Ero sivun ”Charles Henry Martin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Kuvernöörinä: jaetaan kahteen
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p yl. wikiluokitus
Rivi 22:
| puoliso = Louise Jane Hughes
| arvonimet =
| allekirjoitus =
| huom =
}}
'''Charles Henry Martin''' ([[1. lokakuuta]] [[1863]] – [[22. syyskuuta]] [[1946]]) oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] sotilas ja poliitikko. Hän palveli pitkään [[Yhdysvaltain armeija]]ssa, mistä jäi eläkkeelle kenraalimajurina vuonna 1927. Hänet valittiin vuonna 1930 [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraattisen puolueen]] edustajana [[Yhdysvaltain edustajainhuone|edustajainhuoneeseen]] [[Oregon]]ista ja vuonna 1934 [[Oregonin kuvernööri]]ksi. Kuvernöörinä hän hyökkäsi presidentti [[Franklin D. Roosevelt]]in [[New Deal]] -ohjelmaa vastaan, vaikka oli vaalikampanjansa aikana esittänyt tukevansa sitä. Hän oli myös voimakkaasti [[Kommunismi|kommunistien]] ja [[Ammattiliitto|ammattiliittojenammattiliitto]]jen vastainen. Häntä ei valittu kuvernööriehdokkaaksi toiselle kaudelle.
 
== Elämäkerta ==
Rivi 31:
Martin syntyi lähellä [[Grayville]]ä [[Illinois]]in osavaltion eteläosassa 1. lokakuuta 1863. Hänen vanhempansa olivat Samuel H. ja Mary Jane Martin. Perheessä oli yhteensä kymmenen lasta, ja Charles Henry oli heistä kolmanneksi vanhin.<ref name="mckenzie">{{Verkkoviite | Osoite = http://mckenzieriverreflectionsnewspaper.com/News/oregon-s-own-would-be-fascist-dictator-gov-charles-martin | Nimeke = Oregon's own would-be fascist dictator: Gov. Charles Martin | Tekijä = John, Finn F. D. | Julkaisu = McKenzie River Reflections | Viitattu = 28.11.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="oregonencyclopedia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.oregonencyclopedia.org/articles/martin_charles_1863_1946_/#.X8JLZJwzbIU | Nimeke = Charles Martin (1863-1946) | Julkaisu = The Oregon Encyclopedia | Viitattu = 28.11.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Samuel H. Martin halusi vanhimman poikansa ehdottomasti ryhtyvän sotilasuralle. Charles Henry oli alun perin ryhtymässä maanviljelijäksi, kunnes hänen kaksi vanhempaa veljeään hukkuivat [[Wabash|Wabashjokeen]]jokeen. Hän ei olisi halunnut lähteä [[West Point]]iin opiskelemaan armeijan upseeriksi, mutta Samuel-isä sai painostettua hänet sotilasuralle.<ref name="mckenzie"/><ref name="oregonencyclopedia"/>
 
=== Sotilasura ===
Rivi 41:
Yhdysvaltain armeija siirsi Martinin vuonna 1913 kouluttamaan kurittomuudesta ja epäjärjestyksestä kärsivää [[Oregonin kansalliskaarti]]a. Martin onnistui tehtävässä kiitettävästi. Vuonna 1916 hän osallistui [[John Pershing]]in sotaretkeen [[Meksiko]]on [[Pancho Villa]]a vastaan.<ref name="mckenzie"/>
 
Yhdysvaltain liittyessä [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] Martin oli eversti. Hän sai väliaikaisen ylennyksen prikaatikenraaliksi ja vastuutehtäväkseen koulutusyksiköiden komentamisen.<ref name="mckenzie"/> Sodan aikana hänelle myönnettiin [[Distinguished Service Medal (Yhdysvallat)|Distinguished Service Medal]] -sotilasansiomitali.<ref name="bioguide">{{Verkkoviite | Osoite = https://bioguideretro.congress.gov/Home/MemberDetails?memIndex=M000173 | Nimeke = Biographical Directory of the U.S. Congress – Retro Member details| Julkaisu = bioguideretro.congress.gov | Viitattu = 26.11.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kenraali [[Robert Lee Bullard]] toivoi sodan lopulla [[Afroamerikkalaiset|afroamerikkalaisten]] palaavan ensimmäisinä Yhdysvaltoihin, sillä heidän haluttiin palaavan Yhdysvalloissa takaisin alisteiseen asemaan.<ref>Murrell 2000, s. 79</ref> [[Rotuerottelu]] oli [[Ranska]]ssa sotimisen aikana alkanut murentua, kun ranskalaiset olivat kohdelleet afroamerikkalaisia vertaisinaan. Martin nimitettiin mustista koostuvan [[Yhdysvaltain 92. jalkaväkidivisioona|92. jalkaväkidivisioonan]] päälliköksi tehtävänään murtaa ajatukset mustien ja valkoisten tasa-arvoisuudesta. Sotilaille määrättiin käymälöiden siivoamisen ja ruumiiden hautaamisen kaltaisia alentavia tehtäviä. Ääritapauksessa heidät voitiin jopa panna hakkaamaan kiviä ilman varsinaista päämäärää. Martin levitti myös perätöntä huhua, jonka mukaan mustat olisivat Ranskassa ollessaan syyllistyneet lukuisiin raiskauksiin ja kutsui 92. divisioonaa ”raiskaajadivisioonaksi”.<ref name="mckenzie"/><ref name="oregonencyclopedia"/>
 
