Ero sivun ”Alasaksa” versioiden välillä

258 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8
(Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Low German language) Aiheesta muualla -osioon)
(Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8)
 
| iso3 = nds
}}
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava [[kieli]]. Vaikka useat saksalaiset maallikot uskovat nykyalasaksin olevan [[saksan kieli|saksan]] [[murre]] tai murreryhmä, sillä on huomattavasti enemmän yhteisiä piirteitä [[hollannin kieli|hollannin]] ja [[friisin kieli|friisin]] kanssa. Yläsaksasta poiketen alasaksissa, hollannissa ja friisissä ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymää.<ref>http://www.linse.uni-due.de/kuntermund_loewenmaul/etymologie_html/bereiche/lautwandel/lw04.htm# {{Wayback|1=http://www.linse.uni-due.de/kuntermund_loewenmaul/etymologie_html/bereiche/lautwandel/lw04.htm |päiväys=20181214204742 }}</ref>
 
[[Tiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]]
[[muinaissaksi|Muinaissaksista]] on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen [[Lyypekki|Lyypekin]] kansliakieltä.
 
Keskiajalla alasaksin puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[lingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa [[suomen kieli|suomesta]] on tunnistettu useita alasaksilaisia [[Lainasana|lainasanoja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bentlin, Mikko | Nimeke = Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5667-02-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}(tiivistelmä suomen kielellä)</ref> Etenkin mannerskandinaavisissa kielissä vaikutus on silmiinpistävä: Suuri osa ruotsin arkikielisestä sanastosta on alun perin lainattu alasaksista. Esimerkkejä tästä ovat ''språk'' 'kieli', ''alltid'' 'aina', ''byxa'' 'housu(t)', ''besluta'' 'päättää', ''stolt'' 'ylpeä', ''fråga'' 'kysyä', ''konst'' 'taide', ''vetenskap'' 'tiede', ''klok'' 'älykäs' ja ''köpa'' 'ostaa'.<ref>http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm {{Wayback|1=http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm |päiväys=20201230002500 }}</ref>
 
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksaksi. [[Hansaliitto|Hansaliiton]] heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
3 369

muokkausta