Ero sivun ”Jääkausi Alpeilla” versioiden välillä

595 merkkiä poistettu ,  3 kuukautta sitten
fix
p (paljon korjauksia)
(fix)
 
'''Jääkausi Alpeilla''' tarkoittaa koko maapallolla sen eri osissa samanaikaisesti vaikuttaneiden [[jäätiköityminen|jäätiköitymisvaiheiden]] kunakin ajanjaksona toteutuneita paikallisia ilmenemismuotoja erityisesti [[Alpit|Alppien]] alueella. Jäätiköitymisvaiheet ovat saaneet nimensä vanhimmasta viimeisimpään alueen jokien mukaan: Günz, Mindel, Riss ja Würm.<ref>https://archive.is/20121209035342/cc.oulu.fi/~geolwww/dokumentit/kvartaaristrat.ppt Viitattu 10.11.2012.</ref>
 
[[Jäätikkö]] peitti Alpit viime [[jääkausi|jääkaudella]] jättäen monia vuorenhuippuja jäättömiksi. Edellisillä [[pleistoseeni]]n jääkausilla Alppien yllä oleva jäätikkö oli hieman laajempi, ja kolme Wurm-jääkautta vanhempaa moreeniketjua on tunnistettu.{{lähde}} Viime jääkaudella [[Italia]]ssa [[Po (joki)|Pojoen]] laaksossa jää ylsi vuoristoista kohti alavampia alueita jopa 100 metrin korkeuteen merenpinnasta. Näin syntyi paikoitellen laajoja [[Piedmont-jäätikkö|vuoristojen juurijäätiköitä]]. Monien nykyisten [[Sveitsi]]n kaupunkien sijaintipaikat, mm. [[Zürich]] peittyivät jäähän, samoin [[Itävalta|Itävallan]] [[Innsbruck]], [[Salzburg]]<ref>Tage Nilsson: the Pleistocene, Fig 5.2 s. 68</ref> ja [[Klagenfurt]].
 
Viime jääkaudella [[Italia]]ssa [[Po (joki)|Pojoen]] laaksossa jää ylsi vuoristoista kohti alavampia alueita jopa 100 metrin korkeuteen merenpinnasta. Näin syntyi paikoitellen laajoja [[Piedmont-jäätikkö|vuoristojen juurijäätiköitä]]. Monien nykyisten [[Sveitsi]]n kaupunkien sijaintipaikat, mm. [[Zürich]] peittyivät jäähän, samoin [[Itävalta|Itävallan]] [[Innsbruck]], [[Salzburg]]<ref>Tage Nilsson, the Pleistocene, Fig 5.2 s. 68</ref> ja [[Klagenfurt]].
 
[[Kuva:ISS013-E-77377.jpg|thumb|right|220px|Alppien nykyiset jäätiköt ovat pieniä.]]
Vaikka neljä suurta moreeniketjua ympäröi Alppeja, niiden ja niihin liittyvien kerrostumien ajoitukset ovat sen verran epämääräisiä, että esimerkiksi viimeistä edellisen Riss-jääkauden laajuudesta Alpeilla kiistellään. Perinteisesti Riss-jäätiköitymisen on uskottu olleen laaja Alpeilla, mutta joidenkuiden tutkijoiden mielestä jäätikön laajuus olisi silloin vastannut Veiksel-kauden varhaisten jäätiköiden laajuutta<ref>Quaternary and Glacial geology, 12.12 Riss Glaciation, s. 338</ref>. Muinaisissa siitepölyissä näkyy Alppien alueella varmuudella viisi suurta [[interglasiaali]]en erottamaa jääkautta<ref>Tage Nilsson, The Pleistocene, s. 75</ref>.
 
Virtaava jää muovasi Alpeilla U:n muotoisia laaksoja ja järviä. [[Lumiraja]] lienee ollut 1&nbsp;400–1&nbsp;700 <!--( 1500-2000 --> metrin korkeudessa eli suunnilleen 1&nbsp;100–1&nbsp;300 metriä nykyisen lumirajan alla.{{lähde}} Pohjois-Alpeilla Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä jäätä valui lumirajan alle noin 600 metrin korkeuteen asti.
 
