Ero sivun ”Korkeakoski (Maaninka)” versioiden välillä

[[Tiedosto:Korkeakoskenjoki 2020.jpg|vasen|pienoiskuva|Joen yläpuolisten soiden turve värjää Korkeakoskenjoen veden läpikuultavan ruskeaksi. Rotkon kasvi- ja eläinkunta hyötyvät virtaavan veden ja rotkon jyrkkien seinien luomasta pienilmastosta. ]]'''Korkeakoskenjoki''' eli Löytynpuro saa vetensä Löytynjärvestä ja useista pikkujärvistä, joista joki mutkittelee alas [[Kanjoni|kanjoniin]] noin sadan metrin matkan. Siellä vesi putoaa portaittain noin 50 metriä pitkässä louhikossa yhteensä 36 metriä alemmas.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/loytynjarvi/|nimeke=Löytynjärvi – Iisalmen reitti|viitattu=2021-01-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":1" /> Joki kiemurtelee hiekkaperäiseen maahan muodostuneessa [[rotko]]<nowiki/>ssa, jonka rehevän kasvillisuuden peittämät seinämät ovat jopa 40 metriä korkeita.<ref>Luonnonsuojelulain... 1989, pdf s. 37.</ref> Joki virtaa loivasti noin 2,5 km matkan kohti Maaninkajärveä ja laskee sen luoteisosassa Tuovilanlahteensijaitsevassa [[Tuovilanlahti|Tuovilanlahden kylässä]] saman nimiseen lahteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/maaninkajarvi/|nimeke=Maaninkajärvi – Iisalmen reitti|viitattu=2021-01-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vuonomainen Tuovilanlahti on noin 5 km pitkä ja jyrkkien kallioseinämien reunustama. Sen itäpuolen kallioissa on jääkautinen luola "Pirun pesä" ja hiidenkirnuja, jotka voi saavuttaa vain jäältä tai vesiteitse.