısı ve kültürü | Sivu = 92 | Julkaisija = Osmangazi Üniversitesi | Vuosi = 2006 | Kieli = {{tr}}}}</ref>. Vähäisessä määrin siellä oli jo aikaisemmin viljelty hedelmiä, varsinkin viikunoita.<ref name=McArthur />

Heinäkuussa 1874 saarella sattui tuhoisa tulipalo.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Clements R. Markham | Nimeke = The Geographical Magazine: Volume V-1878 | Sivu = 198 | Julkaisija = Trübner & Co | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1878 | www = https://books.google.com/books?id=9Ps5AQAAIAAJ}}</ref> Vuonna 1876 saarelle perustettiin siellä ennestään toimineiden koulujen lisäksi keskikoulu, jossa oli 22 oppilasta ja jossa opetettiin turkkia, arabiaa ja persiaa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Clements R. Markham | Nimeke = The Geographical Magazine: Volume V-1878 | Sivu = 201 | Julkaisija = Trübner & Co | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1878 | www = https://books.google.com/books?id=9Ps5AQAAIAAJ}}</ref> Vuonna 1878 saarella asui 2015 miespuolista henkilöä, joista noin neljäsosa oli muslimeja, ja siellä oli noin 800 taloa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Clements R. Markham | Nimeke = The Geographical Magazine: Volume V-1878 | Sivu = 167, 198 | Julkaisija = Trübner & Co | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1878 | www = https://books.google.com/books?id=9Ps5AQAAIAAJ}}</ref> Siellä oli myös Turkin tykistön varuskunta<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Clements R. Markham | Nimeke = The Geographical Magazine: Volume V-1878 | Sivu = 170 | Julkaisija = Trübner & Co | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1878 | www = https://books.google.com/books?id=9Ps5AQAAIAAJ}}</ref> sekä Itävallan ja Ranskan varakonsulaatit.

Neuvottelut Balkanin sodan lopettamiseksi alkoivat Lontoossa joulukuussa 1912, ja kiista Egeanmeren saarista oli jatkuva ongelma. Suurvalloista Saksa, [[Itävalta-Unkari]] ja Italia asettuivat Turkin puolelle tämän vaatiessa kaikkien Egeanmeren saarten palauttamista, kun taas Britannia ja Ranska tukivat Kreikan pyrkimyksiä saada ne kaikki hallintaansa.<ref name=Kaldis>{{lehtiviite | Tekijä = W. P. Kaldis | Otsikko = Background for Conflict: Greece, Turkey, and the Aegean Islands, 1912–1914 | Julkaisu = Journal of Modern History | Vuosikerta = 51 | Numero = 2 | Vuosi = 1979 |Sivu = 1159 | www = http://www.jstor.org/discover/10.2307/1881125?uid=3739696&uid=2129&uid=2&uid=70&uid=4&uid=3739256&sid=21100977978783 | Doi = 10.1086/242039}}</ref> Koska Italia hallitsi joitakin seudulla avain­asemassa olleita saaria, neuvottelut kariutuivat niin Lontoossa kuin myöhemmin Bukarestissakin. Marraskuussa 1913 Romania uhkasi ryhtyä yhdessä Kreikan kanssa sotatoimiin Turkkia vastaan pakottaakseen tään neuvotteluihin.<ref name=Kaldis /> Lopulta Saksa asettui Kreikan ja Britannian painostuksesta tukemaan sopimusta, jonka mukaan Turkille jäisivät Tenedos, [[Kastelorizo]] ja [[Imbros]], mutta Kreikka saisi muut Egeanmeren saaret. Kreikka hyväksyi ehdotuksen, mutta Turkki hylkäsi vaatimuksen muiden Eganmeren saarten luovuttamisesta.<ref name=Kaldis /> Tehtyä sopimusta ei toteutettukaan, mutta [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailman­sodan]] ja sen jälkeen [[Kreikan–Turkin sota (1919–1922)|Kreikan–Turkin sodan]] vuoksi asia jäi sikseen.