Jää peitti viime jääkaudella suuren osan Alpeista. Zürich, [[Bolzano]], [[Rento]], Insbruck ja Salzburg peittyivät jään alle. Esimerkiksi Italiassa [[Gardajärvi|Gardajärven]], [[Comojärvi|Comojärven]], [[Maggiorejärvi|Maggiorejärven]], [[Luganojärvi|Luganojärven]], [[Lado d'Iseo]]n ja [[Ivrea]]n lähellä on moreeneja, jotka ovat jääkauden aikaisten [[vuorenjuurijäätikkö|vuorenjuurijäätiköiden]] synnyttämiä<ref>Tage Nilsson: The Pleistocene{{lähde tarkemmin}}</ref>.
==Miksi jää valui Alpeilta lumirajan alle==
 
[[Juravuoristo]] Pohjois-Sveitsissä ja [[Ranska]]ssa ei joutunut jään alle. Pohjois-Sveitsissä oli jäätikön keskellä joitain jäättömiä vuoria. Syynä jään valumiseen Alppien etumaastoon lienee ollut suuri jään tuotanto. Luultavasti Alpeilta puhaltavat [[kylmä laskutuuli|kylmät laskutuulet]] viilensivät vuorten alustoja. Jään raja aleni Pohjois-Alpeilla noin 560–590 metriin (tarkkuus noin 60 m, epätarkempi arvio 500–700 metriä).{{lähde}} Tämä ei ole sama kuin [[lumiraja]]. Lumirajaksi voi kutsua rajaa, jossa jäätikkö alkaa haihtua. Sitä kutsutaan tasapainorajaksi ELA tai GWL. Nykyisin lumiraja on noin 2&nbsp;800, jopa 3&nbsp;050 metrin korkeudessa. Lumirajakin vaihteli melko paljon Alppien eri puolilla. Lumiraja oli Alppien pohjoispuolisilla [[Böhmerwald]]in ja [[Schwartzwald]]in vuoristoissa välillä 1&nbsp;000–1&nbsp;300&nbsp;m.{{lähde}}
 
Länsi-Alppien suurin jääkupoli [[Monta Rosia]]n yllä ulottui yli 3&nbsp;000 metrin korkeuteen. Toinen suuri jääkupoli [[Mont Blanc]]in yllä oli yli 2&nbsp;500–2&nbsp;600 metrin korkeudessa. Riss-jääkaudella jäätikkö virtasi Itä-Alpeilla [[Wolfratshausen]]issa noin 140 m:n korkeuteen merenpinnasta, eli Wurmin jäätiköiden ääriaseman alle<ref>Ehlers 1996, s. 321.</ref>.
 
Haslachin ja Mindelin välissä kasvoi Alpeilla [[siipipähkinät|siipipähkinöitä]] (''Pterocarya''), [[humalapyökit|humalapyökkejä]] (''Ostrya'') ja [[hemlokit|hemlokkeja]] (''Tsuga''), jonka mukaan kausi olisi ollut lämmin ja kostea, ja ehkä Pohjois-Saksan [[Holstein-interglasiaali]]a vanhempi<ref name="ehrels335">Jürgen Ehrels 1996, s. 335.</ref>.
 
==LIA ELA==
 
Jääkauden aikaisen lumirajan kiintopisteenä käytetään [[pieni jääkausi|pienen jääkauden]] aikaista lumirajaa vuodelta 1850, koska se on hyvin dokumentoitu. Tätä kutsutaan nimellä LIA ELA. Se on noin 2&nbsp;610–2&nbsp;700&nbsp;m.
 
