Ero sivun ”Akronyymi ja kirjainlyhenne” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla osioon |
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8 |
||
Rivi 5:
== Tulkinnanvaraisuutta ==
Lyhennesanan ja kirjainlyhenteen ero ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen. Jotkin normaalisti kirjain kerrallaan ääntyvät lyhenteet saattavat ainakin periaatteessa esiintyä myös akronyymeinä: ”[[Yhdysvallat|USA]]” lausutaan tavallisesti kirjaimittain [uu-es-aa] mutta toisinaan leikillisesti sanana [usa]; ”[[URL]]” voidaan lausua huolitellusti [uu-är-äl] tai arkisesti [url] tai [urli]. Etenkin arkisessa puhekielessä kirjainlyhenteet helposti pyrkivätkin muuntumaan lyhennesanoiksi, jos ne ylipäätään on mahdollista lausua sanoina.<ref name="Räsänen">[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2527 M. Räsänen, ”Miten lyhennettä TEM taivutetaan?”] {{Wayback|1=http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2527 |päiväys=20110805080958 }} Kotus, 2008.</ref> Käänteisesti lyhennesanat on toki aina mahdollista ääntää kirjain kirjaimelta, mutta tämä tuntuu usein kömpelöltä, varsinkin jos lyhennesana on pitkä.
Erityistapauksia ovat sellaiset yhdyslyhenteet, joissa kirjaimittain ääntyvä lyhenne liittyy sananomaisesti ääntyvään akronyymiosaan: ”[[CD-levy|CD-rom]]” [see-dee-rom], ”[[JPEG]]” [jii-peg].
Rivi 15:
Suomessa lyhennesanat kirjoitetaan mieluiten kuten tavalliset sanat [[pienaakkonen|pienaakkosin]], mutta erisnimet toki isolla alkukirjaimella.<ref name="Itkonen">T. Itkonen, ''Kieliopas'' (6. painos), s. 35. Helsinki: Kirjayhtymä, 1997.</ref> Kirjainlyhenteet puolestaan on tapana kirjoittaa kokonaan [[suuraakkonen|suuraakkosin]]. Kirjaimittaisen ääntämyksen korostamiseksi kirjaimet voidaan joskus lisäksi erottaa toisistaan [[piste (välimerkki)|pisteillä]], mutta tämä on nykyään harvinaista: ”V.S.O.P.” (engl. '''v'''ery '''s'''pecial '''o'''ld '''p'''ale, ’erittäin hieno vanha vaalea’ [[konjakki]]).
Käytännössä sekä lyhennesanojen että kirjainlyhenteiden kirjoitusasu kuitenkin vaihtelee. Etenkin englannista [[lainasana|lainautuneet]] lyhennesanat saatetaan kirjoittaa kokonaan suuraakkosin, koska tämä on englannissa yleinen kirjoitusasu. Suuraakkosia saatetaan käyttää myös siksi, että ne saavat lyhennesanan näyttämään virallisemmalta ja nimenomaan lyhenteeltä.<ref name="Piehl">[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2245 A. Piehl, ”Etyj-puheenjohtajuus tulee, oletko valmis taivuttamaan lyhenteitä?”] {{Wayback|1=http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2245 |päiväys=20080928175555 }}. Kotus, 2007.</ref>
Kirjainlyhenteet puolestaan saatetaan kirjoittaa pienaakkosin, jos ne koetaan hyvin arkisiksi: ”[[televisio|tv]]”, ”[[automaattinen tietojenkäsittely|atk]]”.
| |||