Vuonna 1927 säädetty Turkin laki nro 1151 nimenomaisesti vahvisti saaren hallinnon kuuluvan Turkin hallitukselle eikä paikalliselle väestölle<ref name="HRW">{{kirjaviite | Nimeke = Human Rights Watch | Sivu = 27 | Luku = Denying Human Rights and Ethnic Identity: The Greeks in Turkey | Vuosi = 1992 | www = https://books.google.com/books?id=SdubdhMwM1YC}}</ref>, kielsi opetuksen kreikan kielellä ja sulki kreikkalaiset koulut.<ref name=oran /><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Izabela Miszczak | Nimeke = Gallipoli Peninsula and the troad: TAN Travel Guide | Julkaisija = ASLAN | Vuosi = 2017 | Tunniste = ISBN 978-83-944269-2-7 | www = https://books.google.gr/books?id=1AncDQAAQBAJ&printsec=frontcover#v=onepage&q&f=false}}</ref>

Viime vuosina saaren eri uskonnollisten ryhmien väliset suhteet ovat jonkin verran parantuneet. Vuonna 2005 Kreikan ja Turkin yhteinen valtuuskunta vieraili Tenedoksessa, ja myöhemmin samana vuonna siellä kävi myös Turkin pääministeri [[Recep Tayyip Erdoğan]]. Vierailun jälkeen Turkin hallitus myönsi varat Tenedoksen vuonna 1869 rakennetun ortodoksisen kirkon kellotapulin kunnostamiseen.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = V. Çaliskan | Otsikko = Opportunism for Tourism and Dialogue between Civilisations | Julkaisu = Shima: The International Journal of Research into Island Cultures | Vuosikerta = 4 | Numero = 4 | Vuosi = 2010 | www = http://www.shimajournal.org/issues/v4n2/f.%20Caliskan%20Shima%20v4n2%2065-87.pdf}}</ref> Saaren ortodoksiset seurakunnat ovat vuodesta 1925 lähtien kuuluneet Imbroksen ja Tenedoksen metropoliitan alaisuuteen.<ref name=Kiminas /> Vuodesta 2002 lähtien sen piispana on toiminut Cyril Dragounis.<ref name=Kiminas /> Vuonna 2009 Bozcaada Kimisis Tedokun kreikkalais-ortodoksisen kirjo säätiö voitti [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin|Euroopan ihmis­oikeus­tuomio­istuimeen]] vedetyn kiistan häväistyn hautausmaan tunnustamisesta ja rahakorvauksesta.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://sim.law.uu.nl/sim/caselaw/Hof.nsf/e4ca7ef017f8c045c1256849004787f5/ebdfdca89787b93cc125756e0041e84a?OpenDocument | Nimeke = Bozcaada Kimisis Teodoku Rum Ortodoks Kilisesi Vakfi v. Turkey (no. 2) {{deadlink}}}}</ref>

Vanhan käytännön mukaisesti Tenedosta on edelleen käytetty myös karkotuspaikkana. Demokraattinen puolue karkotti sinne ''Ticani'' -nimisen uskonlahkon johtaja Kemal Pilavoğlun Tenedokseen rangaistukseksi [[Kemal Atatürk|Atatürkin]] muiston häpäisemisestä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = G. Jenkins | Nimeke = Political Islam in Turkey: Running West, Heading East? | Sivu = 120 | Julkaisija = MacMillan | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-1-4039-6883-8 | www = https://books.google.com/books?id=c8VtheVUlfgC}}</ref> Ulkomaalaisilta saaret olivat suljettuja 1990-luvulle saakka,<ref name=Rutherford2009>{{lehtiviite | Tekijä = T. Rutherford | Otsikko = Unspoilt and Cheap, can Bozcaada really be in the Med? | Julkaisu = The Independent | Ajankohta = 12.9.2009 | www = http://www.independent.co.uk/travel/europe/unspoilt-and-cheap-can-bozcaada-really-be-in-the-med-1785745.html}}</ref> mutta 1990-luvun puolivälissä Turkin hallitus tuki taloudellisestikin saaren viinin­viljelyn laajentamista ja matkailun mahdollisuuksien parantamista.<ref name="WIT_Press">{{kirjaviite | Tekijä = F. Akpınar, N. Saygın, E. Karakaya | Nimeke = Sustainable Development and Planning V | Luku = Evaluation of the conservation activities in the historical settlement Tenedos–Bozcaada Island | Julkaisija = Southampton, UK: WIT Press | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-1-84564-544-1}}</ref> Nykyään saari on kesäisin suosittu matkailukohde varsinkin viinien harrastajille.<ref name=Parla>{{lehtiviite | Tekijä = Katie Parla | Nimeke = On a Turkish Isle, Winds Tend the Wines | Julkaisu = New York Times | Ajankohta = 6.7.2012 | www = http://www.nytimes.com/2012/07/08/travel/on-a-turkish-isle-winds-tend-the-vines.html}}</ref>