Martin ei saanut pitää väliaikaista prikaatikenraalin arvoaan maailmansodan jälkeen.<ref name="mckenzie"/> Hän palveli viimeisenä vastuutehtävänään Yhdysvaltain armeijan [[Panaman kanava]]n alueelle sijoitettujen joukkojen komentajana vuosina 1925&ndash;1927.<ref name="oregonencyclopedia"/><ref>Murrell 2000, s. 100</ref><ref name="bioguide"/> Hän jäi eläkkeelle kenraalimajurina 1. lokakuuta 1927.<ref name="oregonencyclopedia"/><ref name="bioguide"/>
Rivi 49:
Jäätyään eläkkeelle armeijasta Martin lähti mukaan politiikkaan. Hän pyrki [[Yhdysvaltain edustajainhuoneen vaalit 1930|vuoden 1930 vaaleissa]] edustajainhuoneen jäseneksi demokraattina Oregonin 3. vaalipiiristä.<ref name="oregonencyclopedia"/> Martin valittiin vaaleissa, joissa hän sai äänistä 55,1 prosenttia, istuva republikaanien edustaja [[Franklin Korell]] 39,7 prosenttia ja sitoutumaton Peter Streiff nuorempi noin viisi prosenttia.<ref>Murrell 2000, s. 121</ref>
 
Edustajainhuoneessa Martin toimi pääasiassa konservatiivisten demokraattien ryhmittymän osana. Hänet valittiin uudelleen [[Yhdysvaltain edustajainhuoneen vaalit 1932|vuoden 1932 vaaleissa]].<ref name="oregonencyclopedia"/> Hänen poliittisena neuvonantajanaan toimi Oregonin entinen kuvernööri [[Oswald West]]. Martinin merkittävin saavutus oli se, että presidentti [[Franklin D. Roosevelt]] hyväksyi hänen ja senaattori [[Charles McNary]]n ansiosta Bonnevillen vesivoimalaitoksen rakentamisen aloittamisen.<ref name="mckenzie2">{{Verkkoviite | Osoite = http://mckenzieriverreflectionsnewspaper.com/News/old-iron-pants-had-hard-line-plans | Nimeke = "Old Iron Pants" had hard line plans | Tekijä = John, Finn F. D. | Julkaisu = McKenzie River Reflections | Viitattu = 28.11.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hän ei ollut ehdolla enää [[Yhdysvaltain edustajainhuoneen vaalit 1934|vuoden 1934 vaaleissa]].<ref name="bioguide"/>
 
=== Kuvernöörinä ===
Rivi 57:
Vaalikampanjansa aikana Martin oli esiintynyt presidentti Rooseveltin [[New Deal]] -ohjelman kannattajana, mutta heti valintansa jälkeen hän hylkäsi sen perusteet täysin. Hän vastusti sosiaalietuuksien myöntämistä, minkä lisäksi hän sulki vuonna 1936 [[Dust Bowl]]ia paenneiden osavaltion ulkopuolelta tulleiden avustusleirin.<ref name="oregonencyclopedia"/><ref name="mckenzie2"/> Hän pyrki myös vähentämään Oregonin vankeinhoidon kustannuksia lupaamalla vapauttaa seksuaalirikoksista tuomitut vangit, jos nämä suostuisivat [[sterilisaatio]]on.<ref>Largent 2002, s. 201–203</ref> Eräässä puheessaan [[Eugene (Oregon)|Eugenessa]] hän myös sanoi kannattavansa aloitetta, jossa 900 Fairview Training Centerissä pidettyä vammaista [[Eutanasia|armomurhattaisiin]] säästösyistä.<ref name="oregonencyclopedia"/><ref name="mckenzie2"/>
 
