Ero sivun ”Iron Butterfly” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon |
p "Möi" ei ole kirjakieltä, ks. https://www.kielikello.fi/-/myi-vai-moi- |
||
Rivi 24:
Yhtye perustettiin [[San Diego]]ssa [[Kalifornia]]ssa vuonna 1966 kahden kilpailevan paikallisen yhtyeen yhdistettyä voimansa.<ref name="bushy">http://www.drumheadmag.com/web/feature.php?id=14 Ron Bushyn haastattelu Drumhead Magazinen kotisivulla</ref> Nimi Iron Butterfly viittaa kontrastiin yhtyeen musiikissa, jossa oli niin raskaita (''iron'' ’rauta’) kuin kevyempiäkin (''butterfly'' ’perhonen’) sävyjä.<ref name="bushy"/><ref name="ingle">http://www.storyofthestars.com/iron_butterfly.htm Doug Inglen haastattelu</ref> Ensimmäiseen levyttävään kokoonpanoon kuuluivat kosketinsoittaja-vokalisti [[Doug Ingle]], rumpali [[Ron Bushy]], kitaristi [[Danny Weis]], basisti [[Jerry Penrod]] ja perkussionisti-vokalisti [[Darryl DeLoach]]. Yhtyeen äänimaailmassa suuressa roolissa olivat Inglen urut ja goottihenkinen laulutyyli sekä Weisin säröinen kitarointi. Yhtye sai kiinnitykset [[Los Angeles]]in [[Whisky a Go Go]]- ja Galaxy-klubeille ja näkyvyyden myötä se sai levytyssopimuksen [[Atlantic Records|Atlantic]]-yhtiön alamerkiltä ATCO:lta.<ref name="bushy"/> Ensimmäinen albumi ''[[Heavy (Iron Butterflyn albumi)|Heavy]]'' nauhoitettiin loppuvuodesta 1967. Levytyksen jälkeen DeLoach, Weis ja Penrod jättivät yhtyeen sisäisten ristiriitojen takia<ref name="weis">http://www.rhinoceros-group.com/dannyweis.htm Danny Weisin haastattelu Rhinocerosin kotisivuilla</ref> ja heidät korvasi basisti [[Lee Dorman]] ja vasta 17-vuotias kitaristi [[Erik Braunn]] (synt. Rick Davis, käyttänyt myös nimeä Erik Brann).<ref name="braunn2"/> Weis ja Penrod perustivat myöhemmin [[Rhinoceros]]-nimisen yhtyeen.
''Heavy'' julkaistiin tammikuussa 1968 ja se nousi ilman tuohon aikaan tärkeää singlemenestystä sijalle 78 [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] albumilistalla ja
Kesäkuussa 1968 julkaistiin ''[[In-A-Gadda-Da-Vida]]'', yhtyeen tunnetuin ja myydyin albumi. Se muistetaan etenkin 17 minuuttia pitkästä nimikappaleestaan, jossa on suoraviivainen, heavy metal -tyylinen kitarariffi, pitkät urku- ja kitarasoolot sekä poikkeuksellisesti myös rumpusoolo keskellä kappaletta. Nimi tulee sanoista "In the Garden of Eden". Tarinan mukaan kappaleen säveltäjä Doug Ingle esitteli kappaleen päihtyneenä muille jäsenille ja rumpali Ron Bushy kirjoitti Inglen epäselvästi lausumat sanat foneettisesti ylös.<ref name="bushy"/> Albumi nousi korkeimmillaan Yhdysvaltain albumilistalla sijalle 4 ja pysyi listalla lopulta yhteensä 140 viikkoa, joista 81 viikkoa top tenissa.<ref name="ibhistory">http://www.ironbutterfly.com/biography1.php?view=1 historia yhtyeen kotisivustolla</ref><ref name="pophistory"/> Vuoden 1968 loppuun mennessä albumi
Nimikappale julkaistiin lyhennettynä 3 minuutin singlenä ja myös siitä tuli top 30-hitti ja radiosuosikki.<ref name="pophistory" /> Albumin myötä yhtyeestä tuli iso nimi ja se isoja kiertueita pääesiintyjänä ja sen lämmittelijänä toimi alkuvuodesta 1969 muun muassa hiljattain perustettu [[Led Zeppelin]], joka oli ottanut nimeensä inspiraatiota Iron Butterflylta (Led Zeppelin tarkoittaa ”lyijyzeppeliiniä”).<ref name="bushy" />
|