Wikipedia

Ero sivun ”Eugen Wist” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p linkki
Lisäyksiä ja kh.
Rivi 1:
'''Eugen Konrad Wist''' ([[20. syyskuuta]] [[1920]] [[Kaipiala]], [[Uusikirkko]] – [[6. heinäkuuta]] [[1944]] [[Noskuanselkä]]) oli suomalainen ylikersantti ja [[kaukopartio]]mies, joka johti [[välirauha]]n aikana kesäkuussa 1941 [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]] Uudellekirkolle retken tehnyttä partiota. Partiossa mukana ollut Urpo Lempiäinen (myöhemmin [[Esa Anttala]]) kirjoitti myöhemmin retkestä kirjan ''[[Hopeaa rajan takaa]]'', josta tehtiin myös [[Hopeaa rajan takaa (elokuva)|elokuva]]. <ref name=ilmoitus>[http://www.klubi.fi/sotavangit/dokumentit/pal_sotv_ilm_kaat_070205.pdf Palanneiden sotavankien ilmoitukset kaatuneista ja kadonneista 07.02.2005, numero 62]</ref><ref name=teema>[http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/hopeaa-rajan-takaa.html Yle teema 01.12.2011 : Kino Suomi : Elokuvat Mikko Niskanen keväällä 2012 : Hopeaa rajan takaa]</ref>
 
Eugen Wistin isällä Herman Wistillä (1883–1963) oli [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] hopeasepän tehdas, jonka hän siirsi Suomen itsenäistymisen jälkeen Uudenkirkon Kaipialan kylään. Tehtaassa työskenteli enimmillään 30 työntekijää ja se toimitti hopeisia ruokailuvälineitä kultasepänliikkeille eri puolille Suomea.

[[Talvisota|Talvisodan]] alkaessa Uusikirkko evakuoitiin niin nopeasti, että suurin osa Wistin tehtaan raakahopeista (noin 50 kiloa) jouduttiin piilottamaan navetan lattian alle kuoppaan. Välirauhan aikana kesäkuussa 1941 Eugen Wist johti kolmimiehistä partiota, joka lähti hakemaan näitä hopeita takaisin Suomeen. Siviiliasussa liikkuneessa partiossa olivat mukana kersantti Urpo Lempiäinen (Anttala) ja vänrikki Toivo Paavilainen. Partion virallisena tehtävänä oli sotilastiedustelu Kannaksen alueella ja se toimi [[Päämaja]]n ulkomaaosaston [[Viipuri]]n alatoimiston ([[Osasto Vehniäinen]], myöhemmin 1./[[Erillinen pataljoona 4|Er. P 4]]) toimeksiannosta. Partio ylitti rajan [[Nuijamaa]]lla 4. kesäkuuta 1941 ja pääsi onnistuneesti Uudellekirkolle. Partio palasi hopeat mukanaan takaisin Suomeen 16. kesäkuuta. Hopeiden avulla Herman Wistin tehdas saattoi jatkaa toimintaansa [[Kokkola]]ssa, jossa se toimi 1946–1958, kunnes tehtaan toiminta hiipui Herman Wistin ikääntymisen vuoksi. <ref name="teema" /><ref>{{Kirjaviite
| Nimeke = Hyökkäyksen edellä: kaukopartio Kannaksella kesällä 1941| Julkaisija = Atena| Vuosi =2013
| Tekijä = Porvali, Mikko| Suomentaja =| Luku = | Sivu = | Sivut = 213-214| Selite =
| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Tunniste = | Isbn =978-951-796-945-1| Kieli = }}</ref>
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikainaaikana venäjän kielen taitoinen Eugen Wist oli mukana useilla kaukopartioretkillä. Wist kuului kesäkuussa 1944 Karjalan kannaksella [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|venäläisten suurhyökkäyksen]] aikana nelimiehiseen [[Matti (kätkö)|Matti]]-partioon, joka joutui hajalle venäläisten selustassa. Wist ja hänen partiotoverinsa Toivo Leino lähtivät pyrkimään takaisin suomalaisten linjoille. He pääsivät Noskuanselän rantaan ja uivat sen yli, mutta suunnistivat sitten vikasuuntaan pimeässä ja nousivat maihin venäläisten miehittämälle rannalle. Syntyneessä tulitaistelussa Wist kaatui tilanteessa ja Leino joutui sotavangiksi palaten aikanaan Suomeen.<ref name="ilmoitus" />
 
Karjalan kannakselta vapaaehtoisten etsijöiden löytämät jäännökset tunnistettiin 21.1.2021 DNA-testin avulla Eugen Konrad Wistin jäännöksiksi. Wist tullaan siunaamaan kotimaan multiin myöhemmin vuonna 2020.
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Wist”