[[Oregonin kongressitalo]] tuhoutui Martinin kuvernöörikaudella tulipalossa huhtikuussa 1935. Martin ei halunnut uutta kongressitaloa rakennettavaksi samalle paikalle, vaikka nostikin siellä työmaan ensimmäisen symbolisen lapiollisen maata. [[Salem (Oregon)|Salemin]] kaupunki luovutti maa-alueen, jolle [[Trowbridge & Livingston]] -yhtiön suunnittelema kongressitalo rakennettiin. Sitä seurasivat Martinin kaudella myös uusi postitalo ja osavaltiollinen kirjasto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://eu.statesmanjournal.com/story/life/2016/06/10/heritage-capitol-broke-ground-years-ago/85684490/ | Nimeke = Heritage: Capitol broke ground 80 years ago | Tekijä = Zimmermann, Andy | Julkaisu = The Statesman Journal | Viitattu = 26.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Martin yritettiin panna viralta vuonna 1935, mutta hänen soluttautujansa sai tietää asiasta, ja yritys epäonnistui.<ref>Murrell 2000, s. 160</ref> Martin uskoi olevansa ammattiliittojen, kommunistien<ref name="humanities"/>, työttömien, juutalaisten<ref name="humanities"/> ja New Dealin kannattajien salaliiton kohteena. Hän värväsi osavaltion poliisin miehiä vakoilemaan poliittisia vihollisiaan ja soluttautumaan poliittisiin liikkeisiin. Poliisin lisäksi myös [[Oregonin kansalliskaarti|kansalliskaarti]] sai Martinin kaudella auliisti rahoitusta.<ref name="oregonencyclopedia"/><ref name="mckenzie2"/>
 
Martinia vastustamaan perustettiin vuonna 1937 Oregon Commonwealth Federation (OCF) -niminen ryhmä<ref>Murrell 2000, s. 154</ref>, johon kuului edistysmielisiä demokraatteja, joitakin republikaaneja ja sosialisteja.<ref name="dodds-201">Dodds 1977, s. 201</ref> Ryhmää johti aktivisti [[Monroe Sweetland]].<ref name="humanities">{{Verkkoviite | Osoite = https://humanities.oregonstate.edu/039a-better-place-because-good-man039 | Nimeke = 'A better place because of this good man' | Viitattu = 26.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Ennen pitkää Martinin poliittisiin vihamiehiin lukeutuivat senaattori [[George Norris]], sisäministeri [[Harold L. Ickes]]<ref name="murrell-184">''”[Martin] lashed out at Ickes, Norris, Watkins, and Richard Neuberger as his enemies.”'' Murrell 2000, s. 184</ref>, työministeri [[Frances Perkins]],<ref name="murrell171"/> elinkeinoministeri [[Harry Hopkins]] ja presidentti Roosevelt itse.<ref name="oregonencyclopedia"/> Ickes oli estämässä Martinin uudelleen valintaa demokraattien kuvernööriehdokkaaksi, minkä Martin uskoi olevan kosto aiemmasta presidentin mielen onnistuneesta muuttamisesta Bonnevillen voimalan suhteen.<ref>Murrell 2000, s. 133</ref> Martin julisti Perkinsin ja [[National Labor Relations Act of 1935]] (Wagner Act) -lain olevan kaikkien kohtaamiensa vastoinkäymisten takana.<ref name="murrell171">''”All of his problems, the governor declared, had their "inception in the Wagner act" and the "maladministration" of the act by Secretary Perkins [--]”'' Murrell 2000, s. 171</ref>
Rivi 79:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Murrell, Gary | Nimeke = Iron Pants: Oregon's Anti-New Deal Governor, Charles Henry Martin | Julkaisija = Washington State University Press | Vuosi = 2000 | www = https://books.google.tt/books?id=bQMYAAAAYAAJ | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Dodds, Gordon B. | Nimeke = Oregon: A History | Julkaisija = W. W. Norton & Company | Vuosi = 1977 | www = https://books.google.fi/books?id=CcLfAAAAQBAJ | Kieli = {{en}} }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Largent, Mark A. | Otsikko = "The Greatest Curse of the Race": Eugenic Sterilization in Oregon, 1909–1983 | Julkaisu = Oregon Historical Quarterly | Vuosikerta = 103 | Numero = 2 | Vuosi = 2002 | www = https://www.jstor.org/stable/20615229 | Kieli = {{en}} }}
 
=== Viitteet ===
Rivi 91:
 
{{AAKKOSTUS:Martin, Charles Henry}}
[[Luokka:99.3 Yhteiskuntaelämän edustajat]]
[[Luokka:Oregonin kuvernöörit]]
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset demokraattipoliitikot]]