Ero sivun ”Näännytyssota (Egypti–Israel)” versioiden välillä

Sodalla oli huomattava kuluttava vaikutus myös Egyptissä. Se johti [[neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] lisääntyvään rooliin alueella, mikä puolestaan johti [[Yhdysvallat]] painostamaan Israel sopimusratkaisuun vuonna 1970. Näännytyssota ei ratkaissut sinällään Egyptin ongelmia, jotka purkautuiovatpurkautuivat uudelleen vuonna 1973 [[jom kippur -sota]]na.

Egypti oli kärsinyt merkittävän tappion [[Israel]]ia vastaan vuonna 1967 käydyn [[kuuden päivän sota|kuuden päivän sodan]] aikana. Israel miehitti koko [[Siinai]]n ja kansakunta oli šokissa. Egyptin johtaja [[Gamal Abdel Nasser]]ille sota oli valtava arvovaltatappio niin kotimaassa, kuin laajemmin arabimaailmassa. [[yhdistyneetYhdistyneet kansakunnat]] antoivat marraskuussa 1967 päätöslauselman 242, jonka mukaan Israelin tuli vetäytyä miehittämiltään alueilta. Israel kuitenkin kieltäytyi vedoten tekosyihin. Poliittinen paine Egyptissä tehdä asialle jotain oli suuri, mutta toisaalta nasserillaNasserilla oli vain hyvin vähän keinoja taivutella israelIsrael neuvotteluihin Egyptin kanssa.<ref name="egy" />

Vaikka Egypti oli kärsinyt mittavia tappioita kuuden päicänpäivän sodan aikana, se oli sodan jälkeen alkanut varustautua nopeasti uudelleen etenkin [[Neuvostoliitto|neuvostoliitostaNeuvostoliitosta]] saatujen aseiden avulla. Egyptissä uskottiin myös, että Neuvostoliiton tuki estäisi Israelia iskemästä Siinailta Egyptin puolelle. Toisaalta maassa tiedettiin, että avoin sota olisi suosinut israeliaIsraelia, jolle olisi edullista käydä nopeita sotia vihollisensa maaperällä.<ref name="isr" />

Egypti aloitti kesällä 1968 Siinailla myöhemmin nimellä näännytyssota tunnetuksi tulleen sissisodan Siinailla kesällä 1968. EgyptinSen käyttämiä taistelukeinoja olivat esimerkiksi tykistökeskitykset Israelin linnoituksiin, sekä rajan yli ajoittain tehdyt kommandoiskut. Egyptin tavoitteena oli pakottapakottaa Israel vetäytymään sen kuuden päivän sodan aikana valtaamalta alueelta, pakottamalla Israel pitämään jatkuvasti yllä sotilaallista valmiutta. SlueidenAlueiden miehityksestä tuli näin hyvin kallista.<ref name="isr">{{Kirjaviite | Tekijä = Juusola, Hannu | Nimeke = Israelin historia | Vuosi = 2014 | Luku = | Sivu = 145-147 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-559-1 }}</ref> Egyptissä sodalla oli aluksi kansallista itsetuntoa kohottava vaikutus.<ref name="egy" />

Sotatoimet kiihtyivät maaliskuussa 1969, jolloin Egypti sanoutui itsiirti maiden välisestä aseleposopimuksesta. Israel vastasi alkamalla tehdä omia kommandoiskujaan Egyptiin, sekä tekemällä sen sisäosiin saakka pommituksia.<ref name="isr" /> Iskujen kulutusvaikutus alkoi näkyä myös Egyptissä. Esimerkiksi [[Suezin kanava]]n varren kaupungit kärsivät huomattavia vahinkoja niiden asukkaiden muuttaessa jatkuvan uhan alta muualle Egyptiin. Erityisen tuhoisa isku tapahtui huhtikuussa 1970, jolloin israelilaiset koneet pommittivat erehdyksessä [[Bahr al-Baqar]]issa sijainnutta koulua surmaten lähes 50 lasta.<ref name="egy">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen | Vuosi = 2019 | Luku = Gamal Abdel Nasser (1952–1970) | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-345-573-3 }}</ref>