*Nykyinen lumiraja 2&nbsp;800–3&nbsp;040, 2&nbsp;990–3&nbsp;020 (katsottu kartoista)
*Itä-Alpeilla 1&nbsp;700–1&nbsp;900 (1&nbsp;500–1&nbsp;900)
*Vogeeseilla ja Elsassissa 1&nbsp;000?
*Ranskassa 1&nbsp;500? tai yli 1&nbsp;600?
*Makedoniassa 2&nbsp;000
*Karpaateilla 1&nbsp;800–2&nbsp;000, Bulgarian Karpaateilla 2&nbsp;000
 
==Alppien jääkaudet ==
Jääkauden alkuvaiheilla Alpeilla vaihteli 115&nbsp;000 kylmien ja lämpimien kausien aikana [[tundra]] ja metsä. Ainakin Länsi-Alpeilla jäätiköt tulivat jo tällöin vuorilta alas noin 103&nbsp;000 vuotta sitten. Seurasi kolme havumetsä-[[interstadiaali]]a, lämmintä kautta, joista ensimmäinen oli 95&nbsp;000 vuotta sitten. Keski-Würm-kaudella oli kolme avoimen metsämaan interstadiaalia tundrakausien välissä.
 
Vuoristoissa lumiraja, jäätikön raja ja ilmaston nykyinen tila eivät seuraa pikkutarkasti toisiaan. Pieni vuoristojäätikkö reagoi lämpötilan muutoksiin nopeammin kuin suuri mannerjäätikkö. Jäätikkö valui Alpeilla aina lumirajan alle. Vuoristojäätikkö reagoi kylmenemiseen vasta 500 vuoden kuluttua. Alppien jäätikkö ei kasvanut vuorten juurelle Varhais- ja Keski-Würmillä. Jää kasvoi Alpeilla suuriin pitkittäislaaksoihin 25&nbsp;000–24&nbsp;000 radiohiilivuotta <!--?--> sitten. Maksimissaan Alppien jäätikkö oli noin 23&nbsp;500 vuotta eli 21&nbsp;000–20&nbsp;000 radiohiilivuotta sitten.{{lähde}} Alpeilla oli jäätikön maksimivaiheessa ennen 21&nbsp;000–17&nbsp;000 vuotta sitten pieniä jäätikön reunan värähtelyjä.
Jää kasvoi Alpeilla suuriin pitkittäislaaksoihin 25&nbsp;000–24&nbsp;000 radiohiilivuotta <!--?--> sitten. Maksimissaan Alppien jäätikkö oli noin 23&nbsp;500 vuotta eli 21&nbsp;000–20&nbsp;000 radiohiilivuotta sitten.{{lähde}} Alpeilla oli jäätikön maksimivaiheessa ennen 21&nbsp;000–17&nbsp;000 vuotta sitten pieniä jäätikön reunan värähtelyjä.
 
Oli monia jäätikön vetäytymismaksimeita eli [[stadiaali|stadiaaleja]]. Jäätikkö suli ja vetäytyi mutta kasvoi taas uudestaan. Itä-Alppien suurissa laaksoissa jäätikön arvellaan vetäytyneen hyvin nopeasti, suuria päätemoreeneja ei jäänyt. Lännempänä syntyivät Buhlin ja Steinachin päätemoreenit. Steinach lienee ollut noin 16&nbsp;000 [[radiohiilivuosi|radiohiilivuotta]] sitten. Kolme pääasiallista kylmäkautta alpeilla vetäytymisen jälkeen enne Böllingiä olivat Bühl, Gschnitz ja Daun. Arvellaan Gschnitzin kauden noin 16700 vuotta sitten (karkeasti 14&nbsp;000 radiohiilivuotta sitten) jälkeen jäätikön vetäytyneen ennen Clayadelia Daunin tasalle.
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.geology.um.maine.edu/ges121/lectures/03-cro-magnon/switzerland.jpg Alpit jääkaudella. Selitys: valkoinnevalkoinen: viime jääkauden jäätikkö., sininen laajin jääkausi, musttamustat täplät alppien alueella: nykyiset jäätikätjäätiköt]
 
[[Luokka:Jääkaudet|Alpit]]
64 079

muokkausta