Ero sivun ”Kunigunde” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
reilu > runsas ym. kh
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[KuvaTiedosto:Heinrich II und Kunigunde.JPG|thumb|200px|HenrikuprightHenrik II ja Kuningunde. 1400-luku, Itävalta.]]
'''Kunigunde Luxemburgilainen''' (noin [[980]] – [[3. maaliskuuta]] todennäköisesti vuonna [[1033]]) oli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisarin [[Henrik II Pyhä]]n puoliso. Keisarin kuoleman jälkeen hän johti hetken aikaa keisarikuntaa. Kunigunde syntyi nykyisessä [[Luxemburg]]issa tai [[Burg Gleiberg]]issä lähellä [[Gießen]]iä ja kuoli [[Kaufungen]]issa.
 
== Elämä ==
Kunigunde oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan korkeimpaan ylimystöön kuuluneen kreivi [[Siegfried I Luxemburgilainen|Siegfried I Luxemburgilaisen]] (k. [[998]]) ja Hadwigin tytär. Hän avioitui 998/ tai 1000 [[Baijer]]in herttua Henrik IV:n, myöhemmän keisari Henrik II:n, kanssa. Kunigunde talletti puolisoltaan saamansa [[huomenlahja]]n [[Bamberg]]issa sijainneeseen luostariin. Avioliitto oli lapseton, mitä myöhemmät kronikoitsijat alkoivat legendoissaan kutsua ”siveäksi joosefilaiseksi avioliitoksi”, liitoksi, jossa uskonnollisista syistä pitäydytään siveydessä.
 
[[Mainz]]in arkkipiispa Willigis vihki vuonna [[1002]] Kunigunden [[Paderborn]]issa Saksan kuningattareksi. Vastaavasta kruunauksesta ja voitelusta ei ole todistettavaa tietoa hänen edeltäjiensä osalta. Kunigunde on todennäköisesti ensimmäinen Saksan kuningatar, joka on saanut tämän pyhän voitelun hallitsijattareksi. Henrikin noustua keisariksi Kunigunde kruunattiin vuonna [[1014]] puolisonsa vierellä [[Rooma]]ssa keisarinnaksi.
 
Kunigunden vaikutusvaltaiset veljet [[Adalbero]] ([[Trier]]in St.Paulin Pauluksen kirkon palvelija), Dietrich ([[Metz]]in piispa) ja BayerinBaijerin herttua Henrik V nousivat avoimeen selkkaukseen keisaria vastaan. Henrik II sai kukistettuakukisti luxemburgilaiset nopeasti ja vakautettuavakautti valtansa.
 
Henrik II kuoltua [[1024]] Kunigunde otti keisarin vallanmerkit haltuunsa ja yhdessä veljiensä Dietrichin ja Henrikin kanssa piti valtaa parin kuukauden ajan, kunnes [[Konrad II]] valittiin uudeksi keisariksi. Tämän jälkeen Kunigunde vetäytyi perustamaansa Kaufungenin luostariin, jossa hän eli elämänsä viimeiset vuodet. Kuolema korjasi hänet 3. maaliskuuta [[1033]]. Kunigunde haudattiin ensin luostarinsa kirkkoon, josta hän pääsi myöhemmin miehensä, keisari Henrik II rinnalle [[Bambergin tuomiokirkko]]on.
 
== Poliittinen vaikutusvalta ==
Rivi 16 ⟶ 17:
 
== Pyhimys==
Keisari Henrik II Pyhä julistettiin vuonna [[1146]], reilurunsaat sata vuotta kuolemansa jälkeen, [[pyhimys|pyhimykseksi]]. Legendan mukaan hän vaati myös puolisonsa Kunigunden julistamista pyhäksi.
 
Huhtikuun 3. päivänä vuonna [[1200]] paavi [[Innocentius III]] julisti Kunigunden pyhimykseksi. Bambergin kaupunginarkistosta löytyy kaksi pyhimykseksi julistamista valmistelevaa asiakirjaa. Kunigunden maalliset jäännökset tuotiin Bambergin tuomiokirkon yhdelle alttarille 9. syyskuuta [[1201]] pyhäinjäännöksinä. Näyttävän hautapaaden hän sai kuitenkin vasta vuonna [[1513]], jolloin [[Tilman Riemenschneider]] valmisti keisariparille tuomiokirkkoon loisteliaan marmorisen hautapaaden tuomiokirkkoon.
 
Myöhäiskeskiajalla Kunigundea kunnioitettiin laajalti Bambergin hiippakunnassa ja laajemminkin [[Franken]]issa merkittävänä pyhimyksenä miehensä rinnalla. MistäSen oli merkkinäosoittaa laajalti käytetty hurskas puhuttelumuoto ”Kuningatar”kuningatar ja neitsyt” pyhimys Kunigundesta puhuttaessa. Vielä [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana Kunigunden sanottiin suojelleen Bambergia liittoutuneiden pommituksilta, ja tämän vuoksisiksi kaupunki säilyi lähes tuhoutumattomana.
 
Kunigunden maallisten jäännösten lisäksi Bambergissa on säilynyt muitakin häneen liittyviä pyhäinjäännöksiä, ”Pyhän Kunigunden vyö” ja ”Pyhän Kunigunden malja”.