Turkin vuoden 1893 väestönlaskennan mukaan saaren asukaistaasukaissa oioli {{luku|2479}} [[kreikkalaiset|kreikkalaista]], {{luku|1247}} [[turkkilaiset|turkkilaista]], 103 ulkomaiden kansalaista ja 6 [[armenialaiset|armenialaista]].<ref name="Alexis_Alexandris" />

Vuonna 2000 saarella vakinaisesti asuvia etnisiä kreikkalaisia oli virallisen tilaston mukaan enää 22.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.bozcaada.gov.tr/default_B0.aspx?content=1017 | Nimeke = Nüfus Durumu | Julkaisija = T.C. BOZCAADA KAYMAKAMLIĞI | Viitattu = 21.8.2017}}</ref> Vuonna 2011 saarella asui kaikkiaan 2472 henkeä.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Turkish Stat Yearbook | Julkaisija = Turkish Statistical Institute | Vuosi = 2011 | www = http://www.tuik.gov.tr/IcerikGetir.do?istab_id=139}}</ref> Kesäisin saarelle saapuu paljon vierailijoita, jolloin siellä saattaa oleskella jopa yli 10&nbsp;000 henkeä.

Historiallisesti Tenedoksessa turkkilaisten kaupunginosa, ''mahalle'', on ollut kaupungin etelä­osassa, kreikkalaisten pohjoisessa. Kummallakin kaupungin­osalla on omat uskonnolliset instituutionsa, [[moskeija]]t turkkilaisten ja kirkot kreikkalaisten puolella. Kreikkalaisten kaupunginosa tuhoutui tulipalossa vuonna 1874 ja rakennettiin sen jälkeen uudestaan, kun taas turkkilaisten kaupunginosa on säilyttänyt vanhan asunsa. Eri kaupunginosien arkkitehtuurilla on selvä ero.<ref name="WIT_Press">{{kirjaviite | Tekijä = F. Akpınar, N. Saygın, E. Karakaya | Nimeke = Sustainable Development and Planning V | Luku = Evaluation of the conservation activities in the historical settlement Tenedos–Bozcaada Island | Julkaisija = Southampton, UK: WIT Press | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-1-84564-544-1}}</ref> Kreikkalaisten kaupungin­osa on [[ruutukaava|ruutu­kaavoitettu]], ja siellä on liikkeitä, gallerioita ja hotelleja.<ref name=Parla /> Kaupungin­osaa hallitsee Jumalan Äidin kuolonuneen nukkumisen kirkon kellotapuli. Vuosittain [[26. heinäkuuta]], [[Pyhä Paraskevi|Pyhän Paraskevin]] juhlapäivänä, kreikkalaiset kokoontuvat paikalle syömään ja tanssimaan.<ref name=Yale /><ref>{{kirjaviite | Tekijä = L. A. Levine |Nimeke = Frommer's Turkey | Sivu = 49 | Julkaisija = Hoboken, NJ: Wiley | Vuosi = 2010 | Tunniste = 978-0-470-40360-0 | www = https://books.google.com/books?id=zMESRy9V9N4C}}</ref>

Tenedoksen perinteisiä elinkeinoja ovat [[kalastus]] ja [[viininviljely]]. Lisäksi siellä viljellään [[oliivipuu]]ta ja [[vehnä]]ä. Suurin osa viljelyksistä on saaren keskiosan tasangoilla ja loiva­rinteisillä kukkuloilla. Myös punaisia [[unikko]]ja viljellään jonkin verran ja käytetään [[sharbat]]in ja hillojen valmistukseen. Lampaita ja vuohia pidetään saaren koillis- ja lounais­osissa, jotka eivät sovellu maan­viljelykseen.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Turan Takaoğlu, Onur Bamyacı | Nimeke = Ethnoarcheological Investigations in Rural Anatolia | Luku = ContinuityuContinuity and change in rural use on Tenedos/Bozcaada | Julkaisija = Takaoğlu | Vuosi = 2007}}</ref> Viime vuosina viinin­viljelijöiden lukumäärä on kasvanut 210:staä 397:een, vaikka viljelty pinta-ala on pienentynyt 1800 hehtaarista 1200 hehtaariin.<ref name="WIT_Press339">{{kirjaviite | Tekijä = F. Akpınar, N. Saygın, E. Karakaya | Nimeke = Sustainable Development and Planning V | Sivu = 339 | Luku = Evaluation of the conservation activities in the historical settlement Tenedos–Bozcaada Island | Julkaisija = Southampton, UK: WIT Press | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-1-84564-544-1}}</ref>

