<blockquote>'''<small>Viides lukukappale</small>'''</blockquote><blockquote><small>''Ihme I'': Sen jälkeen tuo rikollinen murhaaja nosti pyhän piispan päästä lakin, jota ällä oli tapana käyttää, ja asetti sen omaan päähänsä. Palattuaan kotiin hän kerskaili tekemästään rikoksesta kertoen kaataneensa karhun, tarkoittaen tällä pyhän miehen tappamista, ja iloitsi tehtyään pahoin sekä riemuitsi pahoissa menoissansa. Kun hän yritti ottaa päähänsä panemansa lakin pois, päänahka ja liha tarttuivat
kiinikiinni lakkiin ja hän veti nekin päälaeltaan. Oli jumalallisen kostolle sopivaa, että häntä, joka ei pelännyt törkeästi hyökätä Herran voidellun kimppuun ja tapettuaan ryöstää häntä, rangaistiin tuollaisella piinalla.</small></blockquote><blockquote>'''<small>Kuudes lukukappale</small>'''</blockquote><blockquote><small>''Ihme II'': Kunniakkaan marttyyrin sormi, joka oli leikattu talvella irti, löydettiin yhdessä hänen sormuksensa kanssa keväällä, kun jää oli jo sulanut kaikkialta muualta, eräältä jäänkappaleelta jonka päällä korppi raakkui.</small></blockquote><blockquote><small>''Ihme III'': Kun isä ja äiti hankkiutuivat Kaisalan kylässä pukemaan kuolleen poikansa ruumista, he huusivat avukseen pyhän Henrikin suojelusta. Heidän tehtyään pyhimykselle lupauksensa pojan puolesta, kuolleena maannut palasi kohta elämään.</small></blockquote><blockquote><small>''Ihme IV'': Kun vanhemmat itkivät vehmaalaisen Anton tyttären Lucian kuolemaa, niin tämä palasi äkkiä pyhää Henrikiä avukseen huudettaessa elämään ja terveyteen.</small></blockquote><blockquote><small>''Ihme V'': Kun eräs [[Sastamala|Sastamalasta]] oleva nainen, joka oli kolmen vuoden ajan ollut raskaassa taudissa, huusi avukseen pyhää Henrikiä ja antoi hänelle lupauksen, hän sai pian takaisin täyden terveytensä.</small></blockquote><blockquote>'''<small>Seitsemäs lukukappale</small>'''</blockquote><blockquote><small>''Ihme VI:'' Eräs [[Fransiskaanit|fransiskaani]], tehtävältään pappi ja saarnaaja ja nimeltään Erlend, kärsi kuuden vuoden, kärsi kuuden ajan ankarasta päänsärystä. Hän antoi autuaan Henrikin juhlan aattona lupauksen, että jos hän vapautuisi tuosta kärsimyksestä pyhimyksen avulla, hän ripustaisi pyhimyksen ruumiin eteen kiitollisuutensa merkiksi vahasta tehdyn pään ja pitäisi marttyyria aina suurimmassa kunniassa. Hän vapautui pian pitkästä vaivastaan.</small></blockquote><blockquote><small>''Ihme VII:'' Muuan [[Kyrön pitäjä|kyröläinen]] nainen kärsi vuoden ajan ankarasta sokeudesta. Luvaten tehdä pyhiinvaelluksen ja huutaen avuksi pyhää Henrikiä hän sai jälleen näkönsä takaisin.</small></blockquote><blockquote><small>''Ihme VIII:'' Eräs kyröläinen mies, jonka toinen jalka oli halvaantunut, antoi lupauksen käydä jalkaisin katsomassa autuaan Henrikin pyhäinjäännöksiä, jos saisi pyhimyksen ansioiden avulla osakseen parantumisen hyväntyön. Arvokas marttyyri paransi hänet laupiaasti pian säälittävästä halvauksestaan.</small></blockquote><blockquote>'''<small>Kahdeksas lukukappale</small>'''</blockquote><blockquote><small>''Ihme IX'': Kun erään kirkon palvelijan Ingon esikoistytärtä vaivasi kuolemantauti, isä teki eri pyhimyksille lupauksia tyttärensä paranemiseksi, mutta niistä ei ollut apua. Ja kun hän laskenut tyttärensä maahan kuin kuolleen, hän vaipui uupumuksesta ja surusta kuin uneen, jossa eräs loistava hahmo sanoi hänelle: "Miksi et kutsu avuksi pyhää Henrikiä?" Kun hän havahtui, myös muuan vanha vaimo, joka oli avustamassa, sanoi: "Tee lupaus pyhälle Henrikille, sillä hän tahtoo saada lupauksesi." Mies lupasi, että hänen tyttärensä paastoaisi vuosittain marttyyrin juhlan aattona ja kävisi lahjoja mukaan tuoden katsomassa pyhimyksen ruumista ja että hän itse ja tytön äiti täyttäisivät lupauksen kunnes tyttö olisi täysikasvuinen. Tämän lupauksen jälkeen tyttö nousi täysin parantuneena.</small></blockquote><blockquote><small>''Ihme X'': Eräät [[Kokemäki|kokemäkeläiset]] miehet olivat hylkeenpyynnissä keskellä merta joutuneet liian kovan myrskyn kouriin. Kun he henkensä menettämistä ja omaisuutensa kadottamista peläten huusivat avuksi pyhää Henrikiä, merelle tuli välittömästi tyyntä ja he selvisivät kuolemanvaarasta.</small></blockquote><blockquote><small>''Ihme XI'': Kun Gudmund, [[Turun piispa|Turun piispan]] palvelija, oli tullut [[Länsi-Götanmaa|Länsi-Götanmaalle]] Sandhemin papin luo ja oli juonut myöhään illalla aterian jälkeen pyhän Henrikin muistomaljan, pappi nauroi tämän kuullessaan ja sanoi: "Jos hän on pyhä, suuttukoon minulle, jos voi." Seuraavana yönä häntä alkoi vuoteessa maatessaan vaivata liiallinen ruumiin turvotus ja tuska, ja ymmärtäen pilkalla pyytämänsä vihan tulleen ylleen hän kutsui parantuakseen mainittua Gudmundia, katui pilkkaansa ja huusi pyhää Henrikiä avuksi parantuakseen sekä lupasi koko elämänsä paastota hänen juhlansa aattona. Pyhän Henrikin avulla hän vapautui välittömästi vaivastaan.</small> </blockquote><blockquote><small>Näiden ja monien muiden merkkien ja ihmetekojen kautta Herra teki ihmeelliseksi pyhimyksensä ja osoitti, että kaikkien on häntä kunnioitettava ja palveltava.</small><ref name=":0" /></blockquote>