Tilanteen kehittyminen johti Neuvostoliiton lisääntyvään läsnäoloon Egyptissä.<ref name="isr" /> Näännytyssota oli kuluttanut huomattavasti Egyptin omaa kykyä puolustaa ilmatuilaansailmatilaansa, ja vuoden 1970 alussa Nasser päätti luovuttaa sen käytännössä kokonaan Neuvostoliiton harteille.<ref name="egy" /> Syyskuussa 1970 maassa oli jopa 15&nbsp;000 Neuvostoliitosta tullutta sotilasneuvonantajaa. Egypti sai Neuvostoliitosta myös uudenaikaisia ilmatojuntajärjestelmiä, sekä [[MiG]]-hävittäjiä. Alkukesästä 1970 tapahtui jopa välikohtaus, jonka aikana käytiin avoin ilmataistelu neuvostoliittolaisten ja israelilaisten koneiden välillä. Avoimen konfliktin uhka kasvoi ja Yhdysvallat yritti ponnistella aselevon puolesta. Elokuussa 1970 maiden välille saatiinkin aikaiseksi tosin lyhytikäiseksi jäänyt aseleposopimus. Egypti rikkoi sopimuksen ethojaehtoja tuomalla sotilaskalustoa sopimuksen kieltämälläkieltämälle vyöhykkeelle. Israel päätti neuvottelut Egyptin kanssa, mutta tilanne muuttui jälleen [[Gamal Abdel Nasser|Nasser]]in kuoltua sydänkohtaukseen syyskuussa 1970.<ref name="isr" />

Näännytyssota ei periaatteessa ollut loppunut Egyptin kannalta ongelmien ratkaisuun. Tuhansia egyptiläisiä sotilaita ja siviilejä oli kuollut konfliktin aikana.<ref name="isr" /> Egyptistä oli tullut osa Neuvostoliiton valtapiiriä ja sen painostuksesta katkaistiin suhteet Yhdysvaltoihin. Talous oli romahtanut. Näännytyssota esti esimerkiksi liikennöinnin aloittamisen Suezin kanvankanavan kautta.<ref name="egy" /> Maa oli kuitenkin näännytyssodan aikana onnistunut tuomaan Suezin kanavan tuntumaan ilmatorjuntakapasiteettia, jolla oli huomattava vaikutus myöhemmin käydyssä [[Jom kippur -sota|vuoden 1973 sodassa]].<ref name="isr" />

Israelissa näännytyssota oli lisännyt maan riippuvuttta Yhdysvalloista, josta se sai aseita. Yhdysvaltain sotilaallinen ja taloudellinen tuki Israelille kääntyi näännytyssodasta lähtien suureen kasvuun. Yhdysvaltain presidentti [[Richard Nixon]]in presidenttikauden alkuvuosina Israeliin annettiin 500–600 miljoonaa dollaria vuosittain ja määrä kasvoi edelleen jom kippur -sodan jälkeen. Ennen näännytyssotaa Yhdysvaltain politiikka oli ennemminkin yrittänyt pitää yllä tasapainoa Israelin ja arabimaiden välillä. Suurin syy tähjän muutoskeenmuutokseen oli Neuvostoliiton tuki Egyptille ja Syyrialle. Kehitys oli osa Neuvostoliiton vastaista patoamispolitiikkaa ja Nixonin doktriinia, jossa korostui eri ystävävaltioiden strateginen merkitys yhdysvalloilleYhdysvalloille.<ref name="isr" />

Yksi näännytyssodan vaikutus oli myös [[Israelin ydinaseohjelma|Israelin ydinaseohjelman]] kiihtyminen. Israel oli yksi harvoista maista, jotka eivät vuonna 1968 allekirjoittaneet kansaivälistäkansainvälistä [[Ydinaseriisunta|ydinsulkusopimusta]]. Yhdysvalloille kuitenkin vakuutettiin, että israelIsrael ei tekisi [[Ydinkoe|ydinkokeita]] tai tunnustaisi virallisesti niiden olemassaoloa. Tälläiset lupaukset riittivät Yhdysvalloille, joka ei painostanut Israelia liittymään sopimukseen.<ref name="isr" />