Matkailu on 1970-luvulta lähtien tullut taloudellisesti merkittäväksi. Aluksi se oli rajoitettua, mutta 1990-luvulta lähtien se on kehittynyt nopeasti.<ref name=Parla /> Saaren huomattavin nähtävyys on vuonna 1815 jälleen–rakennettu linna, joka valaistaan öisin ja jonka luota avautuu näkymä avomerelle.<ref name=Rutherford>{{kirjaviite | Tekijä = T. Rutherford | Nimeke = National Geographic Traveler: Istanbul and Western Turkey | Sivut = 189–192 | Julkaisija = National Geographic | Vuosi = 2011}}</ref> Yleisöllä ei kuitenkaan yleensä ole pääsyä sisään linnaan eikä kreikkalaiseen kirkkoon, vaan niitä on tyydyttävä katselemaan ulkoapäin. Saaren historiasta kertoo pieni museo, jossa yksi huone on omistettu sen kreikkalaiselle väestölle.<ref name=Yale /> Kaupungin torilla käydään aamuisin torikauppaa, jossa myydään tuoreita tuotteita ja meren antimia sekä saaren erikoisuutta, tomaattihilloa. Istanbulista muuttaneet ylläpitävät saarella joitakin baareja, kauppoja ja majataloja.<ref name=Rutherford /> Vuonna 2010 saari nimitettiin [[Condé Nast]] -lehden järjestämässä kilpailussa maailman toiseksi kauneimmaksi saareksi.<ref name="WIT_Press340">{{kirjaviite | Tekijä = F. Akpınar, N. Saygın, E. Karakaya | Nimeke = Sustainable Development and Planning V | Sivu = 340 | Luku = Evaluation of the conservation activities in the historical settlement Tenedos–Bozcaada Island | Julkaisija = Southampton, UK: WIT Press | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-1-84564-544-1}}</ref> Seuraavana vuonna saman lehden lukijat äänestivät sen Euroopan 10 parhaan saaren joukkoon.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.cntraveler.com/readers-choice/2011/europe/top-10-islands-europe#slide=1 | Nimeke = Top 10 Islands in Europe | Julkaisija = Conde Nast Traveler | Ajankohta = 2011 | Viitattu = 21.8.2017}}</ref>

Kalastuksella on osansa saaren taloudessa,<ref name="WIT_Press341">{{kirjaviite | Tekijä = F. Akpınar, N. Saygın, E. Karakaya | Nimeke = Sustainable Development and Planning V | Sivu = 341 | Luku = Evaluation of the conservation activities in the historical settlement Tenedos–Bozcaada Island | Julkaisija = Southampton, UK: WIT Press | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-1-84564-544-1}}</ref> mutta kuten muillakin Egeanmeren saarilla, maanviljelykseää on suurempi merkitys.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Y. Acer | Nimeke = The Aegean Maritime Disputes and International Law | Sivu = 10 | Julkaisija = Burlington, VT: Ashgate | Vuosi = 2003 | Tunniste = ISBN 0-7546-2273-8 | www = https://books.google.com/books?id=s7GwMzoSbe4C}}</ref> Vuonna 2011 saarella oli 48 kalastusalusta ja 120 kalastajaa. Kalastusta harjoitetaan ympäri vuoden, ja meren antimia on saatavilla kaikkina vuoden–aikoina. Kalakanta on vuosien kuluessa romahtanut ja kalastus sen myötä menettänyt merkitystään, vaikka samaan aikaan kalatuotteiden kysyntä on matkailun vuoksi kasvanut. Tenedoksen ympärillä oleva merialue on tärkeimpiä väyliä, joiden kautta Egeanmeren kalat vuosittain säännöllisesti vaeltavat. Vaellus–aikoina saaren läheisyyteen saapuu kalastus–aluksia muualtakin.<ref name="WIT_Press341" />

