Ero sivun ”Kollageeni” versioiden välillä

43 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
wl
[katsottu versio][katsottu versio]
(Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Collagen) ja luodaan Aiheesta muualla -osio)
p (wl)
[[Kuva:Collagentriplehelix.png|thumb|Tropokollageenin rakenne|alt=]]
'''Kollageeni''' on [[tukikudos|tukikudoksen]] yleisin säiemäinen [[proteiini]].<ref name="BI4">{{BI4|181}}</ref> Kollageenia esiintyy muun muassa [[luu]]ssa, [[rusto]]ssa, [[jänne|jänteissä]], [[iho]]ssa sekä [[elin]]ten ympärillä.<ref name="BI4" /> Noin 40 &nbsp;% elimistön proteiinien kokonaismassasta<ref>Campbell, Reece: ''Biology'', p. 120. Pearson Education, 2008. ISBN 978-0-321-53616-7</ref> ja noin 70 prosenttia ihon kuivapainosta on kollageenia.<ref>Kannattaako kollageenia syödä purkista? 2.9.2018. https://www.fit.fi/ruoka/kannattaako-kollageenia-syoda-purkista/</ref>. Eri tyyppistä kollageenia löytyy ihosta, nivelistä, jänteistä, luustosta, verisuonista ja selän välilevyistä. Kollageenin tehtävänä on pitää ihon, nivelet, jänteet ja muut kudokset joustavina, uusiutuvina ja toimintakykyisinä.<ref>Kannattaako kollageenia syödä purkista? 2.9.2018. https://www.fit.fi/ruoka/kannattaako-kollageenia-syoda-purkista/</ref>
 
Ihmisen luontainen kollageenin tuotanto alkaa hidastua pikkuhiljaa jo noin 25-vuotiaana. Samalla kollageenin rakenne heikentyy. Kollageenin väheneminen hidastaa esimerkiksi nivelten, jänteiden, rustojen ja ihon uusiutumista ja joustavuutta.<ref>Kannattaako kollageenia syödä purkista? 2.9.2018. https://www.fit.fi/ruoka/kannattaako-kollageenia-syoda-purkista/</ref>
Kollageenit ovat elimistön yleisimpiä proteiineja ja tärkeitä solun ulkoisen aineen rakenneosia, jotka antavat tukea ja lujuutta kudoksille. Kollageenit muodostavat kolmoiskierteisiä rakenteita, joiden erityispiirteenä ovat muokatut proliini- ja lysiini-aminohapot. Kollageeni antaa suuren [[vetolujuus|vetolujuutensa]] ansiosta kudoksille mekaanista kestävyyttä.
 
Luista haudutettu liemi, aladobi, liha ja kala sisältävät kollageenia.<ref>Kannattaako kollageenia syödä purkista? 2.9.2018. https://www.fit.fi/ruoka/kannattaako-kollageenia-syoda-purkista/</ref>. Luuliemessä on lisäksi paljon magnesiumia, kalsiumia ja kaliumia.<ref>
Unohda viherpirtelö: luuliemi on uusi trendijuoma. Maija Koski
23.11.2014. https://www.menaiset.fi/artikkeli/ruoka/unohda_viherpirtelo_luuliemi_on_uusi_trendijuoma</ref>.
 
Sana kollageeni on peräisin kreikasta, ja tarkoittaa liimaamuodostavaa.
 
==Biologinen merkitys==
Kollageenisäikeet syntyvät tukikudossolujen, pääosin [[fibroblasti|fibroblastien]] tuottaessa prokollageenia, kollageenin esiastetta. Solut erittävät prokollageenin solunulkoiseen tilaan yhdessä sitä muokkaavan entsyymin kanssa. Solunulkoisessa tilassa entsyymi pilkkoo prokollageenin edelleen tropokollageeniksi. Vierekkäin asettuneilla tropokollageenisäikeillä on luontainen taipumus kietoutua toistensa ympärille muodostaen [[kovalenttinen sidos|kovalenttisia sidoksia]] säikeiden välille. Tuloksena on valmis [[kollageenisyy]], joka koostuu kolmesta tropokollageenisäikeestä.
 
Kollageenistä tunnetaan 28 aminohappojärjestykseltään toisistaan hieman poikkeavaa alatyyppiä, jotka esiintyvät kullekin alatyypille ominaisissa rakenteissa ja kudoksissa. Määrällisesti eniten on tyypin I kollageenia; sitä on erityisesti luussa, mutta myös muun muassa jänteissä, nivelsiteissä ja ihon verinahassa. Tyypin II kollageenia esiintyy runsaiten rustossa, kun taas kollageeni tyyppiä III (retikuliini- eli verkkosäikeitä) esiintyy etenkin rasvakudoksessa.
 
==Kemiallinen koostumus==
Kollageeni muodostuu kolmois-helix-kierteestä, joka koostuu tyypillisesti kahdesta identtisestä ketjusta (α1) ja lisäketjusta- joka eroaa hieman kemiallisella koostumuksellaan (α2).<ref name="SzpakJAS">{{Cite journal |last=Szpak |first=Paul |title=Fish bone chemistry and ultrastructure: implications for taphonomy and stable isotope analysis | url=http://uwo.academia.edu/PaulSzpak/Papers/827788/Fish_Bone_Chemistry_and_Ultrastructure_Implications_for_Taphonomy_and_Stable_Isotope_Analysis |journal=Journal of Archaeological Science |year=2011 |volume=38 |issue=12 |pages=3358–3372 |doi=10.1016/j.jas.2011.07.022 }}</ref> Kollageenille on tyypillistä hyvin yksinkertainen aminohappokoostumus, jossa lähes puolet [[aminohappo|aminohapoista]] on glysiiniä ja alaniinia. Toinen tyypillinen piirre on epätavallisten aminohappojen [[hydroksiproliini]] ja [[hydroksilysiini]] korkea pitoisuus.
Keskimääräinen aminohappokoostumus kalan ja nisäkkään iholle on esitetty alla taulukossa.<ref name="SzpakJAS"/>