Ero sivun ”Kunigunde” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Heinrich II und Kunigunde.JPG|thumb|200px|HenrikuprightHenrik II ja Kuningunde. 1400-luku, Itävalta.]]

'''Kunigunde Luxemburgilainen''' (noin [[980]] – [[3. maaliskuuta]] todennäköisesti vuonna [[1033]]) oli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisarin [[Henrik II Pyhä]]n puoliso. Keisarin kuoleman jälkeen hän johti hetken aikaa keisarikuntaa. Kunigunde syntyi nykyisessä [[Luxemburg]]issa tai [[Burg Gleiberg]]issä lähellä [[Gießen]]iä ja kuoli [[Kaufungen]]issa.

Kunigunde oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan korkeimpaan ylimystöön kuuluneen kreivi [[Siegfried I Luxemburgilainen|Siegfried I Luxemburgilaisen]] (k. [[998]]) ja Hadwigin tytär. Hän avioitui 998/ tai 1000 [[Baijer]]in herttua Henrik IV:n, myöhemmän keisari Henrik II:n, kanssa. Kunigunde talletti puolisoltaan saamansa [[huomenlahja]]n [[Bamberg]]issa sijainneeseen luostariin. Avioliitto oli lapseton, mitä myöhemmät kronikoitsijat alkoivat legendoissaan kutsua ”siveäksi joosefilaiseksi avioliitoksi”, liitoksi, jossa uskonnollisista syistä pitäydytään siveydessä.

Kunigunden vaikutusvaltaiset veljet [[Adalbero]] ([[Trier]]in St.Paulin Pauluksen kirkon palvelija), Dietrich ([[Metz]]in piispa) ja BayerinBaijerin herttua Henrik V nousivat avoimeen selkkaukseen keisaria vastaan. Henrik II sai kukistettuakukisti luxemburgilaiset nopeasti ja vakautettuavakautti valtansa.

Henrik II kuoltua [[1024]] Kunigunde otti keisarin vallanmerkit haltuunsa ja yhdessä veljiensä Dietrichin ja Henrikin kanssa piti valtaa parin kuukauden ajan, kunnes [[Konrad II]] valittiin uudeksi keisariksi. Tämän jälkeen Kunigunde vetäytyi perustamaansa Kaufungenin luostariin, jossa hän eli elämänsä viimeiset vuodet. Kuolema korjasi hänet 3. maaliskuuta [[1033]]. Kunigunde haudattiin ensin luostarinsa kirkkoon, josta hän pääsi myöhemmin miehensä, keisari Henrik II rinnalle [[Bambergin tuomiokirkko]]on.

Keisari Henrik II Pyhä julistettiin vuonna [[1146]], reilurunsaat sata vuotta kuolemansa jälkeen, [[pyhimys|pyhimykseksi]]. Legendan mukaan hän vaati myös puolisonsa Kunigunden julistamista pyhäksi.

Huhtikuun 3. päivänä vuonna [[1200]] paavi [[Innocentius III]] julisti Kunigunden pyhimykseksi. Bambergin kaupunginarkistosta löytyy kaksi pyhimykseksi julistamista valmistelevaa asiakirjaa. Kunigunden maalliset jäännökset tuotiin Bambergin tuomiokirkon yhdelle alttarille 9. syyskuuta [[1201]] pyhäinjäännöksinä. Näyttävän hautapaaden hän sai kuitenkin vasta vuonna [[1513]], jolloin [[Tilman Riemenschneider]] valmisti keisariparille tuomiokirkkoon loisteliaan marmorisen hautapaaden tuomiokirkkoon.

Myöhäiskeskiajalla Kunigundea kunnioitettiin laajalti Bambergin hiippakunnassa ja laajemminkin [[Franken]]issa merkittävänä pyhimyksenä miehensä rinnalla. MistäSen oli merkkinäosoittaa laajalti käytetty hurskas puhuttelumuoto ”Kuningatar”kuningatar ja neitsyt” pyhimys Kunigundesta puhuttaessa. Vielä [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana Kunigunden sanottiin suojelleen Bambergia liittoutuneiden pommituksilta, ja tämän vuoksisiksi kaupunki säilyi lähes tuhoutumattomana.