Vuonna 2000 saaren läntiseen niemeen rakennettiin joukko tuulivoimaloita, joissa on yhteensä 17 turbiinia.<ref name=WindFarm>{{verkkoviite | Osoite = http://www.thewindpower.net/windfarm_en_920_bozcaada.php | Nimeke = Bozcaada Wind Farm |Julkaisija = The Wind Power | Ajankohta = 6.9.2012 | www = 19.8.2017}}</ref> Niiden nimellisteho on yhteensä 10,2 [[megawatti]]a, ja ne tuottavat vuodessa 30 [[gigawattitunti]]a sähköä.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = B. Ozerdem, H.M. Turkeli | Otsikko = Wind energy potential estimation and micrositting on İzmir Institute of Technology Campus, Turkey | Julkaisu = Renewable Energy | Vuosi = 2005 | Numero = 30 | Sivut = 1623–1633 | Doi = 10.1016/j.renene.2004.11.010}}</ref> Tämä on paljon enemmän kuin saarella käytetään, ja ylijäämä johdetaan merenalaista kaapelia pitkin manterelle [[Anatolia]]an. Esteettisistä syistä ja maiseman suojelemiseksi ei haluttu pystyttää lorkeita sähköpylväitä ja niistä riippuvia johtimia.<ref name=WindFarm /> Tuulen nopeus paikallisella säähavaintoasemalla on keskimäärin 6,4&nbsp;m/s ja sen keskimääräinen energiatiheys 324&nbsp;W/^m. Kuten tämä osoittaa, tuulivoimaloita olisi mahdollista rakentaa vielä lisääkin.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = Afsin Gungor | Otsikko = Evaluation of the studies carried out on wind characteristics of the western part of Turkey | Julkaisu = Niğde Üniversitesi Mühendislik Bilimleri Dergisi | Vuosikerta = 1 | Numero = 1 | Vuosi = 2012 |Sivut = 41–49 | www = http://dergi.nigde.edu.tr/index.php/muhendislikdergisi/article/download/392/228}}</ref><ref>{{lehtiviite | Tekijä = S. İncecİk, F. Erdoğmuş | Otsikko = An investigation of the wind power potential on the western coast of Anatolia | Julkaisu = Renewable Energy | Vuosi = 1995 | Vuosikerta = 6 | Numero = 7 | Sivut = 863–865 | Doi = 10.1016/0960-1481(94)00058-E}}</ref>

Saari on tuulinen läpi vuoden, ja sen ansioista sen ilmasto on tarpeeksi kuiva ja lämmin viinirypäleiden tuotantoon.<ref name=Parla /> Antiikin aikana viinintuotanto liittyi [[Dionysos|Dionysoksen]] kulttiin, ja rypäleiden kuvia oli myös paikallisissa rahoissa. Paikallinen viinikulttuuri säilyi myös läpi osmanien valtakauden.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = C. K. Manheim | Nimeke = Dionysos : archetypal image of the indestructible life | Sivut = 190–191 | Julkaisija = Princeton University Press | Vuosi = 1996 | Tunniste = ISBN 9780691029153 | www = https://books.google.com/books?id=cXL-QIIhn5gC}}</ref> [[Viinitarha|Viinitarhoja]] saarella on ollut antiikin ajoista lähtien, ja nykyisin ne vievät kolmasosan saaren pinta-alasta ja 80&nbsp;% viljellystä alasta.<ref name="WIT_Press">{{kirjaviite | Tekijä = F. Akpınar, N. Saygın, E. Karakaya | Nimeke = Sustainable Development and Planning V | Luku = Evaluation of the conservation activities in the historical settlement Tenedos–Bozcaada Island | Julkaisija = Southampton, UK: WIT Press | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-1-84564-544-1}}</ref> Saaresta vietiin maailmalle 1800-luvun puolivälissä vuosittain 800&nbsp;000 tynnyriä viiniä, ja sitä arvostettiin itäisen Välimeren alueen parhaana viininä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = S. Morewood | Nimeke = A Philosophical and Statistical History of the Inventions and Customs of Ancient and Modern Nations in the Manufacture and Use of Inebriating Lliquors | Sivu = 417 | Julkaisija = Longman and Company | Julkaisupaikka = Lontoo | Vuosi = 1838 | www = https://books.google.com/books?id=Aa05AAAAcAAJ}}</ref> Turkkilainen matkailija [[Evliya Çelebi]] oli jo 1500-luvulla kirjoittanut, että maailman parhaat viinit tuotettiin Tenedoksessa.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.tenedos-ege.com/eng_grape_wine.htm | Nimeke = Madd River Designs: Tenedos–Bozcaada Grape & Wine | Sivusto = Tenedos-ege.com | Viitattu = 21.8.2017}}</ref> Nykyäänkin saari on Turkin tärkeimpiä viinintuotantoalueita, ja siellä viljellään neljää paikallista rypälelajiketta: Çavuş, Karasakız (Kuntra), Altinbaş (Vasilaki), and Karalahna. Viime vuosina siellä on kuitenkin alettu viljellä enenevässä määrin myös perinteisiä ranskalaisia lajikkeita, etenkin [[Cabernet Sauvignon]]ia.<ref name="WIT_Press" /><ref name=Parla />

Ennen vuotta 1923 saarella viljeli viiniä yksinomaan kreikkalainen väestö. Mainitun ajankohdan jälkeen kuitenkin Turkin kotimainen viinin­tuotanto alkoi laajeta, ja saaren kreikkalaiset opettivat turkkilaisille viinin valmistus­taidon.<ref name="WIT_Press" /> Vuoden 1980 aikoihin saarella toimi 13 viinin valmistus­laitosta.<ref name="WIT_Press" /> Korkeiden verojen vuoksi monet niistä joutuivat myöhemmin lopettamaan toimintansa, kunnes Turkin valtio vuonna 2001 kevensi viinin verotusta ja alkoi tukea joitakin saaren viinintuottajia.<ref name="WIT_Press" /> Viime vuosina uusimmat tuottajat ovat turvautuneet italialaisiin ja ranskalaisiin asiantuntijoihin tuotannon parantamiseksi.<ref name=Parla /> Vuonna 2010 saarella tuotettiin ennätysmäärä, 5000 tonnia viiniä.<ref name="WIT_Press" /> Corvus on tehnyt nykyaikaiset viinin­valmistus­tekniikat tunnetuiksi Tenedoksessa.<ref name=Parla /> Viininkorjuujuhlaa vietetään vuosittain syyskuun ensimmäisellä viikonloppuna.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://en.bozcaadarehberi.com/nm-When_to_go-cp-13 | Nimeke = Bozcaada When to go | Selite = kohta ”Bozcaada Vintage Festival 8-10 September 2017” | Viitattu = 21.8.2017}}</ref>

Tenedokseen on lauttayhtyes Turkin manterelta sekä [[Geyikli]]stä että [[Çanakkale]]sta.<ref name=Schedules>{{verkkoviite | Osoite = http://www.gallipolitoursturkey.com/ferry-schedules.html | Nimeke = Ferry Schedules | Julkaisija = Lutars Travel | Viitattu = 21.8.2017}}</ref> Saari on noin viiden kilometrin päässä Turkin manteresta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Y. Acer | Nimeke = The Aegean Maritime Disputes and International Law | Sivu = 260 | Julkaisija = Burlington, VT: Ashgate | Vuosi = 2003 | Tunniste = ISBN 0-7546-2273-8 | www = https://books.google.com/books?id=s7GwMzoSbe4C}}</ref> Geyiklin laiturista saarelle kuljetetaan lautalla sekä matkustajia että autoja, ja matka kestää noin 35 minuuttia. Vain matkustajia kuljettava lautta Çanakkalesta aloitti liikenteen vuonna 2009. Matka [[Istanbul]]ista Tenedokseen linja-autolla ja lautalla kestää noin seitsemän tuntia.<ref name=Parla /> Vuonna 2012 [[Seabird Airlines]] aloitti lentoliikenteen Istanbulin [[Kultainen sarvi|Kultaisen sarven]] ja Tenedoksen välillä.<ref>{{lehtiviite | Otsikko = Seaplane Company Ready to Fly to Dry Capital Ankara | Julkaisu = The Journal of Turkish Weekly | Ajankohta = 2012}}</ref>